NAUROIN viimeksi pohjalaisvitsille, jonka työkaveri lähetti minulle.
POHOJALAANEN MAISEMA
Parahin tapa aloottaa suuri seikkaalu lakeuksilla, on reissata suorahan Pohojam'maan syrämmehen, Seinäjoelle. Suosittelemma ajankohoraksi kesäkuun toista viikonloppua, jolloon koko kaupunki kuhisoo sakkia, jokka on tullu viettämään Suomen jytäävintä kansantapahtumaa, Provinssirokkia. Jonset oo viälä ruokaallu, kokemuksen nimis, käy ostamas Jerikon rilliltä tiettävästi maailman suurimmat makkaraperunat.
Ku tuntuu, notta oot kattellu kaupunkia piisaks asti, heitä kapsäkki selekähän ja lähäre lompsimahan kohti Ilimajokea. Jos sul on painirikoot följys, laita ne päälles nottet herätä raitilla liikaa huamiota. Ilimajokiset on kovaa laulukansaa. Suurin innoittaja taitaa olla se Koskenkorvalla sijaatteva teheras, mihinä valamistetahan juuri sitä mitä luulet. On kuultu puhuttavan jonkinmoosesta hanasta, mistä voi huitaasta kurkkuhunsa muutaman tipan janon yllättäes.
Moisen härvelin ettiminen saattaa olla vaivansakki arvoosta, mutta rytmitä käyntis kumminki niin, että oot suurin piirtein mittumaarin tienoolla Kauhajoella ja Nummirockis.
Suurempiakin maailmantähtiä saattaa peljättää seikka, että esti pitää körötellä 50 kilometriä umpimettää, jonka keskeltä sitte löytyy 20 000 mustaks maalattua silimäparia. Nummijärven korpikarkelot on sijaantinsa lisäksi myös käytöksen osalta hyvin mettäpöyrööset, minkä vuoksi Kauhajokea voirahan kutsua hyvillä mielin Koomajoeksi pari viikkoa yättömän yän jäläkehen.
Jos susta tuntuu notta oot viälä elävien kirijoos, lähäre seuraamaha
Vaasahan viisaavia opastehia. Jurvas voit pysähtyä vaikka sorvaamahan pinnalavittoja tai kangaspuita mänttäämähän. Paikalliset rokokoomööpelit ja latoryijyt ovat myös kattomisen arvoosia.
Jurvan rajan takana häämöttää Suomen nauretuimman ja tunnetusti nuukimman heimon koti, jurvalaasten Ameriikka ja Suomen Skotlanti, Laihia. Paikalliset nähtävyyret, Pallotalo ja Kössin halli, kannattaa käyrä vilikaasemas het kättelys notta paikallisten ihimettelyyn jää enempi aikaa. Jos et halua eroottua joukosta, toimita asias kovahan äänehe ja käytä sanaa "yli". Se toimii superlatiivin yhteyres, ruottin jätte'n tavoon. Hyvällä tuurilla Alapään Nuorisoseuralla on limudisko, suosittelemma sitä. Alapäästä matka jatkuu kaupunkihi, joka on -ainakin kaupunkilaasten ittensä mielestä stadimpi kuin stadi itte, eli Vaasahan.
Maalaasten mielestä Vaasas on kivaa kaupat ja sukulaaset. Mutta om du går sinne mitt i kesä, finns du att Wasa är jättekiva stad. Katu-uskottavuuren bukstaavit: solomi kengänpaulas ja verä juluppi kiinni.
Jos kiinnostusta piisaa enempiki ruåttalaasta rannikkokulttuuria kohtahan, käy vilikaasemas Vöyrin hyppyrimäkiä; son osootus pohojalaasesta yritteliääsyyrestä. Ruottinkielisten omat suonikohojuvalssit voi pyörähtää illemmalla Karhuntassus.
Jos kiinnostusta piisaa enempiki ruåttalaasta rannikkokulttuuria kohtahan, käy vilikaasemas Vöyrin hyppyrimäkiä; son osootus pohojalaasesta yritteliääsyyrestä. Ruottinkielisten omat suonikohojuvalssit voi pyörähtää illemmalla Karhuntassus.
Pienempiki rantaruattalaanen humppaorkesteri kuulostaa livenä siltä kun soittaasivat kanjonin reunalla. Kokemus sekin.
Kirkot on aina ollehet irentiteetin kulumakiviä. Fyrrykyröölääset tajusivat vasta parin vuoren ilivaalun jäläkehen, että kirkos pitää olla torni. Fyrryhyrrä on muuten vähäkyrööläästen ikioma hilavitkutin, jonka yksinkertaastettu käyttöohoje kuuluu: ploosaa niin kauan kunnes hyrrä pyörii.
Ylistaroolaaset oli puolestansa kaukaa viisahia kun ne äkkäs suurentaa arkkiteherin kirkkopiirrustuksia pari metriä per seinä, saaraksensa komiamman herran huonehen.
Jatkettaes Sinistä tietä itähän, vastahan tuloo lapualaaset, nuo muruaskeittaan körttipastilleja mussuttavat, lakeuttakin tasaasemmat matonkutojat, joille ei oo ollu yhteiskunnallista tilausta sitten Lapuan Liikkehen. Paitti eristysuskoosimmat voivat tulukita Jäätteenmäen suosion myäs lapualaasten kannatuksen kasvuna, kirijoottajaryhymä ei saanu tietohonsa, mitä naapurikunnis tarkootetahan kehootuksella "älä oo ku Lapuan likat". Tiettävästi tällä on yhteyttä herättäjäseurojen jäläkeesehen hurmoksehen.
Vähänkää pohojalaasta kansanperinnettä tunteva saattaa tutista Härmän rajalla. Torellisuures on kuitenki nii, että härmälääset ja kauhavalaaset on oppinehet takomaha raurasta muutaki ku helapuukkoja. Mutta kyllä sielä viälä sen verran Rannanjärven veriperintö elää, notta Kauhavan Kantris saarahan joka perjantai jonkinmooset tupenkrapinat aikahan. Joten suosittelemma jotta otat puukkoon joukkohon sielläpäin kulukiesnas. Viikoottaanen tapahtuma Kauhavalla on, kun paikalliset ja kauempaakin tullehet,viimmeesen päällee tällätyt likat tuloovat toristamahan ilimasotakoulun poikien lähtyä viikonloppulomille. Jos näet asemalla myös verkkareehi sonnustautunehen äijän, son järviseutulaasia, joka on tullu Kauhavalle junaa kattomahan.
Vihreäverkkarinen on Lappajärveltä. Lappajärvelääset on siinä mieles onnettomia seutukuntalaasia, ettei niilloo ikinä ollu menestyvää pesäpallojoukkuetta. Suurin voitto tyttömuistihi tuli 90-luvun aluus E-tyttöjen ottelus Lappajärvi - Vimpeli, jossa jäläkimmäänen otti turpihinsa 32- 2 ja syytti tappiosta tuomaria.
Kraatterin, jonka synnytti 77 milijoonaa vuatta sitte maahan syöksyny meteoriitti, reuna on parhaate nähtävis naapurikunnas, Vimpelis. Niillä on sinivalakooset verkkarit. Lakeuren Leviksi kutsuttu hiihtokeskus kohuaa jopa 100 metrin korkeutehen ja on, ainaki vimpeliläästen mielestä, lakeuren katto. Vaikka nuo pyäriän kirkon poijaat ei oo enää pitkähä aikaha lyäny pesäpallua palijuakaa polttolinijan yli, jaksaa ne alavarihinsa mahtaalla sillä, että heirän joesta voi saara pelin aikana haavihinsa pallon sijasta hauen. Tämä saattaa olla myös merkittävä syy huonohon pelillisehen menestyksehen.
Ku oo kulukenu Hallan, Näljän ja Kuoleman sivukylien ohitte ja seisot aamun hilijaasimmilla tunneilla punaasis valoos, ja vierelläs seisoo keltasinisihi verkkareehin sonnustautunu AA:n kannattaja, tierät tullehes Alajärvelle. Niin urbaania ku elo siälä onki, harva pystyy vastustamaha etelämpää kuuluvaa halavan tavaran ja jälleen poikamieheksi palijastunehen (tarkista ny kumminki tämänhetkinen tilanne iltapäiväleheristä) rikkahan miehen kutsua.
Suomen suurin kyläkauppa Töysän Tuuris vetää väkiä bussilasteittain maakunta- ja maan rajojen takaa. Pohojalaasia tituleerataha joskus suuruuren hulluuksi, mutta kauppias Vesa Keskinen on jotaki viälä enemmän. Villin lännen kaavootusperiaate on lyöty velj. Keskisen kaavootusperiaatteella. Jos haluat ostaa halavalla, mee Keskiselle. Ainut ehto on se, että on pari tuntia jonotusaikaa.
Suomen suurin kyläkauppa Töysän Tuuris vetää väkiä bussilasteittain maakunta- ja maan rajojen takaa. Pohojalaasia tituleerataha joskus suuruuren hulluuksi, mutta kauppias Vesa Keskinen on jotaki viälä enemmän. Villin lännen kaavootusperiaate on lyöty velj. Keskisen kaavootusperiaatteella. Jos haluat ostaa halavalla, mee Keskiselle. Ainut ehto on se, että on pari tuntia jonotusaikaa.
Notta pysyysimmä aikataulus, alamma sulukemaha ympyrää ja suuntaamma takaasi Seinäjoelle. Mutta esti pistäyrymmä Nurmoos. Nurmoo on siitä mielenkiintoone, että pohojalaasten Nurmo-tietous on vähä hakuusas.Siitä ei kukaa tierä, paikallisia painiotteluuta lukuhun ottamatta, oikiastansa yhtää mitää. Ku oot käyny, kerro miltä tuntu.
Se, miksi Seinäjoelle on niin kova kiirus, johtuu Suomen kuumimmasta ja intohimoosimmasta tapahtumasta, Tangomarkkinoosta. Tangokatu on ku tehty haikaalua varte! Ku oot saanu pakattua kaiken mitä matkas varrella on iliman ruuvimeisseliä kätehen tarttunu, reissu on käyny totehen. Jos viälä muistat mihinä sun koto on, lähäre sinne ny.
Vai onko käyny nii notta siinä latomeren äärellä, kesääsnä öinä, kuulit Lakeuren Kutsun!
NURMOON PERTTI
Nurmoolaasen Pertin mennessä nukkumaan toissailtana, hänen vaimonsa kertoi jättäneensä valot päälle autotalliin. Pertti lähti takaovelle sammuttaakseen valot, mutta näkikin autotallissa varkaita kähveltämässä arvokasta kesärengassarjaa.
Pertti soitti poliisille, joka kysyi, onko joku murtautunut myös asuntoon. Pertti sanoi, ettei ollut. Poliisi sanoi sitten, että kaikki poliisiautot olivat varattuja ja neuvoi lukitsemaan asunnon ovet. He lähettäisivät auton heti, kun jokin niistä vapautuu. Pertti sanoi selvä, sulki puhelimen ja laski kolmeenkymmeneen.
Sitten hän soitti uudestaan poliisille: "Terve, soitin äskettään, koska meillon väkiä rosvoamas autotallista renkahia. Ei tarvitte tulla enää. Mä ammuun ne". Sitten Pertti laski luurin paikoilleen.
Muutamassa minuutissa tuli kuusi poliisiautoa, erikoisjoukkojen Musta-Maija, helikopteri, paloauto ja kaksi ambulanssia. Poliisit vangitsivat varkaat paikan päällä. Sitten yksi poliiseista sanoi Pertille: "Mun miälestä sää sanoot, notta olit ampunu rosvot".
Pertti vastasi: "Mun miälestä sää sanoot, jottei teillä ollu vapahia autoja".
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa meitä Facebookissa
