Yli 70-vuotiaiden kuskien määrä lisääntyy – näin he eroavat muista autoilijoista

Yli 70-vuotiaiden ajokortin haltijoiden määrä on Suomessa lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Kaikkein iäkkäimpien kuskien määrä kiihtyy sitäkin nopeammin. Kun vielä vuonna 2014 yli 90-vuotiaita ajokortillisia oli vajaat 2 500, tämän vuoden alussa luku oli yli 7 000.

– Jatkossa iäkkäitä kuljettajia on yhä enemmän, sanoo Traficomin asiantuntijalääkäri Petteri Harjuvaara.

Yli 90-vuotiaita ajokortillisia on yli 7 000.

Iäkkäiden kuskien määrä muuttaa myös sitä, kuinka liikenteemme toimii. Vanhemmat ikäpolvet liikkuvat teillä eri tapaan ja erilaisista lähtökohdista kuin nuoret kuskit.

– Iäkäs kuljettaja ei automaattisesti ole mitenkään riski liikenneturvallisuuden kannalta. Ikääntyessä ajamiseen vaikuttavien sairauksien todennäköisyys kuitenkin kasvaa ja toimintakyvyssä tapahtuu luonnollisia muutoksia, Harjuvaara sanoo.

Esimerkiksi hämäränäön huonontuminen ja reaktioajan piteneminen vaikuttavat siihen, millaista vauhtia kuski ajaa tai kuinka nopeasti jalka tarvittaessa siirtyy jarrulle.

Ikääntyessä ajamiseen vaikuttavien sairauksien todennäköisyys kasvaa.

– Moni rajoittaa itsenäisesti ajamista esimerkiksi hämärässä tai pimeässä eikä välttämättä lähde enää ajamaan pitkää matkaa tai vieraalle paikkakunnalle, Harjuvaara sanoo.

Ikääntyvillä myös sydän- ja verisuonitautien ja muiden sairauskohtauksia aiheuttavien tautien todennäköisyys on korkeampi.

Noin 16 prosenttia kaikista kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista johtuu kuljettajan saamasta sairaskohtauksesta.

Vahingot lisääntyvät

Liikennevahinkojen määrä kasvaa iän myötä. Kun vahingot suhteutetaan ajettuihin ajokilometreihin, pieniä vahinkoja, omaisuusvahinkoja ja sakkoja on yli 90-vuotiailla moninkertainen määrä nuorempiin eläkeikäisiin kuskeihin verrattuna.

Ajokorttien määrään suhteutettuna eniten kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtuu yli 85-vuotiaille.

Vuosina 2017–2021 kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui 85 vuotta täyttäneille yli 20 per 100 000 ajokorttia. 70–74-vuotiailla kuskeilla vastaava luku oli noin 4.

Liikennevahinkojen määrä kasvaa iän myötä.

Ikä on kuitenkin myös valttia. Niin on etenkin silloin, kun ikäkuljettajia verrataan juuri kortin saaneisiin kuskeihin.

Nuorille kuskeille tapahtuu läheltä piti -tilanteita noin kymmenkertainen määrä ikäkuljettajiin nähden.

– Ikääntyneillä ajamiseen harvoin liittyy ajamisen hurmaa, riskinottoa tai elämyshakuisuutta, mikä nuorten onnettomuuksissa on monesti taustalla. Kokemus sekä tietynlainen rauhallisuus ja harkintakyky vaikuttavat.

Sairaus voi viedä kortin

Ikäkuskien yleisimmät terveydelliset syyt ajokortin menettämiseen ovat sairauskohtauksia aiheuttavat sairaudet ja muistisairaudet.

Kun ajokortin haltija täyttää 70 vuotta, ajo-kortin voimassaolo päättyy. Sen jälkeen kortti voidaan uusia lääkärinlausunnon perusteella enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Tämä näkyy ajokorttien määrässä etenkin naisilla.

Vaikka ikäryhmän naisilla ajokortteja on jo alun perin hieman miehiä vähemmän, naiset myös luopuvat ajokortista herkemmin, kun elämäntilanne tai terveydentila muuttuu.

Naiset luopuvat ajokortista herkemmin, kun elämäntilanne tai terveydentila muuttuu.

Yli 80-vuotiaista miehistä 65 prosentilla on edelleen ajokortti. Naisista kortti on enää 22 prosentilla.

– Keskimääräinen suomalainen mies pitää kyllä kynsin ja hampain ajokortista kiinni, Harjuvaara sanoo.

Harjuvaara muistuttaa, etteivät lääkärit ensisijaisesti halua viedä keneltäkään ajokorttia pois.

Lääkärit eivät ensisijaisesti halua viedä keneltäkään ajokorttia pois.

Tavoitteena on sen sijaan tukea terveyttä niin, että sairaudet pysyisivät hallinnassa ja ajaminen voisi jatkua mahdollisimman pitkään.

– Tarkoituksena on huolehtia myös siitä, että meillä ei olisi liikenteessä henkilöitä, joiden terveydentila ei oikeasti salli ajamista. Se on yhteisen turvallisuuden ylläpitoa.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 10/2024. Tilaajana voit lukea sen täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.