Myös omaishoitajalle kuuluu vapaapäiviä. Intervallihoidosta hyötyvät sekä hoitaja että hoidettava. Kokosimme vinkit, joilla pääset alkuun. Tässä ne ovat pähkinänkuoressa. Pidemmän jutun löydät ET-lehdestä 1/2024.
1. Mitä intervallihoito tarkoittaa?
Intervallihoito on omaishoidossa olevan tilapäistä hoitoa kodin ulkopuolella. Sen pääasiallinen tarkoitus on helpottaa omaishoitajan arkea ja antaa hänelle lepotauko.
Intervallihoitoa kutsutaan myös lyhytaikaishoidoksi tai vuorohoidoksi.
Käytännössä jaksot toteutetaan esimerkiksi seniorikeskuksessa tai palvelutalossa hyvinvointialueesta ja kaupungista riippuen.
Jakson aikana voi osallistua palvelutalon kuntouttaviin toimintoihin.
2. Kuka intervallihoidosta hyötyy?
Tavoitteena on, että jakso olisi myös omaishoidettavalle kuntouttava ja toimintakykyä ylläpitävä. Jakson aikana voi esimerkiksi osallistua erilaisiin palvelutalon toimintoihin, kuten ulkoiluun tai jumppahetkiin.
Omaishoitajalla on oikeus pitää 2-3 vapaapäivää kuukaudessa.
3. Kuinka kauan hoitojakso kestää?
Omaishoitajalla on oikeus pitää kuukaudessa vähintään kaksi vuorokautta vapaata. Jos hoitaja on sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti, oikeus on vähintään kolmeen vapaaseen.
Vapaat voi pitää joka kuukausi, mutta halutessaan niitä voi myös säästää ja pitää kerralla pidemmän loman.
Intervallijakson tyypillinen pituus on 2–7 päivää.
Intervallijakson tyypillinen pituus on 2–7 päivää, mutta yleinen on myös malli, jossa ollaan aina kaksi viikkoa kotona ja kaksi hoitopaikassa.
Jos toiveissa on selkeästi pidempi intervallijakso, siitä tulee sopia hyvinvointialueen kanssa hyvissä ajoin ennakkoon.
Hoidosta ei tarvitse tehdä tapaa, jos ei halua.
4. Tarvitseeko hoitoon sitoutua?
Intervallihoitojakso voi olla kertaluonteinen tai säännöllinen. Hoidossa voi käydä vain yhdenkin kerran, eikä siitä tarvitse tehdä tapaa, jos ei halua.
Matkakulut hoitoon ja sieltä pois tulee maksaa itse.
5. Mitä hoito maksaa?
Jos omaishoitajalla on voimassa oleva omaishoitosopimus hyvinvointialueensa kanssa, intervallihoito on edullisempaa. Tällöin intervallihoito saa maksaa omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien ajalta enintään 11,60 euroa vuorokaudessa. Matkakulut hoitoon ja sieltä pois tulee maksaa itse.
Lyhytaikaiseen hoitoon on mahdollista ostaa lisäpäiviä.
Lakisääteisten vapaapäivien lisäksi lyhytaikaiseen hoitoon on mahdollista ostaa lisäpäiviä. Niin sanotut ylimääräiset hoitopäivät hinnoitellaan hyvinvointialueen normaalien asiakasmaksujen mukaisesti. Katto vuorokausimaksulle on 49,60 euroa.
Jos omaishoitosopimusta ei ole, omaishoitaja voi saada vaativassa hoitotilanteessa vapaapäiviä sosiaalihuoltolain perusteella. Silloin hinta on sama kuin sopimuksen tehneillä hoitajilla eli enintään 11,60 euroa päivältä.
6. Kuinka järjestän hoitojakson?
Usein omaishoitajan vapaiden järjestelyistä keskustellaan jo silloin, kun omaishoitosopimus ja hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä hyvinvointialueen kanssa.
Jos sopimus on kunnossa, intervallihoidosta voi ottaa yhteyttä omaan hyvinvointialueen omaishoidosta vastaavaan työntekijään. Hänen avullaan sovitaan intervallijakson ajankohdasta sekä toiveista, joita omaishoitajalla ja hoidettavalla jaksoon liittyy.
Työntekijän kanssa voi keskustella hoitopaikkaan tutustumisesta.
7. Läheiseni ei halua lähteä jaksolle. Mitä teen?
Omaishoidosta vastaavan työntekijän kanssa voi keskustella mahdollisuudesta päästä tutustumaan hoitopaikkaan ennen varsinaista intervallijaksoa.
Hoidettavalle voi myös korostaa intervallijakson hyviä puolia: hoitojaksolla voi esimerkiksi olla kuntosali ja päivisin seurana hoitopaikan muut asukkaat ja henkilökunta.
Osassa kaupungeista on myös ikäihmisten perhekoteja.
Omaishoitajan vapaita voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että hyvinvointialueen kiertävä perhehoitaja tulee hoidettavan kotiin. Osassa kaupungeista on myös ikäihmisten perhekoteja, joissa hoito tapahtuu perhehoitajan kotona.
8. Läheisen laittaminen hoitoon arveluttaa. Kenen kanssa voisin jutella?
Vain noin puolet omaishoitajista pitää lakisääteiset vapaansa. Moni saattaa murehtia esimerkiksi sitä, kuinka omaa vanhempaa tai puolisoa hoidettaisiin hoitojakson aikana.
Tauon jälkeen läheisensä kanssa jaksaa jälleen paremmin.
Jokainen omaishoitaja on lain mukaan ansainnut lepotauon. Sen jälkeen läheisensä kanssa jaksaa jälleen paremmin.
Muisti- ja eläkeläisyhdistykset järjestävät vertaistukiryhmiä omaishoitajille. Niissä voi keskustella myös intervallijaksojen herättämistä ajatuksista.
Tämä on tiivistelmä jutusta, joka on julkaistu ET-lehdessä 1/24. Tilaajana voit lukea koko jutun täällä. Jos et ole vielä tilaaja, tutustu digilehdet.fi-palveluun ja tilaa lehti tästä.
Ansaitut vapaat
- Omaishoitajat tekevät tärkeää työtä: yli puolet omaishoidettavista olisi tehostetun palveluasumisen tai intensiivisen kotihoidon asiakkaita, mikäli heillä ei olisi omaishoitajaa.
- Yleisin syy omaishoidolle ovat muistisairaudet. Neljä viidestä hoitajasta hoitaa läheistään lähes ympärivuorokautisesti ja sitovasti.
- Omaishoitosopimuksen tehneistä omaishoitajista noin 70 prosenttia on naisia.
- Tutkimusten mukaan erityisesti iäkkäällä puolisoaan hoitavalla omaishoitajalla on riski uupua.
Lähde: THL