NAUROIN viimeksi pohjalaisvitsille, jonka työkaveri lähetti minulle.

POHOJALAANEN MAISEMA
 
Parahin tapa aloottaa suuri seikkaalu lakeuksilla, on reissata suorahan Pohojam'maan syrämmehen, Seinäjoelle. Suosittelemma  ajankohoraksi kesäkuun toista viikonloppua, jolloon koko kaupunki  kuhisoo sakkia, jokka on tullu viettämään Suomen jytäävintä  kansantapahtumaa, Provinssirokkia. Jonset oo viälä ruokaallu,  kokemuksen nimis, käy ostamas Jerikon rilliltä tiettävästi maailman  suurimmat makkaraperunat.
Ku tuntuu, notta oot kattellu kaupunkia piisaks asti, heitä kapsäkki  selekähän ja lähäre lompsimahan kohti Ilimajokea. Jos sul on  painirikoot följys, laita ne päälles nottet herätä raitilla liikaa  huamiota. Ilimajokiset on kovaa laulukansaa. Suurin innoittaja taitaa  olla se Koskenkorvalla sijaatteva teheras, mihinä valamistetahan juuri  sitä mitä  luulet. On kuultu puhuttavan jonkinmoosesta hanasta, mistä  voi huitaasta kurkkuhunsa muutaman tipan janon yllättäes.
Moisen härvelin ettiminen saattaa olla vaivansakki arvoosta, mutta rytmitä käyntis kumminki niin, että oot suurin piirtein mittumaarin tienoolla  Kauhajoella ja Nummirockis.
Suurempiakin maailmantähtiä saattaa peljättää seikka, että esti pitää  körötellä 50 kilometriä umpimettää, jonka keskeltä sitte löytyy 20 000  mustaks maalattua silimäparia. Nummijärven korpikarkelot on  sijaantinsa lisäksi myös käytöksen osalta hyvin mettäpöyrööset, minkä  vuoksi Kauhajokea voirahan kutsua hyvillä mielin Koomajoeksi pari  viikkoa yättömän yän jäläkehen.
Jos susta tuntuu notta oot viälä elävien kirijoos, lähäre seuraamaha 
Vaasahan viisaavia opastehia. Jurvas voit pysähtyä vaikka sorvaamahan  pinnalavittoja tai kangaspuita mänttäämähän. Paikalliset  rokokoomööpelit ja latoryijyt ovat myös kattomisen arvoosia.
Jurvan rajan takana häämöttää Suomen nauretuimman ja tunnetusti  nuukimman heimon koti, jurvalaasten Ameriikka ja Suomen Skotlanti,  Laihia. Paikalliset nähtävyyret, Pallotalo ja Kössin halli, kannattaa  käyrä vilikaasemas het kättelys notta paikallisten ihimettelyyn jää  enempi aikaa. Jos et halua eroottua joukosta, toimita asias kovahan  äänehe ja käytä sanaa "yli". Se toimii superlatiivin yhteyres, ruottin  jätte'n tavoon. Hyvällä tuurilla Alapään Nuorisoseuralla on limudisko,  suosittelemma sitä. Alapäästä matka jatkuu kaupunkihi, joka on  -ainakin kaupunkilaasten ittensä mielestä stadimpi kuin stadi itte,  eli Vaasahan.
Maalaasten mielestä Vaasas on kivaa kaupat ja sukulaaset. Mutta om du  går sinne mitt i kesä, finns du att Wasa är jättekiva stad.  Katu-uskottavuuren bukstaavit: solomi kengänpaulas ja verä juluppi  kiinni.
Jos kiinnostusta piisaa enempiki ruåttalaasta rannikkokulttuuria  kohtahan, käy vilikaasemas Vöyrin hyppyrimäkiä; son osootus  pohojalaasesta yritteliääsyyrestä. Ruottinkielisten omat  suonikohojuvalssit voi pyörähtää illemmalla Karhuntassus.
Pienempiki rantaruattalaanen humppaorkesteri kuulostaa livenä siltä kun  soittaasivat kanjonin reunalla. Kokemus sekin.
Kirkot on aina ollehet irentiteetin kulumakiviä. Fyrrykyröölääset  tajusivat vasta parin vuoren ilivaalun jäläkehen, että kirkos pitää  olla torni. Fyrryhyrrä on muuten vähäkyrööläästen ikioma hilavitkutin,  jonka yksinkertaastettu käyttöohoje kuuluu: ploosaa niin kauan kunnes  hyrrä pyörii.
Ylistaroolaaset oli puolestansa kaukaa viisahia kun ne äkkäs  suurentaa arkkiteherin kirkkopiirrustuksia pari metriä per seinä,  saaraksensa komiamman herran huonehen.
Jatkettaes Sinistä tietä itähän, vastahan tuloo lapualaaset, nuo  muruaskeittaan körttipastilleja mussuttavat, lakeuttakin tasaasemmat  matonkutojat, joille ei oo ollu yhteiskunnallista tilausta sitten  Lapuan Liikkehen. Paitti eristysuskoosimmat voivat tulukita  Jäätteenmäen suosion myäs lapualaasten kannatuksen kasvuna,  kirijoottajaryhymä ei saanu tietohonsa, mitä naapurikunnis  tarkootetahan kehootuksella "älä oo ku Lapuan likat". Tiettävästi  tällä on yhteyttä herättäjäseurojen jäläkeesehen hurmoksehen.
Vähänkää pohojalaasta kansanperinnettä tunteva saattaa tutista Härmän  rajalla. Torellisuures on kuitenki nii, että härmälääset ja  kauhavalaaset on oppinehet takomaha raurasta muutaki ku helapuukkoja.  Mutta kyllä sielä viälä sen verran Rannanjärven veriperintö elää,  notta Kauhavan Kantris saarahan joka perjantai jonkinmooset  tupenkrapinat aikahan. Joten suosittelemma jotta otat puukkoon  joukkohon sielläpäin kulukiesnas. Viikoottaanen tapahtuma Kauhavalla  on, kun paikalliset ja kauempaakin tullehet,viimmeesen päällee  tällätyt likat tuloovat toristamahan ilimasotakoulun poikien lähtyä  viikonloppulomille. Jos näet asemalla myös verkkareehi  sonnustautunehen äijän, son järviseutulaasia, joka on tullu Kauhavalle  junaa kattomahan.
Vihreäverkkarinen on Lappajärveltä. Lappajärvelääset on siinä mieles  onnettomia seutukuntalaasia, ettei niilloo ikinä ollu menestyvää  pesäpallojoukkuetta. Suurin voitto tyttömuistihi tuli 90-luvun aluus  E-tyttöjen ottelus Lappajärvi - Vimpeli, jossa jäläkimmäänen otti  turpihinsa 32- 2 ja syytti tappiosta tuomaria.
Kraatterin, jonka synnytti 77 milijoonaa vuatta sitte maahan syöksyny  meteoriitti, reuna on parhaate nähtävis naapurikunnas, Vimpelis.  Niillä on sinivalakooset verkkarit. Lakeuren Leviksi kutsuttu  hiihtokeskus kohuaa jopa 100 metrin korkeutehen ja on, ainaki  vimpeliläästen mielestä, lakeuren katto. Vaikka nuo pyäriän kirkon  poijaat ei oo enää pitkähä aikaha lyäny pesäpallua palijuakaa  polttolinijan yli, jaksaa ne alavarihinsa mahtaalla sillä, että heirän  joesta voi saara pelin aikana haavihinsa pallon sijasta hauen. Tämä  saattaa olla myös merkittävä syy huonohon pelillisehen menestyksehen.
Ku oo kulukenu Hallan, Näljän ja Kuoleman sivukylien ohitte ja seisot  aamun hilijaasimmilla tunneilla punaasis valoos, ja vierelläs seisoo  keltasinisihi verkkareehin sonnustautunu AA:n kannattaja, tierät  tullehes Alajärvelle. Niin urbaania ku elo siälä onki, harva pystyy  vastustamaha etelämpää kuuluvaa halavan tavaran ja jälleen  poikamieheksi palijastunehen (tarkista ny kumminki tämänhetkinen  tilanne iltapäiväleheristä) rikkahan miehen kutsua.
Suomen suurin kyläkauppa Töysän Tuuris vetää väkiä bussilasteittain  maakunta- ja maan rajojen takaa. Pohojalaasia tituleerataha joskus  suuruuren hulluuksi, mutta kauppias Vesa Keskinen on jotaki viälä  enemmän. Villin lännen kaavootusperiaate on lyöty velj. Keskisen  kaavootusperiaatteella. Jos haluat ostaa halavalla, mee Keskiselle.  Ainut ehto on se, että on pari tuntia jonotusaikaa.
Notta pysyysimmä  aikataulus, alamma sulukemaha ympyrää ja suuntaamma takaasi Seinäjoelle. Mutta esti pistäyrymmä Nurmoos. Nurmoo on siitä  mielenkiintoone, että pohojalaasten Nurmo-tietous on vähä  hakuusas.Siitä ei kukaa tierä, paikallisia painiotteluuta lukuhun  ottamatta, oikiastansa yhtää mitää. Ku oot käyny, kerro miltä tuntu.
Se, miksi Seinäjoelle on niin kova kiirus, johtuu Suomen kuumimmasta  ja intohimoosimmasta tapahtumasta, Tangomarkkinoosta. Tangokatu on ku  tehty haikaalua varte! Ku oot saanu pakattua kaiken mitä matkas  varrella on iliman ruuvimeisseliä kätehen tarttunu, reissu on käyny  totehen. Jos viälä muistat mihinä sun koto on, lähäre sinne ny.
Vai onko käyny nii notta siinä latomeren äärellä, kesääsnä öinä,  kuulit Lakeuren Kutsun!
 
 
NURMOON PERTTI
Nurmoolaasen Pertin mennessä nukkumaan toissailtana, hänen vaimonsa  kertoi jättäneensä valot päälle autotalliin. Pertti lähti  takaovelle sammuttaakseen valot, mutta näkikin autotallissa varkaita kähveltämässä arvokasta kesärengassarjaa.
Pertti soitti poliisille, joka kysyi, onko joku murtautunut myös asuntoon. Pertti sanoi, ettei ollut. Poliisi sanoi sitten, että kaikki poliisiautot olivat varattuja ja  neuvoi lukitsemaan asunnon ovet. He lähettäisivät auton heti, kun jokin niistä vapautuu. Pertti sanoi selvä, sulki puhelimen ja laski  kolmeenkymmeneen.
Sitten hän soitti uudestaan poliisille: "Terve, soitin äskettään, koska meillon väkiä rosvoamas autotallista renkahia. Ei tarvitte tulla enää. Mä ammuun ne". Sitten Pertti laski luurin paikoilleen.
Muutamassa minuutissa tuli kuusi poliisiautoa, erikoisjoukkojen  Musta-Maija, helikopteri, paloauto ja kaksi ambulanssia. Poliisit  vangitsivat varkaat paikan päällä. Sitten yksi poliiseista sanoi Pertille: "Mun miälestä sää sanoot, notta olit ampunu rosvot".
Pertti vastasi: "Mun miälestä sää sanoot, jottei teillä ollu  vapahia autoja".