ET-lehti tutustui tänä vuonna Suomen maakuntiin ja niiden asukkaisiin juttusarjassa Minun heimoni. Viimeisen sanan sanovat suorat ja aikaansaavat varsinaisuomalaiset. Et semmottos.
Varsinais-Suomessa jyllää niin postiivinen rakennemuutos, että entinen pääministeri Esko Aho sai tehtäväksi laatia selvityksen, miten haasteeseen vastataan.
Ei liene sattuma, että talouden nousun veturit löytyvät yritteliäiden ja sinnikkäiden ihmisten maakunnasta.
Intoa piisaa niin risteilijöitä rakentavalla jättitelakalla kuin saaristolaisleipiä pukkaavassa yhden ihmisen leipomossa.
Katkottua kieltä
Sana "lupsakka" ei tule ensimmäisenä mieleen varsinaissuomalaista puhuttaessa. Sanojen lyhentämiseen pyrkivä murre töksähtää usein ulkopaikkakuntalaisen korvaan.
− Meillä on tapana päättää neuvonpito sanomalla ei sit mittää. Jotkut tulkitsevat, ettei neuvonpidosta sitten tullutkaan mitään, sanoo laitilalaisen Munax-munapakkaamon markkinoinnista ja myynnistä vastaava Lisa Savola.
Kielteiseltä kuulostava lausahdus kertoo kuitenkin tavasta olla kohtelias mutta ei käskevä: Ei maar sul aikka kaffel olis?
Viisi tarinaa
Videolla Savola kertoo laajemmin, millaisia varsinaissuomalaiset hänen mielestään ovat.
Näkemyksensä esittävät myös laulajana tunnettu kirjastonhoitaja Tuula Amberla Uudestakaupungista eli Ugista, Meyer Turun telakan pääluottamusmies Juha Jormanainen Raisiosta sekä turkulainen yrittäjä ja teatterimies Kauno Takarautio.
On se niim pal hianoo!
Minun heimoni -sarja päättyy. Lue lisää varsinaissuomalaisuudesta ET-lehden numerosta 20/2017. Katso makupaloja maksullisesta digilehdestä täältä.
