Sattuma, perintötekijät ja elämäntavat vaikuttavat siihen, mitä aivosairauksia sinulle ikääntymisen myötä mahdollisesti tulee. Voit myös itse tehdä paljon aivojesi hyväksi, kaikissa elämänvaiheissa.

Ohessa lista keinoista, joista tutkitusti on apua. Valitse näistä, sellaiset, jota tuntuvat luontevilta ja mukavilta. Yksikin muutos parempaan koituu aivojesi hyödyksi!

1. Nuku hyvin

Riittävä ja rauhallinen yöuni on henkisen vireyden lähtökohta. Jos olet nukkunut liian vähän tai huonosti, aivosi vain toimivat huonommin. Poikkeavan väsymyksen tai unettomuuden syyt pitää aina selvittää.

Tavallisia syitä ovat esimerkiksi levottomat jalat ja uniapnea. Riittävä määrä unta on yksilöllistä, mutta alle 65-vuotiailla aikuisilla se on keskimäärin 7–9 tuntia ja 65 ikävuoden jälkeen tunnin verran vähemmän. Tätä lyhyempi uni voi johtaa ongelmiin ja pidempi puolestaan voi olla merkki sairaudesta.

2. Liiku päivittäin

Reipas kävely tai mikä tahansa liikkuminen puoli tuntia päivässä pienentää selvästi muistisairauden riskiä. Liikunta vähentää ja ehkäisee masennusoireita, ahdistuneisuutta, jännitysoireita ja parantaa unta, mikä taas kohentaa aivojen kykyä käsitellä tietoa. Liikunta tuottaa myös hyvänolon tunnetta ja positiivista asennetta.

Liikunta edistää terveyttäsi erityisen hyvin silloin, kun se lisää lihasvoimaa ja hapenottokykyä, kehittää tasapainoa ja parantaa nivelten liikkuvuutta.

Liikunta saa kernaasti olla  kohtuullisen kuormittavaa, joten hengästyä saa. Keski-ikäisellä ihmisellä jo reipas kävely vastaa kohtuullista kuormitusta.

Mitä enemmän ikää kertyy, sitä tärkeämpää on liikkua säännöllisesti, vaikak keventäisikin liikunnan tehoa ja lyhentäisi aikaa. 

3. Herkuttele kalalla

Tutkimusten mukaan kalaa syövillä on pienempi riski sairastua muistisairauksiin kuin niillä, jotka eivät kalaa syö. Kalapitoinen ruokavalio sisältää paljon verisuonia helliviä omega-3-rasvahappoja, ja verisuonten terveenä pysyminen heijastuu myös aivojen hyvinvointiin.
Kala-aterioita pitäisi olla ainakin kaksi viikossa. 

Tieteellisesti ei ole vielä todistettu, että ravintolisänä nautituista kalaöljykapseleista tai kalanmaksaöljystä olisi ihmisen terveydelle sama hyöty kuin kalan syömisestä. Koe-eläimillä hyöty on kuitenkin jo osoitettu. Jos kalaa tulee syötyä liian vähän, kalaöljyvalmisteita voi käyttää.

Saathan ruuasta tarpeeksi proteiinia ja energiaa? Jos paino alkaa yli 75-vuotiaana laskea, ravitsemuksessa on usein puutteita. Esimerkiksi jo lievä B12-vitamiinin puutos voi heikentää aivojen toimintaa.

4. Tapaa ihmisiä

Ihmisten tapaaminen on aivoille mitä parhain virike, etenkin jos seurustelet muidenkin kuin lähisukulaisten kanssa. Puolituttujen tai vieraiden seurassa joutuu ponnistelemaan ollakseen terävä ja näyttääkseen parhaita  puolia itsestään. Pieni pinnistely piristää aivojen toimintaa.

Yksinäisyys ja leskeytyminen voivat erityisesti miehillä johtaa masennukseen. Itsestä ei ehkä tule pidettyä huolta. Ruuanlaitto ei kiinnosta eikä ystävien seuraan ei jaksa lähteä. Lohtua haetaan alkoholista. Aivotoiminnalle arvokkaat virikeket jäävät  vähiiin. 

5. Opiskele, ole utelias

Lukeminen, ristikoiden tekeminen tai sudokut ovat hyvää aivovoimistelua, mutta kaikkein tehokkaimmin aivoja aktivoi ryhmätoiminta, vaikkapa liittyminen johonkin itseä kiinnostavaan harrastekerhoon.

Opiskelun ja uuden opettelemisen myötä syntyy ”aivovarastoa”. Jos dementia tulee, se nakertaa ensin tätä varastoa, ja alkaa näkyä ja tuntua vasta kun varasto on huvennut.

Muistathan, että aivojen pitää saada myös levätä.

6. Ei tippa tapa – päinvastoin!

Runsas alkoholinkäyttö heikentää aivojen toimintaa ja altistaa aivosairauksille. Alkoholia ei varsinaisesti voi suositella raittiille ihmisille, mutta kohtuukäyttö saattaa edistää terveyttä. Suositus on enintään yksi ravintola-annos päivässä naisille ja kaksi miehille.

Yli 85-vuotiailla ruokalusikallinen konjakkia päivässä näyttää ehkäisevän dementiaa ja jopa vähentävän Alzheimerin taudin aiheuttamia muutoksia aivoissa.

Tiedetään myös, että kahvin ja teen juominen, 2–4 kuppia päivässä, on hyväksi aivoille.

7. Vältä jatkuvaa murehtimista

Jatkuvalla murehtimisella tai esimerkiksi puolison kuolemalla on vaikutusta dementiaoireiden puhkeamisessa. Onko mieltä painavilla asioilla, kiireellä, stressillä ja univajeella suoranaisesti dementiaa edistävä vaikutus, sitä ei ihan varmasti tiedetä.

Hiirikokeissa on kuitenkin todistettu, että hippokampus eli se aivojen osa, jonka avulla asioita painetaan mieleen, kutistuu, jos eläin on stressaantunut. Kannattaa siis panostaa asioihin, jotka tuovat elämään iloa ja hyvää mieltä.

8. Laula, soita tai kuuntele musiikkia

Lempimusiikin kuunteleminen sekä soittaminen ja laulaminen varsinkin ryhmässä edistävät aivojen kunnossa pysymistä.

Jo muistisairaisiin on kokeiltu myös laulamalla hoitamista, ja tästä on hyviä kokemuksia. Musiikki rauhoittaa ja tyynnyttää. Dementiaa sairastava saattaa itsekin alkaa laulaa nuorena opittua laulua täysin oikein, vaikka muisti muutoin pätkisi pahasti.

9. Hoida itseäsi

Monet yleissairaudet, kuten diabetes, verenpainetauti, korkea kolesteroli ja kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, vaikuttavat myös aivojen toimintaan. Jo lievä anemia heikentää aivojen kykyä käsitellä tietoa.

Selvä ylipaino (painoindeksi 30) tai alipaino (painoindeksi 19 tai alle) suurentavat dementiaan sairastumisen riskiä.

Kun yleissairaudet hoidetaan hyvin, niiden haitalliset vaikutukset aivoihin voidaan poistaa tai ainakin niitä pystytään huomattavasti vähentämään.

10. Nauti hyvistä asioista

Terveet elämäntavat myöhentävät muistisairauksiin sairastumista keskimäärin jopa viidellä vuodella. Tavallisin muistisairaus, Alzheimerin tauti, puhkeaa yleensä noin 80 vuoden iässä.Tässä elämänvaiheessa on suuri ero, jos siihen sairastuukin vasta 85-vuotiaana.

Tehokkaimmatkaan ponnistelut aivojen hyväksi eivät silti aina auta, koska perimä tai sattuma voi astua peliin ja muuttaa suunnitelmat. Siksi kannattaa panostaa siihen, minkä kokee elämässään tärkeäksi.

Alzheimerin tautiin tai muihin muistisairauksiin sairastuminen ei ole hyvän elämän loppu. Sairaudesta huolimatta voi keskittyä siihen mikä vielä sujuu.

Loistava tiedollinen suoriutumiskyky ei ole tae onnellisuudesta. Vaatimattomampikin aivotoiminta voi riittää laadukkaaseen elämään.

Asiantuntijana geriatrian professori Raimo Sulkava.

Vierailija

10 keinoa estää dementia

Vierailija 25.12.2014 klo 08:41 Turha murehtiminen taitaa olla ykkönen kaikkien sairauksien aiheuttajana. Mutta syiden listaaminen ei terveyttä edistä jos ihmisellä ei ole mitään hyvää oloa tuottamassa. Puuttuu työpaikka, ihmiskontaktit, raha terveelliseen ruokaan ja lääkkeisiin ym ym. Luku- ja kirjoitustaidottoman vierastyövoiman tuominen työttömyyttä lisäämään on onneksi otettu Ruotsissa ja Englannissa julkisuuteen, toivottavasti kohta meilläkin. Omaisia ei saa missään nimessä ottaa...
Lue kommentti
Vierailija

10 keinoa estää dementia

Mitä tekemistä vierastyövoimalla on dementian tai muiden sairauksien taikka toisen ihmisen hyvinvoinnin kanssa? - Negatiivista ja itsekästä ajattelua tuollainen. Hyvinvointi kuuluu kyllä myös köyhien maiden ihmisille. Ei ole mikään pakko vastakkainasetella. Toki olisi parasta, että hyvinvointia ja rauha saataisiin myös noihin köyhiin maihin, jotta ihmisten ei olisi pakko muuttaa pois kotiseuduiltaan. Meillä on Suomessa kuitenkin perusturva, paljon on kiinni kansalaisen omasta positiivisesta...
Lue kommentti

Omaa kehoa voi olla vaikea rakastaa. Siksi pinnalle on noussut kehopositiivisuus eli aate, joka pyrkii opettamaan itseinhon sijaan itsensä hyväksymistä. 

Etenkin kesää kohden ajatukset bikineistä ja mekkokeleistä voivat ahdistaa: en voi, en kehtaa, näytän kamalalta. Entä, jos stressaamisen, ulkonäön muokkaamisen ja ainaisen laihduttamisen sijaan yrittäisitkin muuttaa ajatusmaailmaasi?

Tässä kuusi vinkkiä, joiden avulla sinäkin voit opetella kehopositiivisemmaksi.

1. Katso peiliin

Iso vatsa, heiluvat allit, muhkuraiset reidet, liian luiseva... Kun katsot peiliin, näetkö vain vikoja? Pyri mieluummin keskittymään hyvään. Keksi jokaista kehossasi inhoamaasi asiaa kohden kaksi asiaa, joista pidät. Se voi tuntua aluksi vaikealta, mutta pian alat löytää positiivisia kohtia helpommin. Voit ajatella: ”En ehkä ole juuri sellainen kuin haluaisin, mutta olen silti aika ihana.”

2. Kiitä kehoasi

Mieti, miten usein parjaat ulkonäköäsi hiljaa mielessäsi tai ääneen ystävällesi. Ala sen sijaan kehua kroppaasi siitä, mitä se osaa tehdä. Jalkasi kuljettavat sinua, kätesi voivat koskettaa. Olet ehkä voimakas tai hyvä halaamaan. Jokaisella on vain yksi keho. Mikset arvostaisi omaasi ja kohtelisi sitä rakkaudella?

3. Unohda kokolappu

On kurjaa, kun tuttu vaatekoko ei mene päälle sovituskopissa. Muista kuitenkin, että vaatekoot vaihtelevat paljon eri valmistajilla. Siksi niitä ei kannata tuijottaa liikaa. Älä välitä lapun numerosta, vaan valitse sellainen vaate ja koko, joka tuntuu hyvältä päällä.

Paidanniskaan merkitty koko ei myöskään kerro sinusta ihmisenä mitään. Jos lapun numeron näkeminen silti ahdistaa, leikkaa koko lappu irti.

4. Älä vertaa muihin

Katsele muita ihmisiä lempein silmin, älä katkerasti tai vertaillen. Kun mietit, että tuttavasi, joku julkisuuden henkilö tai mainoksen malli on kaunis ja upea, ajattele: ”Ja niin olen minäkin.”

Nykyinen kauneusihanne on ehkä hoikka ja treenattu, mutta vartaloita on lukemattomia erilaisia. Ne ovat kaikki yhtä arvokkaita. 

5. Liiku oikeista syistä

Moni rääkkää itseään kuntosalilla tai lenkkipolulla verenmaku suussa. Jos huomaat urheilevasi ulkonäön takia, ota aikalisä. Etsi laji tai tapa liikkua, josta oikeasti pidät. Liiku hyvän olon vuoksi – älä siksi, että söit eilen pullan. Liikunnan ei kuulu olla rangaistus.

6. Ole ystävä itsellesi

Yritä kohdella itseäsi yhtä kiltisti kuin kohtelet parasta ystävääsi. Pidät hänestä hänen itsensä, et ulkonäön takia, eikö niin? Mieti, mikä sinun persoonassasi on hyvää. Olet ehkä sisukas, rohkea, hyvä äiti tai rakastava puoliso, kätevä käsistäsi tai hyvä työssäsi. Keskity vahvuuksiisi. Ihmisarvosi ei riipu siitä, miltä näytät.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2018.

Kriisin voi laukaista onnettomuus, äkillinen sairastuminen tai läheisen kuolema. Kriisin käsittelyn neljä vaihetta tulee työstää läpi ennen kuin elämää voi jatkaa.

Kyllä se siitä. Elämä kantaa. Muista positiivinen asenne. Kannustuslauseet eivät auta, kun elämältä katoaa pohja ja horisontti.

Toipuminen lähtee siitä, että hyväksyy pikkuhiljaa uuden järkyttävän todellisuuden. Psykologian kielellä puhutaan traumaattisen kriisin työstämisestä.

Tyypillisiä traumaattisen kriisin laukaisijoita ovat onnettomuudet, läheisen kuolema tai äkillinen sairastuminen. Kriisin käsittelyssä on neljä vaihetta: sokki, reaktio, työstäminen ja uudelleensuuntautuminen.

1. Ensin tulee sokki

Traumaattisen kriisin sokkivaiheessa tietoisuus ja huomiokyky kaventuvat, todellisuudentaju horjuu. Tavallisia oireita ovat vetäytyminen, yliaktiivisuus, tapahtuman kieltäminen ja paniikkituntemukset.

Sokki on mielen aikalisä tilanteessa, jossa on mahdotonta käsitellä kaikkea uutta.

2. Reaktiovaihe valmistaa tulevaan

Reaktiovaiheessa traumaattinen kokemus tunkeutuu jatkuvasti mieleen. Ihminen yrittää päästä kärryille, miksi ja miten kaikki tapahtui.

Muutoksen täydellinen kieltäminen vähenee, ja tunteet heräävät. Prosessi sisältää usein ahdistuneisuutta, masennusta, itkuisuutta ja univaikeuksia.

3. Työstäminen on kovaa työtä

Työstämisvaiheessa ihminen alkaa rakentaa kielellistä kertomusta kokemastaan. Keskeiseksi kysymykseksi nousee, miten tästä selviää. Kun työstämisvaihe etenee, keskittyminen tapahtuneeseen ja menneeseen elämään vähenee. Trauma alkaa hellittää.

Jos kriisireaktio lukkiintuu, tarvitaan ammattiapua.

4. Elämä kantaa sittenkin

Traumaattisen kriisin loppusuoralla ihminen alkaa pelata uusilla korteillaan ja elämä voittaa.

Elämä ei ole ennallaan, mutta joiltain osin se voi olla jopa todempaa, täydempää ja parempaa kuin ennen.

Traumaattisen kriisin työstäminen on tuottanut uudenlaisen luottamuksen. Elämä on arvaamaton, mutta elämisen arvoinen.

Lähde: Suomen mielenterveysseura

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 5/2017.