Säännöllinen liikunta suojaa dementialta. Erityisen voimakkaan suojan liikunta antoi ylipainoisille ja lihaville henkilöille, osoitti Itä-Suomen yliopiston tutkimus.

Tutkimuksessa havaittiin, että keski-iässä liikuntaa vähintään kahdesti viikossa harrastaneet sairastuivat harvemmin dementiaan kuin ne, jotka harrastivat vähemmän liikuntaa. Liikunnan suojaava vaikutus tuli näkyviin koko tutkimusväestössä, mutta se oli erityisen voimakas ylipainoisilla ja lihavilla.

Tutkimus hyödynsi Pohjois-Karjala-projektia

Aikaisemmat tutkimustulokset liikunnan vaikutuksesta dementiaan ovat olleet ristiriitaisia, ja syyksi on arveltu liian lyhyttä seuranta-aikaa ja liikunnan vaikutusta muokkaavia tekijöitä kuten sukupuolta, painoindeksiä, ikää tai Alzheimerin taudin perinnöllisiä riskitekijöitä.

Tämän tutkimuksen seuranta-aika oli pitkä: mukana oli henkilöitä, jotka olivat osallistuneet jo Pohjois-Karjala-projektiin 1970-luvulla.
Lisäksi sosioekonominen asema, ikä, sukupuoli, perinnölliset riskitekijät, lihavuus tai painonpudotus sekä muut elämäntavat, terveydentila tai keski-iän työn fyysinen rasittavuus eivät selittäneet tuloksia. 

Itä-Suomen Yliopiston neurologian yksikössä toteutetun tutkimuksen tulokset on julkaistu Alzheimer’s & Dementia- lehdessä.

Muistiliitto: Hyötyliikunnastakin on hyötyä

Liikunta ja fyysinen aktiivisuus tuovat terveyttä ja mielihyvää, todetaan Muistiliiton sivuilla olevassa artikkelissa. Aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet uusiutuvat ja tehostuvat, mikä on tärkeää muistijälkien syntymisen ja säilymisen kannalta.

Artikkelissa muistutetaan, että fyysinen aktiivisuus laskee riskiä moneen sairauteen, mukaan lukien etenevät muistisairaudet. Erityisesti keski-iän liikuntatottumuksilla on yhteyttä vireämpiin mielentoimintoihin iäkkäänä. 

Hyötyliikunanstakin on artikkelin mukaan hyötyä: Kaikki sydäntä sykkimään laittava liikkuminen on kannattavaa, on se sitten imurointia, juoksulenkki, haravointia, kuntosalikäynti, jalkapalloa tai marjastusta.

Miten paljon on tarpeeksi? UKK-instituutin liikuntasuositusten mukaan sydäntä ja hengityselimistöä kuormittavaa liikuntaa tulisi harrastaa useana päivänä viikossa yhteensä vähintään 2t 30min reippaasti tai 1t 15min erittäin reippaasti. Lisäksi tulisi harjoittaa lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin kahdesti viikossa. Iäkkäillä tasapainoharjoittelu korostuu.

Liikuntasuoritukset kannattaa jakaa vähintään kolmelle päivälle, ja yhden liikkumishetken tulisi kestää vähintään 10 minuuttia, jotta terveyshyödyt saavutettaisiin. Säännöllisen ja runsaan liikunnan vastapainoksi on aina muistettava myös levätä.

Lähteet: Itä-Suomen yliopisto, muistiliitto.fi