Sattuma, perintötekijät ja elämäntavat vaikuttavat siihen, mitä aivosairauksia sinulle ikääntymisen myötä mahdollisesti tulee. Voit myös itse tehdä paljon aivojesi hyväksi, kaikissa elämänvaiheissa.

Ohessa lista keinoista, joista tutkitusti on apua. Valitse näistä, sellaiset, jota tuntuvat luontevilta ja mukavilta. Yksikin muutos parempaan koituu aivojesi hyödyksi!

1. Nuku hyvin

Riittävä ja rauhallinen yöuni on henkisen vireyden lähtökohta. Jos olet nukkunut liian vähän tai huonosti, aivosi vain toimivat huonommin. Poikkeavan väsymyksen tai unettomuuden syyt pitää aina selvittää.

Tavallisia syitä ovat esimerkiksi levottomat jalat ja uniapnea. Riittävä määrä unta on yksilöllistä, mutta alle 65-vuotiailla aikuisilla se on keskimäärin 7–9 tuntia ja 65 ikävuoden jälkeen tunnin verran vähemmän. Tätä lyhyempi uni voi johtaa ongelmiin ja pidempi puolestaan voi olla merkki sairaudesta.

2. Liiku päivittäin

Reipas kävely tai mikä tahansa liikkuminen puoli tuntia päivässä pienentää selvästi muistisairauden riskiä. Liikunta vähentää ja ehkäisee masennusoireita, ahdistuneisuutta, jännitysoireita ja parantaa unta, mikä taas kohentaa aivojen kykyä käsitellä tietoa. Liikunta tuottaa myös hyvänolon tunnetta ja positiivista asennetta.

Liikunta edistää terveyttäsi erityisen hyvin silloin, kun se lisää lihasvoimaa ja hapenottokykyä, kehittää tasapainoa ja parantaa nivelten liikkuvuutta.

Liikunta saa kernaasti olla  kohtuullisen kuormittavaa, joten hengästyä saa. Keski-ikäisellä ihmisellä jo reipas kävely vastaa kohtuullista kuormitusta.

Mitä enemmän ikää kertyy, sitä tärkeämpää on liikkua säännöllisesti, vaikak keventäisikin liikunnan tehoa ja lyhentäisi aikaa. 

3. Herkuttele kalalla

Tutkimusten mukaan kalaa syövillä on pienempi riski sairastua muistisairauksiin kuin niillä, jotka eivät kalaa syö. Kalapitoinen ruokavalio sisältää paljon verisuonia helliviä omega-3-rasvahappoja, ja verisuonten terveenä pysyminen heijastuu myös aivojen hyvinvointiin.
Kala-aterioita pitäisi olla ainakin kaksi viikossa. 

Tieteellisesti ei ole vielä todistettu, että ravintolisänä nautituista kalaöljykapseleista tai kalanmaksaöljystä olisi ihmisen terveydelle sama hyöty kuin kalan syömisestä. Koe-eläimillä hyöty on kuitenkin jo osoitettu. Jos kalaa tulee syötyä liian vähän, kalaöljyvalmisteita voi käyttää.

Saathan ruuasta tarpeeksi proteiinia ja energiaa? Jos paino alkaa yli 75-vuotiaana laskea, ravitsemuksessa on usein puutteita. Esimerkiksi jo lievä B12-vitamiinin puutos voi heikentää aivojen toimintaa.

4. Tapaa ihmisiä

Ihmisten tapaaminen on aivoille mitä parhain virike, etenkin jos seurustelet muidenkin kuin lähisukulaisten kanssa. Puolituttujen tai vieraiden seurassa joutuu ponnistelemaan ollakseen terävä ja näyttääkseen parhaita  puolia itsestään. Pieni pinnistely piristää aivojen toimintaa.

Yksinäisyys ja leskeytyminen voivat erityisesti miehillä johtaa masennukseen. Itsestä ei ehkä tule pidettyä huolta. Ruuanlaitto ei kiinnosta eikä ystävien seuraan ei jaksa lähteä. Lohtua haetaan alkoholista. Aivotoiminnalle arvokkaat virikeket jäävät  vähiiin. 

5. Opiskele, ole utelias

Lukeminen, ristikoiden tekeminen tai sudokut ovat hyvää aivovoimistelua, mutta kaikkein tehokkaimmin aivoja aktivoi ryhmätoiminta, vaikkapa liittyminen johonkin itseä kiinnostavaan harrastekerhoon.

Opiskelun ja uuden opettelemisen myötä syntyy ”aivovarastoa”. Jos dementia tulee, se nakertaa ensin tätä varastoa, ja alkaa näkyä ja tuntua vasta kun varasto on huvennut.

Muistathan, että aivojen pitää saada myös levätä.

6. Ei tippa tapa – päinvastoin!

Runsas alkoholinkäyttö heikentää aivojen toimintaa ja altistaa aivosairauksille. Alkoholia ei varsinaisesti voi suositella raittiille ihmisille, mutta kohtuukäyttö saattaa edistää terveyttä. Suositus on enintään yksi ravintola-annos päivässä naisille ja kaksi miehille.

Yli 85-vuotiailla ruokalusikallinen konjakkia päivässä näyttää ehkäisevän dementiaa ja jopa vähentävän Alzheimerin taudin aiheuttamia muutoksia aivoissa.

Tiedetään myös, että kahvin ja teen juominen, 2–4 kuppia päivässä, on hyväksi aivoille.

7. Vältä jatkuvaa murehtimista

Jatkuvalla murehtimisella tai esimerkiksi puolison kuolemalla on vaikutusta dementiaoireiden puhkeamisessa. Onko mieltä painavilla asioilla, kiireellä, stressillä ja univajeella suoranaisesti dementiaa edistävä vaikutus, sitä ei ihan varmasti tiedetä.

Hiirikokeissa on kuitenkin todistettu, että hippokampus eli se aivojen osa, jonka avulla asioita painetaan mieleen, kutistuu, jos eläin on stressaantunut. Kannattaa siis panostaa asioihin, jotka tuovat elämään iloa ja hyvää mieltä.

8. Laula, soita tai kuuntele musiikkia

Lempimusiikin kuunteleminen sekä soittaminen ja laulaminen varsinkin ryhmässä edistävät aivojen kunnossa pysymistä.

Jo muistisairaisiin on kokeiltu myös laulamalla hoitamista, ja tästä on hyviä kokemuksia. Musiikki rauhoittaa ja tyynnyttää. Dementiaa sairastava saattaa itsekin alkaa laulaa nuorena opittua laulua täysin oikein, vaikka muisti muutoin pätkisi pahasti.

9. Hoida itseäsi

Monet yleissairaudet, kuten diabetes, verenpainetauti, korkea kolesteroli ja kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, vaikuttavat myös aivojen toimintaan. Jo lievä anemia heikentää aivojen kykyä käsitellä tietoa.

Selvä ylipaino (painoindeksi 30) tai alipaino (painoindeksi 19 tai alle) suurentavat dementiaan sairastumisen riskiä.

Kun yleissairaudet hoidetaan hyvin, niiden haitalliset vaikutukset aivoihin voidaan poistaa tai ainakin niitä pystytään huomattavasti vähentämään.

10. Nauti hyvistä asioista

Terveet elämäntavat myöhentävät muistisairauksiin sairastumista keskimäärin jopa viidellä vuodella. Tavallisin muistisairaus, Alzheimerin tauti, puhkeaa yleensä noin 80 vuoden iässä.Tässä elämänvaiheessa on suuri ero, jos siihen sairastuukin vasta 85-vuotiaana.

Tehokkaimmatkaan ponnistelut aivojen hyväksi eivät silti aina auta, koska perimä tai sattuma voi astua peliin ja muuttaa suunnitelmat. Siksi kannattaa panostaa siihen, minkä kokee elämässään tärkeäksi.

Alzheimerin tautiin tai muihin muistisairauksiin sairastuminen ei ole hyvän elämän loppu. Sairaudesta huolimatta voi keskittyä siihen mikä vielä sujuu.

Loistava tiedollinen suoriutumiskyky ei ole tae onnellisuudesta. Vaatimattomampikin aivotoiminta voi riittää laadukkaaseen elämään.

Asiantuntijana geriatrian professori Raimo Sulkava.

Vierailija

10 keinoa estää dementia

Vierailija 25.12.2014 klo 08:41 Turha murehtiminen taitaa olla ykkönen kaikkien sairauksien aiheuttajana. Mutta syiden listaaminen ei terveyttä edistä jos ihmisellä ei ole mitään hyvää oloa tuottamassa. Puuttuu työpaikka, ihmiskontaktit, raha terveelliseen ruokaan ja lääkkeisiin ym ym. Luku- ja kirjoitustaidottoman vierastyövoiman tuominen työttömyyttä lisäämään on onneksi otettu Ruotsissa ja Englannissa julkisuuteen, toivottavasti kohta meilläkin. Omaisia ei saa missään nimessä ottaa...
Lue kommentti
Vierailija

10 keinoa estää dementia

Mitä tekemistä vierastyövoimalla on dementian tai muiden sairauksien taikka toisen ihmisen hyvinvoinnin kanssa? - Negatiivista ja itsekästä ajattelua tuollainen. Hyvinvointi kuuluu kyllä myös köyhien maiden ihmisille. Ei ole mikään pakko vastakkainasetella. Toki olisi parasta, että hyvinvointia ja rauha saataisiin myös noihin köyhiin maihin, jotta ihmisten ei olisi pakko muuttaa pois kotiseuduiltaan. Meillä on Suomessa kuitenkin perusturva, paljon on kiinni kansalaisen omasta positiivisesta...
Lue kommentti

Elämänkriisi on prosessi, jonka kullakin vaiheella on omat ehtonsa kriisistä yli pääsemiseksi. Tunnista ainakin nämä viisi kohtaa ja neuvot niiden varalle.

Asiantuntijana artikkeliin on haastateltu Ikäinstituutin psykologi Sirkkaliisa Heimosta.

1. Kun on yllättäen kriisissä tilaamatta tulleen elämänmuutoksen myötä, niin miten tulisi olla?

"Itselleen on hyvä olla myöntätuntoinen ja antaa aikaa, myös tunteilleen. Ei kannata vaatia itseltään liikaa. Jokainen voi miettiä omat keinonsa helpottaa tilannetta. Itsestään täytyisi pitää hyvää huolta. Tärkeää olisi, ettei jäisi yksin kriisinsä kanssa.

Kriisistä selviytymistä voi auttaa, jos on hyväksynyt elämän epävarmuuden."

2. Tapahtuneen hyväksyminen on tärkeää mielen tasapainottamiseksi. Miten voi tunnustaa tapahtuneen itselleen ja hyväksyä sen osaksi elämäänsä?

"Joku kapinoi tapahtumaa vastaan pidemmän ajan, joku lyhyemmän. Keinot tapahtumat käsittelemiseksi ovat yksilöllisiä, ja kukin voi etsiä oman tapansa lähestyä asiaa. Selviytymisen polku alkaa tutkimalla tunteitaan ja ajatuksiaan suhteessa tapahtuneeseen. Alun ”miksi juuri minulle tapahtui näin?” vaihtuu kysymykseen ”mitä tämä minulle merkitsee”. Ja vielä ”voisinko oppia jotain tämän kautta?”.

3. Miten päästään aloittamaan uutta elämää?

"Vähitellen voi alkaa miettiä, miten tästä mennään eteenpäin. On tärkeää löytää pienikin askel eteenpäin – sen ei todellakaan tarvitse olla mikään iso asia.

Eteenpäin menemiseksi tarvitaan itsensä kuuntelua, omien ajatustensa ja tunteidensa ääreen pysähtymistä. Tämäkin prosessi on yksilöllinen ja askeleet eteenpäin kullakin omanlaisiaan. Jokainen kantaa mukanaan aiempia kokemuksiaan selviytymisestä ja ajatuksia omista voimavaroistaan. Niiden varassa tilanteet kohdataan ja mennään eteenpäin."

4. Kun on päässyt uuden elämän alkuun, mutta epäonnistuminen ja kaiken menettäminen alkaa pelottaa, mitä neuvoksi?

"Jos hyväksyy elämän epävarmuuden ja haavoittuvuuden, se tuo rohkeutta. Voi katsoa elettyä elämäänsä siinä valossa, että mistä kaikesta olen selviytynyt ja kuinka voimakas olenkaan.

On hyvä olla myötätuntoinen itseään kohtaan ja kannustaa itseään olemaan rohkea. Voi muistuttaa itselleen, että jos väistän uudet asiat, elämästä tulee vähitellen kapeutuva polku. Elämässä ei voi pelata varman päälle, se ei johda uuteen, vaan saattaa viedä umpikujaan."

5. Miten kriisiin kannattaisi suhtautua jälkikäteen?

"Voi olla ylpeä itsestään ja selviytymisestään, kiittää itseään siitä, että tästäkin mentiin yli. Jos läheisiltä on saanut kriisissä tukea, on hyvä muistaa kiittää myös heitä. Voi myös miettiä, mitä oppi ja mitä sai tapahtuneen myötä. Olenko vahvempi kuin ennen?"

 

Äidin ja tyttären välinen suhde on usein jännitteinen. Ensimmäisen lapsenlapsen syntymä panee välit todenteolla koetukselle.

Miksi äidin ja tyttären suhde on vaikea?

Äidin ja tyttären suhteessa ongelmat syntyvät yleensä kommunikaatiossa: kuinka saada oma viesti perille loukkaamatta toista?

Suoruuden ja sydämettömyyden välillä on veteen piirretty viiva. Miten voi puhua suoraan niin, ettei kuulosta sydämettömältä? Etenkin äidit ja tyttäret horjuvat tällä hyvin hauraalla ja vaikeasti määriteltävällä viivalla koko elämänsä ajan.

Äidin ja tyttären suhdetta vaikeuttaa myös, että he ovat usein niin samanlaisia. Samankaltaisuus aiheuttaa skismaa.

Milloin äiti-tytärsuhde nousee erityisesti esiin?

Kun tyttärestä itsestään on tulossa äiti, hänellä on edessään identiteetin muutos ja hän saattaa hakeutua terapiaan. Tuleva tehtäväkenttä mietityttää, ja tytär myös pohtii, minkälaista hänellä itsellään on ollut vauvana. Tämä prosessi yleensä käynnistää keskustelun äidin ja tyttären välillä.

Iäkkäämmät naiset hakevat apua usein silloin, kun heistä on tullut isoäitejä. Monet ovat huolissaan lapsesta ja lapsenlapsista. He kuitenkin kokevat, etteivät voi sanoa mitään, koska sitä pidetään riidanhaastamisena tai arvosteluna.

Miksi lapsenlapsen syntymä on tärkeä kohta?

Kun tytär saa lapsen, tyttären ja äidin välinen suhde muotoutuu uudelleen. Siinä tilanteessa on kaksi äitiä ja yksi lapsi, jota molemmat rakastavat.

Kun rakastetaan, syntyy jännitteitä, kyräilyä ja varovaisuutta. Eräskin mummi sanoi, että tuntuu kuin lasinsirpaleilla kävelisi.

Kun sukuun odotetaan uutta vauvaa, asiassa on mukana suuri joukko aikuisia. Heistä jokainen on luonut päässään kuvitelman siitä, minkälaista elämä vauvan kanssa on. Kun nämä kuvitelmat eivät toteudu, syntyy pettymyksiä.

Ensin puhkeavat tuoreen äidin kuplat. Äiti esimerkiksi huomaa, ettei hän istuskelekaan leppoisasti vauvan kanssa kahviloissa. Isovanhemmat hoksaavat, kuinka väsynyt nuori perhe on, ja tarjoavat apua omalla tavallaan. Myös anopit omine toiveineen ja odotuksineen ovat mukana kuvioissa, ja heistä puhutaankin paljon vastaanotolla.

Miten varautua mummin tehtävään?

Tuleva lapsi on niin arvokas, että tyttären tai miniän kanssa on tärkeää pysyä väleissä. Kannattaa etukäteen pohtia, millainen mummi haluaa olla ja miten säilyä yhteistyökykyisenä.

Mielestäni vauvan äidin tahti on se oikea tahti, koska hän suorittaa elämänsä suurinta tehtävää. On hyvä kuunnella nuoren äidin tarpeita ja reagoida niihin mieluummin kuin tyrkyttää omia neuvojaan. Ja jos haluaa neuvoa, kannattaa muotoilla asia lempeästi.

Aina voi myös kysyä, mitä toiveita ja odotuksia tuoreella äidillä on. Vastaus täytyy kuunnella loukkaantumatta. Täytyy myös muistaa, että nuoret ovat pöyhkeitä ja röyhkeitä. Se kuuluu asiaan.

Miten saada äidin ääni hiljenemään sisältään?

Kaikenikäiset naiset kertovat kuulevansa vielä äitinsä arvostelevan äänen päässään.

”Kun meillä on aina näin tehty!” saattaa äiti huudella vielä haudasta.

Ratkaisukeskeisessä terapiassa käytetään mielikuvia apuna. Kriitikkoäidistä voi luoda hahmon, joka ei ole tyttären sisällä vaan ulkopuolella. Äiti voi olla leikkisästi vaikkapa olkapäällä istuva papukaija, joka huutelee neuvojaan. Papukaijalle voi sanoa, että olen kiitollinen kaikista neuvoistasi, mutta en tarvitse niitä enää. Sitten lintu nepataan pois olkapäältä, jolloin se lentelee omia menojaan.

Kannattaako vanhaa äitiä panna tilille menneistä?

Ikääntyvää ihmistä on hyvä kohdella arvostavasti ja hänen ikäänsä kunnioittaen. Mielen tehtävä on pitää ihminen toimintakykykyisenä, ja siksi se rakentaa puolustusmekanismeja eli defenssejä. Kannattaako lähteä purkamaan iäkkään ihmisen defenssejä väkivaltaisesti? Sen sijaan voi miettiä, tarvitseeko äidin anteeksipyyntöä vai voisiko antaa anteeksi, vaikkei äiti ole koskaan osannut sitä pyytää.

Miten päästä eroon katkeruudesta?

Pienillä asioilla ja kiitollisuudella pääsee pitkälle. Kannattaa etsiä hyviä muistoja eikä keskittyä pahaan. Yksikin hyvä muisto kantaa pitkälle.

Lisäksi on hyvä muistaa, että koskaan ei tule valmista, kun on kyse elämänkaaren tärkeimmistä ihmissuhteista.

Asiantuntijana ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Silva Hatakka.

Miten äiti-tytär -suhde toimii teillä? Osallistu keskusteluun alla olevalla lomakkella.

Äiti, piinaako syyllisyys?

-Koeta antaa itsellesi armoa. Muistele itseäsi nuorena äitinä. Millainen olit, mitä koit? Anna nuorelle itsellesi anteeksi.

-Kysy lapsiltasi, minkälaisia muistoja heille on jäänyt. Kuuntele kärsivällisesti myös ne kohtuuttomilta kuulostavat moitteet.

- Ulkopuolelta asioita tarkasteleva ammattilainen ei ole tunteella mukana tarinassa. Sellaiseen apuun on hyvä turvautua.

- Tärkeintä on muistaa, että äidit eivät ole täydellisiä!

Osallistuminen vaatii kirjautumisen.