Ministerin työ ja presidenttikampanja uuvuttivat Kalevi Kivistön:  ”Vaalit olivat hirveän raskaat”

Joka kerta kun Kalevi Kivistö, 82, lähtee kotoa, hänen vaimonsa Sirkka Kivistö, 82, tulee eteiseen saattamaan.

Sirkka tarkistaa, onhan Kalevilla avaimet ja bussikortti. Jos Kalevin takin kaulukset ovat rytyssä, Sirkka suoristaa ne.

 Sitten Sirkka katsoo Kalevia, painaa hänet mieleensä. Sirkka katsoo tuttua selkää niin kauan, kunnes ulko-ovi sulkeutuu.

Näin Sirkka on tehnyt siitä asti, kun Kalevi vuonna 1982 pyrki presidentiksi. Kampanja SKDL:n ehdokkaana alkoi syksyllä 1981. Kolme kuukautta Kalevi ajoi ympäri maata, yötä myöten.

–  Näin, miten väsynyt Kalevi oli. Pelkäsin joka kerta, kun hän lähti ajamaan. Eteisessä mietin aina, onkohan tämä viimeinen kerta kun näemme, Sirkka sanoo.

– Se jäi tavaksi. Menen vieläkin eteiseen Kalevia saattamaan. Mielessä käy yhä aina, onkohan se nyt. Se viimeinen kerta.

Pelkäsin joka kerta, kun Kalevi lähti ajamaan.

Kalevi Kivistö kuuntelee vaimoaan hiljaa. Hänkin muistaa väsymyksen, jota tuolloin tunsi.

–  Ne vaalit olivat hirveän raskaat. Raskainta oli yksin ajaminen. Nukuin niin vähän, että olin turvallisuusriski. Oli onnenkantamoinen, etten löytänyt itseäni ojasta tai lumipenkasta.

Ei se Kalevin mielestä kenenkään vika ollut. Järjestelyjä ei vain ollut ehditty miettiä, sillä vaalit pidettiin ennen aikojaan, kun presidentti Urho Kekkonen ilmoitti eroavansa tehtävästään.

Niinpä Kalevi hoiti lähes kaiken yksin. Samaan aikaan hän toimi opetusministerinä. Aamuisin hän heräsi ennen kuutta ja teki ministerihommia, sitten hän lähti kampanjoimaan.

–  Joka ilta soitin puhelinkioskista Sirkalle kotiin. Kerroin päivästä, ja hän eli mukana. Se oli tärkeä hetki. Ilman Sirkkaa en olisi jaksanut.

Kun Kalevi Kivistö juttelee nyt olohuoneessaan Espoossa, hän vaikuttaa täsmälleen samalta kuin presidenttiehdokas Kivistö televisiossa 1980-luvulla: lempeältä, rauhalliselta, melkein ujolta.

–  Piirteistäni sain tukijoukoiltani silloin palautettakin. Olet liian kiltti, ne sanoivat. Mutta en voinut alkaa näytellä. Se olisi näkynyt heti läpi.

Ennen tv-lähetyksiä Kalevi yritti rauhoittua toistelemalla mielessään: hengitä, hengitä.

Ehdokkaana en voinut alkaa näytellä. Se olisi näkynyt heti läpi.

Avuksi hän pyysi koulukaverinsa, televisiossa työskennelleen Esko Vierikon. Kalevi pyysi Eskoa seuraamaan esiintymisiään ja antamaan palautetta.

Älä kirjoita niin vimmatusti, Esko sanoi, kun Kalevi teki muistiinpanoja keskusteluissa. Katse pois paperista, älä lavertele, kiteytä!

– Kommentit olivat hyvin kriittisiä. Niistä opin.

Kotona Sirkka nauhoitti tv-esiintymiset VHS-kaseteille. Sirkan mielestä Kalevi näytti aina rennolta. Joka kerta kun Kalevi palasi tv-lähetyksestä, Sirkka sanoi, että hyvin meni. Sen jälkeen juotiin yhdessä teetä.

Vastustajiakin oli. Neuvostoliiton kommunistinen puolue olisi halunnut ehdokkaaksi mieluummin Ahti Karjalaisen. KGB-kenraali Viktor Vladimirov vaati Kalevia kieltäytymään ehdokkuudesta.

Neuvostoliitto vaati vetäytymään ehdokkuudesta.

–  En suostunut. Suurlähetystön vastaanotolla Vladimirov huusi minulle pää punaisena. Tilanne oli uhkaava, traumaattinenkin.

Kalevi jatkoi kampanjaa. Sirkka kävi töissä kirjanpitäjänä ja hoiti kodin, siihen hän oli tottunut ja siitä hän piti. Lapset olivat 4-, 15- ja 19-vuotiaita.

–  Olen aina sanonut, että minä hoidan sisäpolitiikan, hoida sinä ulkopolitiikka, Sirkka sanoo.

Vaalitulosta Kalevi ei jännittänyt, Mauno Koivisto oli niin vahva ennakkosuosikki. Sirkkaa oli hirvittänyt ajatus presidentin rouvaksi ryhtymisestä, mutta riski siihen oli helpottavan pieni.

Kuusi vuotta myöhemmin Kalevia pyydettiin jälleen ehdokkaaksi. Pitkään hän empi. Sitten hän ilmoitti, että lähtisi kisaan, jos saisi maaherran virastaan kampanjan ajaksi virkavapaata.

– Koivisto murisi, että aika pitkä virkavapaa, ja suostui.

Vuoden 1988 vaaleihin Kalevi sai oman avustajan, joka ajoi automatkat. Tv-väittelyissä Kalevi muisti hengittää.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 20/2023. Tilaajana voit lukea sen täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.