Kotikonsteillakin voi virkistää muistia tehokkaasti. Kokosimme yhteen asiantuntijoidemme parhaat neuvot.

Kahvitaukoja

Tiedetään, että kahvin ja teen juominen päivittäin on hyväksi aivoille. Määrä ei tosin korvaa laatua. Suositeltava määrä on kahdesta neljään kuppia kahvia tai teetä päivässä.

Liraus konjakkia

Yli 85-vuotiailla ruokalusikallinen konjakkia päivässä näyttäisi ehkäisevän dementiaa ja jopa vähentävän Alzheimerin taudin aiheuttamia muutoksia aivoissa. Runsas alkoholinkäyttö sen sijaan heikentää aivojen toimintaa ja altistaa sairauksille.

Hitit soimaan

Lempimusiikin kuunteleminen sekä mielihyvää tuottava soittaminen ja laulaminen varsinkin ryhmässä edistävät aivojen terveyttä. Laulu todennäköisesti hoitaa myös jo muistisairaan terveyttä.

Pikkupäikkärit

Hyvät yöunet, stressin vähentäminen ja levollisuus ylipäätään tekevät hyvää erityisesti ärsyketulvaan tottuneille aivoille. 15-20 minuutin päiväunet virkistävät.

Iltakävely

Kaikenlainen liikunta tekee hyvää paitsi lihaksille ja aineenvaihdunnalle, myös aivoille ja ajattelulle. Puolen tunnin reipas ilta- tai aamukävely päivittäin auttaa aivojasi.

Sudokut avuksi

Ristikot, sanakukat ja sudokut ovat mitä parhainta aivojen hoitoa ja muistin terästämistä! Pähkäily ei ole pahitteeksi.

Asiantuntijat geriatrian professori Raimo Sulkava, psykologian tohtori Merja Kurki, Aivosäätiö, ja projektipäällikkö Heidi Härmä, Muistiliitto.

Artikkeli on alu nperin julkaistu ET-lehden numerossa 6/2016.

Älä lakkaa puhumasta muistisairaalle läheisellesi ja houkuttele myös häntä puhumaan. Arvostava ilmapiiri on tärkeintä, kun haluaa saada yhteyden haurastuvaan mieleen.

1. Mitä on hyvä tietää, kun menee tapaamaan muistisairasta?

Muistisairaan ihmisen toiveet ja tarpeet saattavat olla nyt erilaisia kuin silloin, kun hän oli terve. Hyväksy nykyiset toiveet ja tarpeet, jotta ihminen ei tuntisi itseään torjutuksi.

Muistisairas ei tee kiusallaan tai ilkeyttään muita ärsyttäviä asioita, vaan hänen käyttäytymistään selittää usein sairaus. Älä kuitenkaan selitä sairaudella kaikkea.

Muistisairaskin on edelleen oma persoonansa – kohtele häntä arvostavasti.

Jos muistisairas esittää syytöksiä, jotka tuntuvat sinusta epäoikeudenmukaisilta, muista, että hän ilmaisee niillä jotakin itselleen tärkeää tunnetta. Syytökset eivät ole henkilökohtaisia vaan pyrkimyksiä kertoa jotakin.

2. Miksi on tärkeää saada muistisairas puhumaan?

Ilman harjoitusta muistisairaan puhetaito katoaa vielä nopeammin kuin sairauden myötä.

Kuuntele muistisairasta ja kannusta häntä juttelemaan, vaikka puhuminen tuottaisikin hänelle vaikeuksia.

3. Millaiset käytännön neuvot ovat parhaita yhteydenpidossa?

Älä aliarvioi muistisairasta henkilöä. Vaikka hänen muistinsa on kaventunut, se ei tarkoita, ettei hän muistaisi enää mitään.

Muistisairaan kohtelu vain sairaana murskaa vähitellen sairastuneen ihmisen identiteetin.

Muistisairas on ensisijaisesti paljon muuta kuin sairas.

Kiinnitä huomio omaan sanattomaan viestintääsi. Onko se on sopusoinnussa sanallisen viestintäsi kanssa? Muistisairas huomaa, jollet ole kiinnostunut hänestä vaan kyselet vain kyselläksesi. Hän havaitsee myös, jos olet jostakin asiasta huolissasi, kun juttelet hänen kanssaan.

Kohtaaminen edellyttää turvallista ja arvostavaa ilmapiiriä. Jos muistisairas ihminen kohdistaa katseensa sinuun, hymyilee ja vaikka kiittää, olet onnistunut kohtaamaan hänet.

4. Millainen sanaton viestintä on parasta muistisairaan kanssa?

Sanaton viestintä on sairauden edetessä jopa tärkeämpää kuin sanallinen viestintä.

Äänensävylläsi kerrot, miten suhtaudut muistisairaaseen ja millä tuulella olet.

Lämpimällä äänensävyllä helpotat vuorovaikutusta.

Ilmeilläsi ja eleilläsi voit peilata muistisairaan tunteita. Silloin hän havaitsee helpommin tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Voit myös pukea hänessä havaitsemasi tunteen sanoiksi, esimerkiksi "näytät pelokkaalta, miten voisin auttaa?"

Selitä, mitä teet, ja toimi rauhallisesti. Hätäilty kiristää ilmapiiriä.

5. Miten lisätä muistisairaan turvallisuuden tunnetta?

Ystävällinen katse ja kosketus tuovat turvaa.

Ihminen tuntee olonsa turvalliseksi ollessaan tuttujen äänien, tapojen ja ihmisten ympäröimä. Sekavat tilanteet, joissa on paljon tuntemattomia ihmisiä oudossa paikassa, usein ahdistavat.

Jos taas muistisairas on elämässään tottunut olemaan jatkuvasti usean ihmisen seurassa, se voi tuntua edelleen mukavalta. Silloinkin turvallisuudentunne usein edellyttää paikan tuttuutta ja ainakin yhden tutun ihmisen mukanaoloa.

6. Mitä pitää muistaa keskustelussa?

Toista ääneen keskustelukumppanisi lauseita, ja tee yhteenvetoja puheista. Jos sairas tarttuu johonkin sanaan, ota se avainsanaksi, jolla päästä aiheeseen.

Puhu havainnollisesti, vältä kielikuvia.

Muistisairaan henkilön lapsuudesta ja nuoruudesta tuttujen sanojen ja ilmausten käyttäminen saattaa auttaa viestin perillemenoa. Jos ihminen on tottunut puhumaan ronskisti, muistisairaana hän ei välttämättä ymmärrä kaunisteltuja ilmauksia.

7. Mitä saa kysyä, mitä ei?

Kysele vaikkapa ääripäiden avulla: milloin asiat ovat olleet todella hyvin, milloin todella huonosti. Tiedustele, miten keskustelukumppanisi on selvinnyt vaikeista tilanteista.

Kysele arkisista asioista, kuten "mitä olet syönyt tänään?" Muista kysyä myös kokemuksista, esimerkiksi "miten olet viihtynyt täällä?"

Miksi-kysymykset ovat muistisairaalle vaikeita, ja hän voi kokea ne syytökseksi.

8. Miten suhtautua muistisairaan kielteisiin tunteisiin?

Ota kielteiset tunteet vastaan sen sijaan, että yrittäisit saada muistisairasta ihmistä heti hyvälle tuulelle.

Älä arvostele toista hänen murheistaan. Jos muistisairas yrittää puhua sinulle surustaan, älä vaihda puheenaihetta väkisin toiseksi. Vahvista toisen tunne: ”Olet vihainen, olenko oikeassa? Mikä suututtaa sinua?”

Jos kuuntelet muistisairasta arvostavasti, hän voi rauhoittua ilman lääkkeitä.

9. Entä muistisairaan harhat – miten niihin kannattaa asennoitua?

Harhat voivat kertoa asioista, jotka ovat muistisairaalle tärkeitä. Niiden takana on tarpeita.

Vaikka harhat liittyisivät menneisyyteen, ne kertovat kuitenkin henkilön tämänhetkisistä tunteista. Ne voivat selittää ihmisen näkemää ja kuulemaa tai hänen käyttäytymistään.

Kuuntele ja havainnoi rauhallisesti, kun muistisairas kertoo harhoistaan.

Muistisairas yrittää muistamansa menneisyyden avulla rakentaa itseään ja pitää itseään koossa. Harhat ovat pikemmin voimavara kuin jotain, josta on päästävä eroon ja nopeasti nykyhetkeen.

10. Mikä on muistojen merkitys muistisairaalle?

Jos nykyisyyden tapahtumat eivät jää mieleen tai nykyhetki ei ole kiinnostava, jäljellä ovat vanhat muistot. Ne ovat henkilökohtaisia mielikuvia. Muistot voivat kertoa tietoisuuteen palanneista toiveista ja peloista, mutta myös iloista.

Heittäydy muistisairaan lähimmäisesi tunnekokemukseen ja kuuntele muistoja myötäillen silloinkin, kun toinen vaikuttaa olevan jossain toisessa todellisuudessa.

Pysy rinnalla siinä todellisuudessa, jossa muistisairas henkilö on.

Torjutuksi tuleminen saa muistisairaan vetäytymään entistä enemmän omaan maailmaansa.

Ei tarvitse sanoa paljon mitään – rinnalla oleminen riittää.

Se ei pahenna tilannetta, vaan vahvistaa ihmistä.

Asiantuntijana Hillervo Pohjavirta, projektityöntekijä, TunteVa-kouluttaja, Tampereen Kaupunkilähetys ry. TunteVa-toimintamalli on vuorovaikutusmenetelmä muistisairaan ihmisen kohtaamiseen.

Artikkeli on alun perin julkaistu ET-lehden numerossa 14/2016.

Näin autat muistisairasta

Pidä kiinni arjessa.

Muistisairaan on hyvä jatkaa sosiaalista osallistumistaan ja arjen askareiden suorittamista. Läheisen ei pidä tehdä asioita hänen puolestaan.

Kerro muille.

Muistisairaudesta voi puhua avoimesti. Tällöin muut ihmiset ymmärtävät paremmin erilaisia tilanteita ja voivat esimerkiksi selkeyttää puhettaan. Salailu voi aiheuttaa vetäytymistä, mikä ei ole hyväksi toimintakyvylle.

Elämäntavat kuntoon.

Etenevää muistisairautta sairastavan pitäisi lopettaa tupakointi ja tarkistaa alkoholinkäyttönsä. Aivojen hyvinvointia tukee vähäsuolainen ja terveellinen kasvispitoinen ruokavalio. Esimerkiksi Alzheimerin tauti aiheuttaa pulaa tietyistä ravintoaineista, jolloin on erikseen huolehdittava niiden saannista.

Laula, muistele, riko rutiinit... Muistikouluttaja, geriatrian professori sekä lausuntataiteilija kertovat, miten ikääntyvän muisti pysyy virkeänä. 

1. Laula

Tarjoa musiikkia aivoillesi. Lempikappaleen soittaminen tai laulaminen on hyödyksi työmuistille. Musiikki rauhoittaa, rentouttaa ja kohentaa mielialaa.

2. Ole läsnä

Anna aivoille yksi selkeä tehtävä kerrallaan. Vältä usean asian tekemistä yhtä aikaa. Näin vähennät aivojesi kuormitusta.

3. Ratko ja pelaa

Notkista ajatuksiasi. Sudokujen ja ristikoiden kanssa pähkäily on hyvää aivovoimistelua. Myös lastenlasten kanssa pelattu muistipeli virkistää mieltä.

4. Riko rutiini

Tee asiat nurinkurisesti. Arkirutiinien tekeminen toisin rasittaa aivoja hyvällä tavalla. Kokeile harjata hampaat väärällä kädellä tai peruuttaa kotiovesta sisään.

5. Muistele

Avaa albumit. Vanhojen valokuvien katselu tai nuoruusvuosien kirjeiden lukeminen terävöittää muistia. Ihaniin hetkiin on muutenkin mukavaa palata.

6. Kerro ääneen

Luova ilmaisu tekee hyvää. Puheen tai runon ulkoa opetteleminen ja ääneen lausuminen parantavat muistia mutta myös auttavat keskittymään. Harjaannuta muistiasi esimerkiksi näytelmäkerhossa.

7. Sano ei stressille

Hermoilu heikentää muistia. Eläinkokeet ovat todistaneet, että aivojen hippokampus pienenee stressaantuessa. Kyseinen osanen säätelee sitä, kuinka hyvin pystyt painamaan asioita mieleesi.

8. Hae seuraa

Ihmisten tapaaminen on hyvä virike muistille. Eristäytyminen ja yksinäisyys passivoivat aivoja.

9. Syö kalaa

Kalapitoinen ruokavalio on hyväksi verisuonille. Kalasta saat aivojen toimintaa edistävää B12-vitamiinia.

10. Pidä huolta

Nuku tarpeeksi ja ulkoile säännöllisesti. Jo puolen tunnin päivittäinen kävelylenkki vähentää dementiariskiä huomattavasti.

 

Lähteet: Lausuntataiteilija ja lausunnan ohjaaja Eilakaija Sippo, lääketieteen lisensiaatti ja muistikouluttaja Martti Vannas sekä geriatrian professori Raimo Sulkava.

Aistien heikkeneminen voi kertoa dementian riskistä, kertoo tuore tutkimus. Dementiariskiä jo itsessään lisäävät esimerkiksi uniongelmat ja negatiiviset tunteet. 

On normaalia, että kuulo, näkö ja muut aistit heikkenevät iän myötä. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan aistien heikkeneminen voi kuitenkin kertoa myös dementian riskistä.

Tutkimustulosten perusteella muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot heikkenivät kaksi kertaa todennäköisemmin niillä henkilöillä, joiden kuulo ja näkö olivat myös selvästi huonontuneet. Myös makuaistin heikkenemisen huomattiin liittyvän dementiaan sairastumisen riskiin. 

Tutkimuksessa seurattiin 1 900 keskimäärin 67-vuotiasta yhdysvaltalaista kymmenen vuoden ajan.

Tutkimustuloksista huolimatta dementiaan viittaavia testituloksia sai vain 15-24 prosenttia niistä osallistujista, joiden kuulo-, näkö- tai makuaisti oli huonontunut. Aistien heikkeneminen ei siis suoraan ennusta alkavaa dementiaa. 

Lue hyvän mielen juttu! Dementikot saavat asua vapaasti hollantilaisessa dementiakylässä

Aistien heikkeneminen on yhdistetty muistin heikkenemiseen aiemminkin, mutta niiden yhteisvaikutuksia ei ole tätä ennen juurikaan tutkittu. Tutkimustuloksia selittänee se, että aistien hämärtyminen kuvastaa koko elimistön ja terveydentilan laajempaa heikkenemistä. 

Uniongelmat ja negatiiviset tunteet lisäävät dementiariskiä

Aistien heikkeneminen voi olla merkki dementiariskistä. Erilaisissa tutkimuksissa on kuitenkin löydetty myös useita tekijöitä, jotka jo itsessään lisäävät riskiä sairastua dementiaan.

ET-lehti kertoo tuoreesta suomalaistutkimuksesta, jossa todettiin, että uniongelmat keski-iässä lisäävät dementiariskiä. Tutkimuksen mukaan toistuvista uniongelmista kärsivät keski-ikäiset miehet sairastuvat myöhemmällä iällä dementiaan noin 60 prosenttia todennäköisemmin kuin ne ikätoverit, joilla ei ole uniongelmia.

Tiesitkö? Näistä 12 oireesta tunnistat muistisairauden

Dementiariskiä voi lisätä myös epäluottamus. Asia huomattiin Itä-Suomen yliopiston ja ruotsalaisen Karoliinisen instituutin tutkimuksessa. Suurinta epäluottamusta toisia ihmisiä kohtaan osoittaneilla henkilöillä oli tutkimuksessa peräti kolme kertaa suurempi dementian riski kuin niillä, joilla epäluottamus oli vähäistä.

Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että elämänasenne ja luonteenpiirteet voivat vaikuttaa terveyteen.

Epäluottamus ei ole ainoa negatiivinen tunne, joka lisää dementiariskiä. Jos ihminen kokee keski-iässä toivottomuutta, hänellä on lähes kolminkertainen riski muihin verrattuna sairastua parinkymmenen vuoden kuluessa dementiaan.

 

Aistitutkimuksen lähde: Age-Related Sensory Impairments and Risk of Cognitive Impairment. Journal of the American Geriatrics Society 2016;DOI: 10.1111/jgs.14308

Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Tämän artikkelin alkuosa on Potilaan Lääkärilehden tuottamaa aineistoa. Potilaan Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu.

Aivovalmentaja Reidar Wasenius kehuu, että arki on maagista ja rutiineissa on voimaa. Niitä pitää osata myös rikkoa, jos haluaa pitää muistinsa kunnossa.

Aivovalmentaja, personal brainer, tekee samaa aivoille kuin personal trainer keholle: selvittää valmennettavan alkutilanteen ja tavoitteet ja laatii valmennuksen. Reidar Wasenius Briim Centeristä toimii aivovalmentajana.

– Koulutan ja luennoin erilaisille ryhmille. Usein ne ovat työporukoita, mutta olin juuri puhumassa muistista Munkkiniemen senioreille. Autan ihmisiä oppimaan käyttämään aivojaan tehokkaammin, välttämään hajamielisyyden ja muistamaan asioita paremmin. Tämä vähentää stressiä ja huolestumista. Muisti on kaikille tärkeä identiteetin rakentaja, Wasenius toteaa.

"Treeni on helppoa. Kävele eri reittejä kauppaan, maista uusia ruokia tai lue uusi kirja."

Hän näyttää kuvaa, johon on kirjattu aivotreenin taitoalueet: aistiminen, luovuus, vuorovaikutus, muistaminen, motivoituminen, valitseminen, keskittyminen ja rentoutuminen.

– Työikäisten aivotreeni painottuu keskittymis- ja valitsemistaitoihin. Iän karttuessa aivotreenin painopiste siirtyy muistamis- ja luovuustaitoihin. Ne ovat hyvin yksinkertaisia asioita, joiden avulla kyky uudistua ja kiinnostua uusista asioista säilyvät. Niitä on helppo treenata: kävele eri reittejä kauppaan, maista uusia ruokia tai lue uusi kirja. Samalla painat mieleesi uusia asioita, mikä kehittää muistia, Wasenius toteaa.

Entä miten harjoitellaan aistimistaitoja?

– Käytä esimerkiksi näköaistin sijaan tuntoaistia. Etsi sukat laatikosta käsikopelolla, älä laita valoa. Tai älä katso lämpömittarista pakkasasteita, vaan avaa ikkuna ja yritä aistia lämpötila. Käytä ohutpohjaisia jalkineita, jotta tunnet pinnan. Nouse portaat niin, että astut joka toiselle portaalle.

Aivojen treenaaminen ei ole rakettitiedettä vaan hyvin arkisia asioita. Esimerkiksi hajuaistia käytetään vähän. Muistatko lapsuuden leikin, jossa piti silmät sidottuina arvata eri hajuja? Aikuinenkin voi nuuhkia eri tuoksuja.

Hajamielisyyttä voi hoitaa keskittymällä aistimuksiin. Mene ulos ja sulje silmäsi. Mitä kaikkea kuulet?

– Koulutuksissa järjestämme aivourheilukisoja, joissa yksi lajeista on 100 millilitran pikatuoksu. Siinä tuoksuprofessori tuo ampulleissa tuoksuja, joita pitää osata nimetä. Tämä on ihmisistä hyvin hauskaa. Hajutesti on muuten mukana myös Alzheimerin taudin diagnosoinnin varhaisvaiheessa, Wasenius kertoo.

Kotioloissa aivoja voi treenata esimerkiksi näin: Harjoittele "ajattelemista" kehon muilla osilla kuin päällä. Liiku kodissasi 20 minuuttia, mutta älä käytä käsiäsi. Sytytä valot ja avaa vetolaatikko vaikka jalalla tai kyynärpäällä.

Tee pikapäätöksiä kaupassa. Käytä ostoksiin korkeintaan 20 minuuttia. Tee 20 nopeaa päätöstä. Poimi hedelmähyllystä pussiin muutama hedelmä, joita et yleensä osta. Tee sama esimerkiksi leikkele- ja leipähyllyllä.

Jokainen voi halutessaan kokea päivittäin jotain uutta.

Jos kärsit hajamielisyydestä, voit hoitaa sitä keskittymällä aistimuksiisi. Hakeudu luontoon tai mihin tahansa paikkaan, jossa on erilaisia ääniä. Sulje silmäsi. Mitä kaikkea kuulet, mistä suunnasta ja miltä etäisyydeltä äänet kuuluvat? Keskity 20 minuuttia ympäristön ääniin ja laske ne.

Itsensä kannattaa haastaa

Suhtautuminen arkeen ja rutiineihin vaihtelee. Matti haluaa koko ajan kokea jotain uutta. Maija saa turvaa vuodesta toiseen toistuvista rutiineista, eikä hän halua muuttaa mitään.

– Tätä kannattaa meidän kaikkien ainakin pohtia. Jokainen voi halutessaan kokea päivittäin jotain uutta, ja monilla ihmisillä olisi edellytykset kokea jotain uutta. Se tekisi heille hyvää, Wasenius sanoo.

Mutta jos Maija nauttii tutusta ja turvallisesta, niin hänelle tuntematon on ikävää ja pelottavaa. Vaikka hän ulkopuolisen mielestä kangistuu kaavoihinsa, Maija tekee kuitenkin itse päätökset omasta elämästään.

Matti haluaa koko ajan pieniä adrenaalin purkauksia: hän opiskelee englantia, maistaa nepalilaista ruokaa, ajaa bussilla tuntemattomaan lähiöön. Hän nauttii yllätyksistä.

Tee aktiivisesti jotain uutta. Silloin voit luoda uusia muistoja vielä vanhanakin.

– Muisti on osa luovuutta, kykyä luoda uusia mielleyhtymiä. Matti treenaa näillä luovilla iskuillaan muistiaan. Maijankin kannattaisi harkita pieniä uusia asioita muistinsa takia. Kun kyky luoda uusia mielleyhtymiä heikkenee, se huonontaa muistiakin, Wasenius toteaa.

Pidä huoli siitä, että teet aktiivisesti jotain uutta ja annat aivoillesi virikkeitä silloin tällöin. Näin varmistat, että kykysi luoda uusia muistoja säilyy hyvänä korkeaan ikään saakka.

Uusi ei ole aina isoa. Osta esimerkiksi kaupassa jotain uutta elintarviketta. Isossa marketissa on yli 50 000 nimikettä, mutta moni valitsee aina samat 20-30 tuotetta.

 

Artikkeli on alun perin julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2016.