Omaishoitajan kannattaa hyödyntää rahallinen, sosiaalinen ja terveydenhoidollinen apu sekä vertaistuki.

1. Hae tukea hoitoon ja hoidettavalle

Omaishoidon tuki vaihtelee kunnittain, mutta keskimäärin se on 440 euroa kuukaudessa. Tuki on verotettavaa tuloa.

Omaishoidon tuen lisäksi on olemassa myös hoidettavalle maksettava verovapaa eläkkeensaajan hoitotuki. Tukea voi hakea pitkäaikaissairautta poteva henkilö, joka tarvitsee sairauden vuoksi apua arjessa ja /tai jolle sairaus aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Tuessa on kolme eri luokkaa, ja summat vaihtelevat 70 eurosta 350 euroon.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

2. Anna realistinen kuva hoidon tarpeesta

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ennen omaishoidontuen päätöstä tehdään tuen arviointi ja kotikäynti. Tuen voi saada vain, jos arviointi on tehty kunnan sosiaali- tai vanhuspalvelutoimen kanssa.

On tärkeää, että kirjaat ennen kotikäyntiä ylös ihan tavallisia arkipäivän ongelmakohtia.

Kotikäyntiin kannattaa valmistautua huolella, sillä tuen tarpeen lisäksi arvioidaan sen laajuus sekä apuvälineiden, hoitotarvikkeiden ja kuntoutuksen tarve.

On tärkeää, että kirjaat ennen kotikäyntiä ylös ihan tavallisia arkipäivän ongelmakohtia. Mieti, kuinka päivä ja yö sujuvat ja millaisissa tilanteissa omat voimat tai taidot eivät tunnu riittävän.

Jos kotikäynnin aikana tuntuu vaikealta puhua omaisen kuullen asioista suoraan, anna muistiinpanosi kunnan työntekijälle luettavaksi. Tilaisuuteen voi myös pyytää mukaan sukulaisen tai ystävän, joka voi kertoa oman näkemyksensä arjen sujumisesta.

3. Pidä vapaapäiväsi

Omaishoitajan vapaapäivät on säädetty laissa. Vapaata on yleensä 2-3 vuorokautta kuukaudessa. Vapaapäivien pitämisestä ja käytännön toteutuksesta kannattaa keskustella jo ensimmäisellä kotikäynnillä. Kunnan velvollisuus on järjestää väliaikaishoito vapaiden ajaksi. Voit kysellä laitospaikkojen lisäksi myös muita vaihtoehtoja, esimerkiksi perhehoitomahdollisuutta.

Omaishoitajan vapaapäivät on säädetty laissa.

Vuodesta 2016 myös ilman omaishoitosopimusta läheistään hoitavalla on ollut mahdollisuus vapaapäiviin. Tämän oikeuden käyttämiseen kannattaa kysyä apua kunnan sosiaalitoimesta.

4. Hae kuntoutukseen

Kunnilla on velvollisuus tarjota opastusta uusille omaishoitajille. Valmennuskursseja voi tiedustella oman kunnan sosiaalitoimesta. Myös Omaishoitajaliitto tarjoaa omien paikallisjärjestöjensä kautta Ovet-valmennuksia, jotka ovat maksutonta ryhmätoimintaa.

Kela tarjoaa kuntoutusta sekä omaishoitajille että hoidettaville. Omaishoitajien yksilökurssit ovat pituudeltaan 5 + 5 vuorokautta, ja jaksot järjestetään noin puolen vuoden välein.

Kela tarjoaa kuntoutusta sekä omaishoitajille että hoidettaville.

Omaishoitajien ja hoidettavien parikurssit kestävät yhteensä 15 vuorokautta, ja ne järjestetään kolmessa jaksossa kymmenen kuukauden aikana. Tietoa kurssien sisällöstä ja hakemisohjeita saa Kelasta.

Omaishoitajaliitto ja Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry järjestävät ympäri vuoden tuettuja lomia, joille omaishoitajat voivat hakea. Lomaviikkoja on sekä omaishoitajille että pariskunnille. Lomalainen maksaa viiden vuorokauden lomasta vain omavastuuosuuden, joka on sata euroa.

5. Hyödynnä mahdollisuus arvonlisäverottomaan kodinhoitoon

Omaishoitajalla ja hänen hoidettavallaan on mahdollisuus ostaa sosiaalipalveluja ilman arvonlisäveroa. Arkea helpottaviksi sosiaalipalveluiksi voidaan laskea esimerkiksi siivoaminen, kaupassa käynti ja saattoapu.

Kotitalousvähennyksen ja arvonlisäverottomuuden jälkeen siivouspalveluista jää maksettavaksi noin puolet listahinnasta.

Omaishoitajalla ja hänen hoidettavallaan on mahdollisuus ostaa sosiaalipalveluja ilman arvonlisäveroa.

Alvittomia sosiaalihuoltopalveluja voivat myydä kunnat, valtio sekä sosiaaliviranomaisten valvomat yksityiset palveluntuottajat, joista voi kysyä lisätietoa kunnasta. Monilla kunnilla on olemassa lista alvittomia sosiaalihuoltopalveluja tarjoavista yrityksistä.

Kotikunnalta voi saada taloudellista tukea myös kodin tavallisimpiin muutostöihin ja arkea helpottaviin apuvälineisiin, kuten luiskiin ja kaiteisiin.

6. Muista ilmoittaa, jos tilanteenne muuttuu

Omaishoito ei ole muuttumaton tilanne, ja siksi on tärkeää, että ilmoitat, kun hoidettavan kunto tai oma tilasi muuttuu ja tarvitsette enemmän tukea arjessa.

Kaikkea ei pidä jaksaa itse. Selvitä, onko omassa kunnassasi tarjolla esimerkiksi päivätoimintaa tai onko mahdollista saada hoidettava aika ajoin intervallijaksoille kunnan vanhuspalveluyksikköön.

7. Selvitä, voitko saada asumistukea tai alennusta palvelumaksuista

Jos olette pienituloisia eläkeläisiä, selvitä, oletko oikeutettu eläkkeensaajan asumistukeen. Tämän verottoman tuen määrät selviävät Kelan sivujen laskurilla. Tuen saamiseen vaikuttavat muun muassa asumiskustannukset, perhesuhteet, vuositulo ja omaisuus.

Jos olette pienituloisia eläkeläisiä, selvitä, oletko oikeutettu eläkkeensaajan asumistukeen.

Omaishoitajalla on mahdollisuus neuvotella palvelu- ja hoitosuunnitelmaa tehdessään myös terveydenhoidon ja intervallijaksojen palvelumaksujen kohtuullistamisesta.

8. Hae invalupaa autolle

Selvitä, oletteko oikeutettuja invalidivähennykseen ja invalupaan. Liikuntaesteinen voi hakea vammaisen pysäköimislupaa, jolla auton saa parkkeerata mahdollisimman lähelle asiointikohdetta tai vammaisille tarkoitetuille yleisille pysäköintipaikoille. Lupaa haetaan Trafin palveluntuottajan Ajovarman kautta ja siihen tarvitaan lääkärinlausunto.

Luvan voi saada myös silloin, kun auton kuljettaja on omainen. Lupa on henkilökohtainen, ei ajoneuvokohtainen.

9. Muista verotus - ja verovähennykset

Ota verosuunnittelussasi huomioon, että omaishoidon tuki on veronalaista tuloa. Verovähennyksiä voi kertyä muun muassa kotitalousvähennyksistä tai silloin, kun omaishoitaja ei asu hoidettavan kanssa ja hänelle aiheutuu kustannuksia matkoista.

Autoveronhuojennus tai -vapautus voidaan myöntää, jos hakijalla on voimassa vammaisen pysäköintilupa tai hän kuljettaa ihmistä, jolla tällainen on. Huojennusta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella verohallinnosta.

Ota verosuunnittelussasi huomioon, että omaishoidon tuki on veronalaista tuloa.

Jos tulot ovat alhaiset, on mahdollista hakea myös veronmaksukyvyn alentumisvähennystä. Myöntämiseen vaikuttavat verovelvollisen ja hänen perheensä tulot ja varallisuus. Pariskunnalla täysimääräiseen vähennykseen mahdollistava yhteenlaskettu vuositulon maksimimäärä on 26 500 euroa.

Asiantuntijana Matti Mäkelä Omaishoitajaliitosta.

Tämä jutuu on julkaistu kokonaisuudessaan ET-lehden numerossa 7/2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla