Kotitohtorimme antaa vinkkejä muistisairaan turvalliseen asumiseen ja kehottaa raivaamaan turhat tavarat pois.

Viime vuonna kampaamoyrittäjä Merja Frimanin elämä muuttui täydellisesti.

– Töissä oli vaikeuksia. En enää jaksanut oikein mitään yritykseeni liittyvää. Pää tuntui olevan täynnä, ihan tätä myöten, Merja Friman sanoo ja heilauttaa kättä päänsä päällä.

– Veljeni vaimo on pelastajani ja turvani. Hän patisti minut testeihin muistiklinikalle.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Merja oli sairastunut Alzheimerin tautiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Elämä kerralla uusiksi

Merja myi Helsingin keskustassa sijainneen yrityksensä ja asuntonsa ja muutti asumaan äitinsä kanssa tämän kaksioon.

– Mieheni kuoli viime vuonna, Merjan äiti Maila Osolanus kertoo. Merja korjaa, että isän kuolemasta on kyllä jo aikaa, olisiko kymmenen vuotta. Äiti toppuuttelee. Tytär taitaa puhua ihan hupsuja.

Tyttären esimerkin kannustamana Mailakin uskaltautui aivojen kuvaukseen. Myös hänen muistisairautensa varmistui Altzheimerin taudiksi.

Merjan veli pistäytyy joka päivä katsomassa, että naisilla on kaikki kunnossa. Veljen vaimo hoitaa Merjan asioita ja lähtee oppaaksi ja tueksi, kun pitää mennä tutuim­pien reittien ulkopuolelle.

Kaksin kappalein

Kesken kahvin keittämisen Merja huomaa, että kahvijauhe loppuu. Täysi paketti löytyy, kun kaappien ovia availlaan.

– Teillä onkin kaasuhella, huomaa kotitohtorimme Tiina Petäjävaara ja kyselee, kuka sitä käyttää. Maila ei uskalla, voi vaikka tuli tarttua. Merja saa keittää.

– On oikein, että jättää sellaisen asian, minkä tuntee pelottavaksi, tohtori toteaa.

Kotitohtorin mielestä pieni keittiö toimii mainiosti. Kaikki on lähellä, ruokailutilakin aivan vieressä. Kiitosta saa myös vedenkeitin. Se on turvallinen, koska virta katkeaa itsestään.

Pientä parannettavaa löytyy. Esimerkiksi pakollisia palovaroittimia ei näy.
– On niitä vaikka kuinka. Miehelläni meni se asia vähän överiksi, Maila sanoo ja etsiskelee.

Merjaa epäilyttää. Mutta eipä  aikaakaan, kun äiti tuo laatikollisen varoittimia. Ihmisen muisti toimii merkillisesti. Vain hetkeä aiemmin Maila totesi oman pöytänsä ääressä iloisesti, että täällä on mukavaa. Voisi jäädä vaikka asumaan!

Kotitohtori kysyy vielä silitysraudasta. Rautoja löytyy kaksi, hyväkuntoisia, molemmissa ylikuumentumista rajoittava termostaatti. Kun yhdistettiin kaksi taloutta, vähän kaikkea on kaksin kappalein.

Muistille töitä

Olohuoneessa tohtori huomaa kiitettäviä seikkoja: pöydällä on sanaristikko ja kynä. Ristikoiden ratkominen on varsinaista muistijumppaa. Ja keinutuoli, sellainen pitäisi olla kaikilla. Keinutuoli on paras tuoli mielelle, verenkierrolle ja jäsenille. Maila esittelee tuolia. Se on turvallista mallia, ei kaadu.

Maila nukkuu olohuoneen alkovissa ja keinutuoli on vuoteen vieressä. Kotitohtori pitää sitä huonona paikkana keinutuolille. Jos tuolista ottaa tukea, se saattaa keikahtaa.

Vuoteen jalkopäässä on valokuvia. Loistoidea, kuvat pitävät läheiset mielessä. Lapset kasvavat kuitenkin nopeasti. Ehkä kuvia voisi päivittää niin, että ihmiset tuntuisivat harvoin tavattessa yhä tutuilta?

Tutut tavarat tutuissa paikoissa luovat kodikkuutta ja turvallisuutta. Ei ole hyvä tehdä liian suuria muutoksia. Tärkeintä on, että käyttötavaroilla on oma paikkansa.

Yksityisyyttä ja lepoa

Merjan makuuhuoneessa kotitohtori kiinnittää huomiota valaistukseen. Kattoon on syytä vaihtaa tehokkaampi yleisvalaisin. Yöpöydällä on pieni golf-aiheinen lamppu. Se palvelee yövalona, mutta ei  riitä lukuvaloksi. Vuodeseinällä olevan taulun voisi siirtää muualle, ettei sen putoamista tarvitse jännittää.

Pienessä eteisessä on vakiopaikka avaimille. Tärkeät hälytysnumerot ovat selkeästi näkyvillä. Molemmilla on kännykät, mikä on hyvä, kun niitä on jo oppinut käyttämään.

Kurkistamme vielä kylpyhuoneeseen. Se on pitkä ja kapea. Ensin on wc-istuin ja pesuallas ja perällä suihku.

– Tässä tapauksessa ahtaus on jopa eduksi. Horjahtaessa saa helposti tuen seinästä tai pesualtaan reunasta. On hyvä, ettei suihkuverhoa ole, siihen vain sotkeutuu, tohtori ohjaa.

Ja jos tuntuu, että kynnykseen kompastuu, sen tilalle voi vaihtaa joustavan silikonisen kynnyksen.

Värillä on väliä

Muistisairaan hahmotuskyky heikkenee sairauden edetessä, joten koti voi väärin sisustettuna olla pelottava paikka. Tässä kotitohtorin nyrkkisäännöt värien ja materiaalien valintaan:

Suosi

  1. selkeitä ja yksinkertaisia,vaaleita värejä. Valkoista
    kannattaa käyttää vain mattana ja muiden värien kanssa.
  2. kontrasteja. Huolehdi, että wc-istuimen rengas ja tukikaiteet ovat erivärisiä.
  3. väriltään seinistä erottuvia ovia ja oviaukkojen puitteita. Kahvat ja kytkimet kannattaa ympyröidä vaikka punaisella teipillä.

Vältä

  1. tummia värejä ja vaalean sekä tumman vaihtelua lattiassa. Tumma kohta voi näyttää kuopalta.
  2. kirjavia kuoseja. Niitä voi olla vaikea hahmottaa, joten käytä harkiten.
  3. kiiltäviä ja häikäiseviä pintoja sekä peilejä.

Olisi hyvä tarkistaa nyt syksyllä, että omat sekä omaisten palovaroittimet ovat asiallisessa paikassa ja kunnossa.
"Elävät" kynttilät olisi joissakin kodeissa turvallista vaihtaa led-kynttilöihin.
Esim.jos asukas on huonomuistinen,
tai perheessä on lapsia tai lemmikkejä, jotka saattavat huiskaista kynttilän kumoon tms.

Sisältö jatkuu mainoksen alla