Joulun kunniaksi julkaisemme jouluun asti joka päivä yhden suosituksemme vuoden kirjatarjonnasta.
Mitä ihminen katuu elämänkaarensa loppupuolella? Ei virheitään, vaan elämätöntä elämää. Näin tekee myös tämän Finlandia-ehdokkaaksi valitun romaanin vanhin kertojaääni, kelpo uran pankissa tehnyt mies: ”Vaikka avioliitto oli kauan sitten päättynyt, sitä ei ollut purettu. Se oli ollut olemassa kuin tarpeeton tavara.”
Elämänsä oikkuja pohtii myös ikämiehen tytär, Eila, joka on menettänyt sodassa kaksi aviomiestä. Sotalesken poika ei ole isäänsä koskaan edes tavannut, mutta hänen asenteensa maailmaan on utelias ja aistivoimainen. Äidin on vaikeampi kasvaa surusta ulos.
Tapahtumat keskittyvät kesähuvilalle Kustaviin, jonka luontoa Pertti Lassila kuvaa pikkutarkoin ja lyyrisin vedoin. Onhan saaristoluonto hänelle itselleenkin tuttu ja rakas kesämaisema. Erityisen viehättävää on se, miten uskottavasti kirjailija eläytyy sekä miehen että naisen nahkoihin.
Pertti Lassila: Armain aika. Teos.
