Muistisairauden oireet huomaa tavallisesti joku muu kuin asianomainen itse – esimerkiksi puoliso, lapset tai ystävät. Geriatri Jyrki Rintala listasi tyypillisimmät dementiaoireet.

1. Aune, 75, kertoo tyttärelleen, että kotona käy varkaita silloin, kun hän itse on poissa.

Varastamisharhaluulot ovat varsin yleisiä keskivaikeaan dementiaan liittyviä käytös­oireita. Niitä aiheuttavat aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset.

Taustaa: 10 keinoa estää dementia

2. Tytär kertoo, että 80-vuotias äiti juttelee jatkuvasti samoja asioita puhelimessa. Äidin luona käydessään tytär löytää erääntyneitä ja maksamatta jääneitä laskuja. Jääkaapissa on vanhentuneita ruokia.

Muistisairauden alkuvaiheessa sairastunut unohtaa asioita, koska lähimuisti on merkittävästi heikentynyt. Siksi juuri kerrotut asiat tai tapahtumat eivät siirry lyhytaikaisesta muistista niin sanottuun säilömuistiin.

3. Pentti, 75, kertoo vaimolleen, että talvirenkaiden vaihto ei enää onnistu. Pentti ei muista, missä työkalut ovat, eikä sitä, kuinka auton renkaat pitikään vaihtaa.

Muistisairauden edetessä sairastunut ei pysty enää entiseen tapaan suoriutumaan rutiinitoimista, jotka aiemmin sujuivat helposti. Oireet aiheuttaa sekä heikentynyt lähimuisti että kykenemättömyys suunnitella asioita.

4. Aiemmin aktiivisesti kunnallis­politiikkaan ja järjestötoimintaan osallistunut Antti, 78, muuttuu alakuloiseksi ja hitaaksi. Hän unohtelee kokousten ajankohdat eikä enää aiempaan tapaan tee kokouksissa muistiin­panoja tai suunnittele menemisiään.

Alakuloisuus, masentuneisuus ja syrjään vetäytyminen voivat ennakoida tai merkitä alkavaa muistisairautta, joskin nämä oireet voivat johtua myös masennussairaudesta. Dementian aiheuttamat käytösoireet johtuvat huonontuneesta lähimuistista ja tunnereaktioista vastaavien aivoalueiden heikkenemisestä.

Suomalaistutkimus paljasti: Epäluottamus lisää dementian vaaraa

5. Aina hillitysti käyttäytynyt Mirja, 70, yllättää omaisensa kertomalla avoimesti seksiin liittyvistä asioista. Mirja epäilee samanikäisen puolisonsa pettävän häntä toisten naisten kanssa.

Muistisairauteen liittyy käyttäytymistä, joka ei kuulu sairastuneen luonteeseen, ja luonne voi muuttua hyvinkin erilaiseksi kuin ennen. Näin tapahtuu,  koska muistista ja tunneelämästä vastaavien aivoalueiden yhteistoiminta heikkenee.

Yleensä tällaisia käytösoireita ilmenee silloin, kun muistisai­raus on keskivaikea – ei niinkään vielä sairauden lievässä vaiheessa. Muuttunut käytös, kuten muutkin dementian oireet, voi olla omaisista hyvin ahdistavaa.

6. Martti, 75, ajaa autolla vaimonsa kanssa ystäväpariskunnan luokse. Matkalla Martti eksyy aiemmin aivan tutulta reitiltä.

Eksymisongelmat ovat tavallisia: sairastunut voi ajautua pois tutuksi tulleelta reitiltä. Hänellä on vaikeuksia hahmottaa matkoja ja paikkoja sekä suunnitella reittejä. Oireet aiheuttaa lähimuistista ja hahmottamisesta vastaavien aivoalueiden toiminnan heikkeneminen.

7. Yksin asuva Kyllikki, 85, tuodaan lääkäriin, koska hän on kaatunut kotona. Kotikäynnillä selviää, että kaatumisen syynä on ollut liian suuri annos unilääkettä. Uni- ja sydänlääkkeet ovat menneet sekaisin, eikä Kyllikki pysty muistaman, milloin hän on ottanut minkäkin pillerin.

Dementiaa sairastavien tapaturmariski voi kasvaa useastakin syystä. Tyypillistä on, että lähimuistin heikkeneminen johtaa sekaannuksiin lääkkeissä. Erityisesti nukahtamislääkkeet lisäävät kaatumisriskiä. Iäkkäiden kohdalla on hyvä muistaa, että joskus kaatuilun taustalla saattaa olla myös liian suuri määrä lääkereseptejä.

8. Tyyne, 80, tulee muistitutkimuksiin, koska tytär on huomannut, että äidillä jää jatkuvasti liesi päälle. Tytär pelkää, että äiti aiheuttaa huoneistossa tulipalon.

Lähimuistin heikkeneminen voi näkyä myös niin, että sairastunut unohtaa toistuvasti katkaista virran sähkölaitteista. Erilaisten turvalaitteiden avulla tapaturmariskiä voidaan vä­hentää.

Liikunta, ruoka ja hyvä seura auttavat muistisairaita

9. Mikko, 78, tulee käymään tyttärensä uudessa asunnossa ensimmäistä kertaa. Vessasta palatessaan hän eksyy ja hänet löydetään hämillisenä harhailemasta talon pesutiloista.

Muistisairaudelle on tyypillistä, että vieras ympäristö sekoittaa tutut arjen kuviot. Silloin yksinkertainenkin asia muuttuu vaikeaksi. Oireet aiheuttaa hahmottamiseen ja reittien löytämiseen liittyvien aivoalueiden yhteistoiminnan häiriö.

10. Jaakon, 85, avaimet ja silmälasit ovat jatkuvasti hukassa. Kun poika tulee niitä etsimään, avaimet löytyvät kukkapurkista ja silmälasit pakastearkusta.

Esineiden alituinen katoaminen ja löytyminen oudoista paikoista kuuluu kuvaan. Yleensä asianomainen ei kovin helposti löydä esineitä ilman toisten apua. Tavaroiden katoaminen johtuu lähimuistin ja tarkkaavaisuuden heikkenemisestä.

Milloin tutkimuksiin?

11. Muistitutkimuksiin on syytä hakeutua, jos epäilee oman tai läheisensä muistin heikentyneen. Tutkimukset voi aloittaa terveyskeskus­lääkärin tai yksityislääkärin vastaanotolla.

12. Jos oma tai läheisen muisti huolestuttaa, lyhyen muisti­kyselyn voi käydä tekemässä esimerkiksi osoitteessa www.terveyskirjasto.fi

 Lähde: Geriatri Jyrki Rintala

Vierailija

12 neuvoa dementian huomaamiseen

Niinpä. Meillä päin sanottiin yhdestä jos toisestakin vanhuksesta: " Kuuluu jo sekin houraavan". Vanhusten muisti heikkeni pikkuhiljaa eikä siitä tehty sen kummempaa numeroa. Vanhuksia arvostettiin eri tavalla ja he saivat tehdä pieniä askareitaan niin kauan kuin kykenivät. Näin he kokivat olevansa tarpeellisiakin. Esim vaarilleni oli tärkeää , että hän sai tehdä heinäseipään tappeja ja mummoni lempipuuhaa oli perunoiden kuoriminen aivan viimeisiin elinkuukausiin saakka.
Lue kommentti

Aika eläkeiästä eteenpäin on merkittävä elämänvaihe. Seniorikouluttaja ja psykoterapeutti Marjatta Grahn kertoo, miten siihen voi valmistautua.

1. Etsi itsellesi esikuvia

Kiinnostu vanhemmista ihmisistä. Katsele ympärillesi. Mikä vanhoissa koskettaa sinua? Entä mitä toivot, että sinusta välittyisi niille, jotka sinut näkevät?

Ala kuvitella ja suunnitella omaa vanhenemistasi. Minkälainen vanha ihminen haluat olla?

2. Seuraa aikaasi

Kun pidät itsesi ajan tasalla, et syrjäänny. Lue lehtiä, seuraa uutisia ja ajankohtaisohjelmia.

Voit myös osallistua keskusteluihin nuorempien kanssa – siten pääset perille tämän hetken puheenaiheista.

3. Etsi sanoja itsellesi

On tärkeää lukea kirjoja, jotka sanottavat omia kokemuksiasi. Silloin et jää niiden kanssa yksin.

Myös huumori huojentaa. Esimerkiksi Eeva Kilven teokset Rajattomuuden aika ja aforismikokoelma Kuolinsiivous ilmaisevat hyvin sitä hämmennystä, joka meidät valtaa kun muutumme.

”-- minun täytyy hoitaa tämä vanhus, jossa asustan ja jonka etenevään haurastumiseen olen sidottu kuin rapistuvaan yksiöön.” (Kuolinsiivous, 2012)

Meissä on iätön tarkkaileva minä, vanhus, nuori ja lapsi.

4. Tutustu muuttuvaan ulkonäköösi

...ja opi pitämään siitä. Ulkonäön muokkaamista ei tarvita. Älä säikähdä muutoksia – ja kun kuitenkin säikähdät, katso peiliin ja näe kuvasi hyväksi. Muista, miten murrosikäisenä katsoit peiliin ja aloit etsiä uutta nuoren naisen tai nuoren miehen olemustasi.

5. Vanhenemista ei tarvitse peitellä

Vaateta itsesi kuitenkin niin, ettet tunne hankaluutta tai häpeää ulkoisesta olemuksestasi, jotta siitä ei tulisi estettä vuorovaikutukselle. Kun voit olla huolitellusti huoleton ulkonäkösi suhteen, saat itseluottamusta ja olet vapaa kohtaamisiin.

Joka tapauksessa edustat vanhaa ihmistä. Mieti: minkälainen vanhuuden edustaja olet?

6. Säilytä kiinnostuksesi

Pysy uteliaana loppuun asti. Ole kiinnostunut sukupolvien ketjusta ja sukusi nuorimmistakin jäsenistä.
 

Lue Marjatta Grahnin henkilöhaastattelu ET-lehden numerosta 19/2017.

Polku unelmien luo ei ole koskaan helppo. Välillä tuntuu kuin niistä ei saisi kiinni ollenkaan. Joskus ne loistavat yllättäen äärikirkkaina – mutta miten sellaiseen tilaan pääsee tai edes unelmoinnin alkulähteelle?

Etkö tiedä, mitä haluaisit tehdä eläkkeellä? Tai edes viikonloppuna? Onko päivittäisestä työstäsi tai parisuhteestasi kadonnut into? Tahtoisitko touhuta unelmiesi harrastuksen parissa, mutta et osaa määritellä sitä omaa juttuasi?

Vain sinä itse voit luoda unelmasi ja pitää niistä kiinni – tai päästää ne irti, kunnes löydät taas uuden unelmoinnin kohteen. Mutta entäpä, jos omat mielihalut ja haaveet ovat tallautuneet jonnekin arjen oravanpyörään? Ei ole harvinaista, että olo on myös niin vetämätön tai stressaantunut, että unelmointi on vaikeaa.

Miten löydän unelmani parhaiten, kouluttaja Marika Rosenborg?

– Ensin pitää olla läheinen itselleen. Tutustu siis itseesi ja löydä asiat, joista innostut.

Unelmien löytämiseen on monta tapaa. Toiset kirjoittavat niitä päiväkirjaansa. Jotkut tekevät opastavia aarrekarttoja, joissa he kuvin ja sanoin selittävät haaveitansa.

– Aarrekartta voi toimia toisilla, mutta oma tie unelmiisi voi olla toisaalla, esimerkiksi keskusteluissa, hiljaisuudessa tai missä vain, Marika sanoo.

Miksi ihmiset eivät sitten puhu ääneen unelmistaan?

"Mitäpä jos kysyisit jo huomenna kaveriltasi, mistä hän unelmoi?"

– Ehkä he puhuisivatkin, jos joku kysyisi. Mahtuvatko unelmat arkeemme? Kannustaisinkin puhumaan niistä. Mitäpä jos kysyisit jo huomenna kaveriltasi, että mistä hän unelmoi, Marika neuvoo.

Selvitä kuitenkin heti aluksi omat unelmasi, jos ne ovat hukassa. Kysymyspatteriston unelmien löytämiseen näet alla.

Unelmastartti x 5

Löydä vastaukset alla oleviin kysymyksiin ja ala toteuttaa elämäsi parasta asiaa.

  1. Mikä on kutsumuksesi?
  2. Mistä sinä haltioidut?
  3. Mikä saa sinut loistamaan?
  4. Mitä pitäisi tapahtua, että olisit onnellisempi ja tyytyväisempi elämääsi?
  5. Mitä pitäisi poistaa elämästäsi, jotta voisit paremmin ja voisit kirkastaa unelmiasi?

Lähde: Marika Rosenborgin haastattelu

Lue myös: Marika vastaa – mistä syntyy vetovoima kahden ihmisen välillä?

Kysely

Mistä sinä unelmoit tänään?

Ihmissuhteesta
Ihmissuhteesta
24.3%
Rahasta
Rahasta
21.6%
Terveydestä
Terveydestä
18.9%
Kodista
Kodista
13.5%
Lomasta
Lomasta
13.5%
Työpaikasta
Työpaikasta
8.1%
Ääniä yhteensä: 37