Vierailija

Nallukka, ensimmäinen pehmoleluni, on istunut plastiikkipussissa hyllyn reunalla täällä Kanadassa jo 43 vuotta. Äiti ja isä toivat sen tuliaisina Visbyn matkalta kun olin reilun vuoden ikäinen, siis noin vuonna -51.
Veljeäni kovasti vaivasi kun Nallukalla ei ollut suuta. Siispä hän ompeli sille siniset huulet. Pään takana on mukava pyörylä ja siinä minä pientä sormeani pyörittelin.
Kanadaan se matkusti vuonna -70. Saipa vielä kaulaansa ensimmäisen vauvani tunnushelmetkin Toronton sairaalasta.
Aika on sitä haurastuttanut ja kaksi tassua on jo pudonnut. No, ei hätää.. Plastiikkipussin läpi on turvallista katsella mamia ja hymyillä sinisin huulin. Siellä pään pyörylässä käväisee sormeni vieläkin silloin tällöin.

Marja-Liisa

Kommentit (0)