Elämä voi yllättää niin hyvässä kuin pahassakin, ja sitä varten tilillä olisi hyvä olla hiukan puskuria. Mihin kaikkeen pitäisi varautua ja millaisella summalla?

1. Mitkä ovat eläkeläisen pahoja päiviä?

Yli 65-vuotiailla oma tai puolison sairastuminen aiheuttaa helposti yllättäviä sairaala-, hoito- ja lääkekuluja.

Ero ja puolison kuolema ovat myös yleisiä shokkikohtia, jotka voivat suistaa talouden raiteiltaan. Säästöt voivat huveta hautajaiskuluihin, ja menot joutuukin maksamaan yksin.

Moni auttaa lapsia yli varojensa.

Eläkkeelle jääminen on iso muutos. Tulot puolittuvat ja verotus kiristyy. Eläkepäivien koittaessa elintaso laskee lähes poikkeuksetta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Takuusäätiössä eläkeläisten rahapelaaminen näkyy isona ongelmana. Yksinäisyys altistaa rahapelaamiselle ja nettihuijauksille, jotka voivat nopeasti romuttaa talouden.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yllättävän yleisiä ovat myös aikuisen lapsen auttamisesta johtuvat talousvaikeudet. Moni auttaa yli varojensa.

2. Millainen puskuri pitäisi olla?

Yleinen nyrkkisääntö on, että säästössä pitäisi olla kolmen kuukauden nettotulojen verran.

Koska eläketulo on tasaista eli siihen ei tule katkoksia sairastamisen tai työttömyyden takia, vähempikin voi riittää. Ainakin yhden kuukauden nettotulojen verran olisi hyvä olla puskuria.

Yksin asuvalle puskuri on vielä tärkeämpi asia kuin kahden hengen talouksille. Kulut henkeä kohden ovat yksin asuen isommat.

Kun käytössä on kahdet tulot, yhdellä voi olla tilillä rahaa, kun toisen rahat loppuvat.

Yksin asuvalle puskuri on vielä tärkeämpi asia kuin kahden hengen talouksille.

Käytännössä hyvän puskurin koko on hyvin henkilökohtainen asia. Jos esimerkiksi auto on välttämätön arjessa, sen mahdollisiin korjauskuluihin pitää varautua.

Vanhemmassa omistusasunnossa asuvalla pitäisi olla oma puskurinsa kodin yllättäviä korjauksia varten.

Parisuhteessa eräänlaista puskuria eli hyvää varautumista on raha-asioista puhuminen. Miten omaisuus on jakautunut, pitäisikö tehdä avioehto, keskinäinen testamentti tai lesken hallintaoikeus asuntoon?

Moni asia voidaan järjestää etukäteen niin, että yksin jäävä ei joudu mahdottomiin vaikeuksiin.

3. Missä puskurirahoja kannattaa säilyttää?

Puskuria on hyvä säilyttää säästö- tai määräaikaistilillä, johon ei liity pankkikorttia ja jolta saa ilman kuluja nostaa rahaa vain muutaman kerran vuodessa.

Näin rahat pysyvät säästössä mutta ovat silti parissa päivässä käytettävissä, kun niitä tarvitaan.

Suomalaisilla eläkeläistalouksilla on pankkitalletuksia keskimäärin 29 000 euroa. Mediaani eli tyypillinen talletusten määrä on 8 200 euroa.

Suomalaiset ovat myös ahkeria sijoittajia: 65 vuotta täyttäneistä suomalaisista 472 000:lla on osake- tai sijoitusrahastosäästöjä. Tyypillinen salkun arvo tässä ikäryhmässä on 12 000–18 000 euroa.

Suomalaisilla eläkeläistalouksilla on pankkitalletuksia keskimäärin 29 000 euroa.

Osakkeet tai rahastot voivat toimia puskurina. Pahan päivän varana arvopapereihin sisältyy kuitenkin se riski, että voi joutua myymään tappiolla, jos tarvitsee nopeasti rahaa. Sama koskee arvoesineitä. Niitä voi olla vaikea muuttaa rahaksi nopeasti.

Luottokorttikin voi olla osa puskuria. Luottokorttivelka pitäisi kuitenkin pystyä maksamaan pois kuukaudessa tai parissa, ettei joudu maksamaan luottokorttivelasta korkeita korkoja.

Jotta luottokorttivelka ei jää rasittamaan taloutta pidemmäksi aikaa, on hyvä olla muutakin puskuria.

4. Pitäisikö hyvänkin päivän varalle säästää ?

Iloinenkin asia voi aiheuttaa yllättävää rahanmenoa. Naimisiinmeno, hyvä matkatarjous tai mahdollisuus toteuttaa jokin muu haave vaativat rahaa.

Jotta silloin ei joudu käyttämään pahan päivän varalle kerättyä puskuria, on hyvä säästää vähän erikseen matka- tai juhlatilille.

Se tuo talouteen joustoa ja liikkumavaraa, mikä on henkisesti tärkeää.

5. Miten kerryttää puskuria?

Puskurin kerryttäminen tapahtuu pistämällä joka kuukausi vähän syrjään.

Jos tuntuu, ettei eläkkeestä jää mitään säästettävää, rahankäytön suunnittelu ja seuranta voi auttaa. Kun kerää kuitteja tai katsoo tiliotetta, voi löytää tapoja säästää muutama kymppi kuukaudessa.

Budjetointiin saa myös apua esimerkiksi talous- ja velkaneuvonnasta, talousneuvoloista tai seurakuntien diakoniatoimesta.

Jos säästää 50 euroa kuukaudessa, kertyy vuodessa 600 euroa.

Jos säästäminen eläkkeestä ei onnistu, kannattaa selvittää, voisiko hankkia lisätuloja, jotka laittaisi säästöön.

Nykyään monenlaisia pieniä töitä voi tehdä myös kotoa käsin. Tarpeettoman omaisuuden myyminen ja siitä saadun rahan laittaminen säästöön on sekin yksi tapa kerätä puskuria.

Jos säästää 50 euroa kuukaudessa, kertyy vuodessa 600 euroa. Sillä hoituu jo monenlainen yllättävä lasku.

Säästötilille menevä summa kannattaa laittaa siirtymään automaattisesti heti eläkepäivänä, jolloin ei tule houkutusta jättää tässä kuussa säästämättä.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 7/2024. Tilaajana voit lukea sen täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.

Kun iso lasku yllättää

  • Ota rohkeasti yhteyttä velkojaan, neuvottele maksuaikaa tai lyhennysaikataulu.
  • Terveydenhuollon asiakasmaksuihin voi saada helpotusta tai jopa vapautuksen, jos tulot ovat kovin pienet.
  • Jos lasku pääsee perintään ja siitä tulee maksuhäiriömerkintä, nykyään merkintä poistuu heti, kun maksun hoitaa.
  • Ulosotosta voi seurata oikeus saada toimeentulotukea. Sen hakemista ei tarvitse häpeillä.
  • Takuusäätiön pienlainaa voi hakea, kun luottotiedot ovat kunnossa mutta maksuvaraa vain vähän. Enintään 2 000 euron pienlainaa voi saada vaikkapa kodinkoneen tai silmälasien hankintaan, takuuvuokraan tai hammashoitoon.

Tiesitkö?

64 vuotta täyttäneistä oli viime vuonna 25 500:lla henkilöllä velkaa ulosotossa. Keskimääräinen velka oli 49 000 e.

Pienituloisilla ulosottoon menee sähkölaskuja, kodinkoneen hankkimiseksi otet­tuja luottoja ja terveydenhuollon maksuja.

Lähteet: Tilastokeskus, Ulosottolaitos

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla