Muistisairauden oireet huomaa tavallisesti joku muu kuin asianomainen itse – esimerkiksi puoliso, lapset tai ystävät. Geriatri Jyrki Rintala listasi tyypillisimmät dementiaoireet.

1. Aune, 75, kertoo tyttärelleen, että kotona käy varkaita silloin, kun hän itse on poissa.

Varastamisharhaluulot ovat varsin yleisiä keskivaikeaan dementiaan liittyviä käytös­oireita. Niitä aiheuttavat aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset.

Taustaa: 10 keinoa estää dementia

2. Tytär kertoo, että 80-vuotias äiti juttelee jatkuvasti samoja asioita puhelimessa. Äidin luona käydessään tytär löytää erääntyneitä ja maksamatta jääneitä laskuja. Jääkaapissa on vanhentuneita ruokia.

Muistisairauden alkuvaiheessa sairastunut unohtaa asioita, koska lähimuisti on merkittävästi heikentynyt. Siksi juuri kerrotut asiat tai tapahtumat eivät siirry lyhytaikaisesta muistista niin sanottuun säilömuistiin.

3. Pentti, 75, kertoo vaimolleen, että talvirenkaiden vaihto ei enää onnistu. Pentti ei muista, missä työkalut ovat, eikä sitä, kuinka auton renkaat pitikään vaihtaa.

Muistisairauden edetessä sairastunut ei pysty enää entiseen tapaan suoriutumaan rutiinitoimista, jotka aiemmin sujuivat helposti. Oireet aiheuttaa sekä heikentynyt lähimuisti että kykenemättömyys suunnitella asioita.

4. Aiemmin aktiivisesti kunnallis­politiikkaan ja järjestötoimintaan osallistunut Antti, 78, muuttuu alakuloiseksi ja hitaaksi. Hän unohtelee kokousten ajankohdat eikä enää aiempaan tapaan tee kokouksissa muistiin­panoja tai suunnittele menemisiään.

Alakuloisuus, masentuneisuus ja syrjään vetäytyminen voivat ennakoida tai merkitä alkavaa muistisairautta, joskin nämä oireet voivat johtua myös masennussairaudesta. Dementian aiheuttamat käytösoireet johtuvat huonontuneesta lähimuistista ja tunnereaktioista vastaavien aivoalueiden heikkenemisestä.

Suomalaistutkimus paljasti: Epäluottamus lisää dementian vaaraa

5. Aina hillitysti käyttäytynyt Mirja, 70, yllättää omaisensa kertomalla avoimesti seksiin liittyvistä asioista. Mirja epäilee samanikäisen puolisonsa pettävän häntä toisten naisten kanssa.

Muistisairauteen liittyy käyttäytymistä, joka ei kuulu sairastuneen luonteeseen, ja luonne voi muuttua hyvinkin erilaiseksi kuin ennen. Näin tapahtuu,  koska muistista ja tunneelämästä vastaavien aivoalueiden yhteistoiminta heikkenee.

Yleensä tällaisia käytösoireita ilmenee silloin, kun muistisai­raus on keskivaikea – ei niinkään vielä sairauden lievässä vaiheessa. Muuttunut käytös, kuten muutkin dementian oireet, voi olla omaisista hyvin ahdistavaa.

6. Martti, 75, ajaa autolla vaimonsa kanssa ystäväpariskunnan luokse. Matkalla Martti eksyy aiemmin aivan tutulta reitiltä.

Eksymisongelmat ovat tavallisia: sairastunut voi ajautua pois tutuksi tulleelta reitiltä. Hänellä on vaikeuksia hahmottaa matkoja ja paikkoja sekä suunnitella reittejä. Oireet aiheuttaa lähimuistista ja hahmottamisesta vastaavien aivoalueiden toiminnan heikkeneminen.

7. Yksin asuva Kyllikki, 85, tuodaan lääkäriin, koska hän on kaatunut kotona. Kotikäynnillä selviää, että kaatumisen syynä on ollut liian suuri annos unilääkettä. Uni- ja sydänlääkkeet ovat menneet sekaisin, eikä Kyllikki pysty muistaman, milloin hän on ottanut minkäkin pillerin.

Dementiaa sairastavien tapaturmariski voi kasvaa useastakin syystä. Tyypillistä on, että lähimuistin heikkeneminen johtaa sekaannuksiin lääkkeissä. Erityisesti nukahtamislääkkeet lisäävät kaatumisriskiä. Iäkkäiden kohdalla on hyvä muistaa, että joskus kaatuilun taustalla saattaa olla myös liian suuri määrä lääkereseptejä.

8. Tyyne, 80, tulee muistitutkimuksiin, koska tytär on huomannut, että äidillä jää jatkuvasti liesi päälle. Tytär pelkää, että äiti aiheuttaa huoneistossa tulipalon.

Lähimuistin heikkeneminen voi näkyä myös niin, että sairastunut unohtaa toistuvasti katkaista virran sähkölaitteista. Erilaisten turvalaitteiden avulla tapaturmariskiä voidaan vä­hentää.

Liikunta, ruoka ja hyvä seura auttavat muistisairaita

9. Mikko, 78, tulee käymään tyttärensä uudessa asunnossa ensimmäistä kertaa. Vessasta palatessaan hän eksyy ja hänet löydetään hämillisenä harhailemasta talon pesutiloista.

Muistisairaudelle on tyypillistä, että vieras ympäristö sekoittaa tutut arjen kuviot. Silloin yksinkertainenkin asia muuttuu vaikeaksi. Oireet aiheuttaa hahmottamiseen ja reittien löytämiseen liittyvien aivoalueiden yhteistoiminnan häiriö.

10. Jaakon, 85, avaimet ja silmälasit ovat jatkuvasti hukassa. Kun poika tulee niitä etsimään, avaimet löytyvät kukkapurkista ja silmälasit pakastearkusta.

Esineiden alituinen katoaminen ja löytyminen oudoista paikoista kuuluu kuvaan. Yleensä asianomainen ei kovin helposti löydä esineitä ilman toisten apua. Tavaroiden katoaminen johtuu lähimuistin ja tarkkaavaisuuden heikkenemisestä.

Milloin tutkimuksiin?

11. Muistitutkimuksiin on syytä hakeutua, jos epäilee oman tai läheisensä muistin heikentyneen. Tutkimukset voi aloittaa terveyskeskus­lääkärin tai yksityislääkärin vastaanotolla.

12. Jos oma tai läheisen muisti huolestuttaa, lyhyen muisti­kyselyn voi käydä tekemässä esimerkiksi osoitteessa www.terveyskirjasto.fi

 Lähde: Geriatri Jyrki Rintala

Vierailija

12 neuvoa dementian huomaamiseen

Niinpä. Meillä päin sanottiin yhdestä jos toisestakin vanhuksesta: " Kuuluu jo sekin houraavan". Vanhusten muisti heikkeni pikkuhiljaa eikä siitä tehty sen kummempaa numeroa. Vanhuksia arvostettiin eri tavalla ja he saivat tehdä pieniä askareitaan niin kauan kuin kykenivät. Näin he kokivat olevansa tarpeellisiakin. Esim vaarilleni oli tärkeää , että hän sai tehdä heinäseipään tappeja ja mummoni lempipuuhaa oli perunoiden kuoriminen aivan viimeisiin elinkuukausiin saakka.
Lue kommentti

Omaa kehoa voi olla vaikea rakastaa. Siksi pinnalle on noussut kehopositiivisuus eli aate, joka pyrkii opettamaan itseinhon sijaan itsensä hyväksymistä. 

Etenkin kesää kohden ajatukset bikineistä ja mekkokeleistä voivat ahdistaa: en voi, en kehtaa, näytän kamalalta. Entä, jos stressaamisen, ulkonäön muokkaamisen ja ainaisen laihduttamisen sijaan yrittäisitkin muuttaa ajatusmaailmaasi?

Tässä kuusi vinkkiä, joiden avulla sinäkin voit opetella kehopositiivisemmaksi.

1. Katso peiliin

Iso vatsa, heiluvat allit, muhkuraiset reidet, liian luiseva... Kun katsot peiliin, näetkö vain vikoja? Pyri mieluummin keskittymään hyvään. Keksi jokaista kehossasi inhoamaasi asiaa kohden kaksi asiaa, joista pidät. Se voi tuntua aluksi vaikealta, mutta pian alat löytää positiivisia kohtia helpommin. Voit ajatella: ”En ehkä ole juuri sellainen kuin haluaisin, mutta olen silti aika ihana.”

2. Kiitä kehoasi

Mieti, miten usein parjaat ulkonäköäsi hiljaa mielessäsi tai ääneen ystävällesi. Ala sen sijaan kehua kroppaasi siitä, mitä se osaa tehdä. Jalkasi kuljettavat sinua, kätesi voivat koskettaa. Olet ehkä voimakas tai hyvä halaamaan. Jokaisella on vain yksi keho. Mikset arvostaisi omaasi ja kohtelisi sitä rakkaudella?

3. Unohda kokolappu

On kurjaa, kun tuttu vaatekoko ei mene päälle sovituskopissa. Muista kuitenkin, että vaatekoot vaihtelevat paljon eri valmistajilla. Siksi niitä ei kannata tuijottaa liikaa. Älä välitä lapun numerosta, vaan valitse sellainen vaate ja koko, joka tuntuu hyvältä päällä.

Paidanniskaan merkitty koko ei myöskään kerro sinusta ihmisenä mitään. Jos lapun numeron näkeminen silti ahdistaa, leikkaa koko lappu irti.

4. Älä vertaa muihin

Katsele muita ihmisiä lempein silmin, älä katkerasti tai vertaillen. Kun mietit, että tuttavasi, joku julkisuuden henkilö tai mainoksen malli on kaunis ja upea, ajattele: ”Ja niin olen minäkin.”

Nykyinen kauneusihanne on ehkä hoikka ja treenattu, mutta vartaloita on lukemattomia erilaisia. Ne ovat kaikki yhtä arvokkaita. 

5. Liiku oikeista syistä

Moni rääkkää itseään kuntosalilla tai lenkkipolulla verenmaku suussa. Jos huomaat urheilevasi ulkonäön takia, ota aikalisä. Etsi laji tai tapa liikkua, josta oikeasti pidät. Liiku hyvän olon vuoksi – älä siksi, että söit eilen pullan. Liikunnan ei kuulu olla rangaistus.

6. Ole ystävä itsellesi

Yritä kohdella itseäsi yhtä kiltisti kuin kohtelet parasta ystävääsi. Pidät hänestä hänen itsensä, et ulkonäön takia, eikö niin? Mieti, mikä sinun persoonassasi on hyvää. Olet ehkä sisukas, rohkea, hyvä äiti tai rakastava puoliso, kätevä käsistäsi tai hyvä työssäsi. Keskity vahvuuksiisi. Ihmisarvosi ei riipu siitä, miltä näytät.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2018.

Kriisin voi laukaista onnettomuus, äkillinen sairastuminen tai läheisen kuolema. Kriisin käsittelyn neljä vaihetta tulee työstää läpi ennen kuin elämää voi jatkaa.

Kyllä se siitä. Elämä kantaa. Muista positiivinen asenne. Kannustuslauseet eivät auta, kun elämältä katoaa pohja ja horisontti.

Toipuminen lähtee siitä, että hyväksyy pikkuhiljaa uuden järkyttävän todellisuuden. Psykologian kielellä puhutaan traumaattisen kriisin työstämisestä.

Tyypillisiä traumaattisen kriisin laukaisijoita ovat onnettomuudet, läheisen kuolema tai äkillinen sairastuminen. Kriisin käsittelyssä on neljä vaihetta: sokki, reaktio, työstäminen ja uudelleensuuntautuminen.

1. Ensin tulee sokki

Traumaattisen kriisin sokkivaiheessa tietoisuus ja huomiokyky kaventuvat, todellisuudentaju horjuu. Tavallisia oireita ovat vetäytyminen, yliaktiivisuus, tapahtuman kieltäminen ja paniikkituntemukset.

Sokki on mielen aikalisä tilanteessa, jossa on mahdotonta käsitellä kaikkea uutta.

2. Reaktiovaihe valmistaa tulevaan

Reaktiovaiheessa traumaattinen kokemus tunkeutuu jatkuvasti mieleen. Ihminen yrittää päästä kärryille, miksi ja miten kaikki tapahtui.

Muutoksen täydellinen kieltäminen vähenee, ja tunteet heräävät. Prosessi sisältää usein ahdistuneisuutta, masennusta, itkuisuutta ja univaikeuksia.

3. Työstäminen on kovaa työtä

Työstämisvaiheessa ihminen alkaa rakentaa kielellistä kertomusta kokemastaan. Keskeiseksi kysymykseksi nousee, miten tästä selviää. Kun työstämisvaihe etenee, keskittyminen tapahtuneeseen ja menneeseen elämään vähenee. Trauma alkaa hellittää.

Jos kriisireaktio lukkiintuu, tarvitaan ammattiapua.

4. Elämä kantaa sittenkin

Traumaattisen kriisin loppusuoralla ihminen alkaa pelata uusilla korteillaan ja elämä voittaa.

Elämä ei ole ennallaan, mutta joiltain osin se voi olla jopa todempaa, täydempää ja parempaa kuin ennen.

Traumaattisen kriisin työstäminen on tuottanut uudenlaisen luottamuksen. Elämä on arvaamaton, mutta elämisen arvoinen.

Lähde: Suomen mielenterveysseura

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 5/2017.