Geriatri Jyrki Rintala listasi kymmenen tyypillistä muistisairauden oiretta.

Puolitutun nimi ei muistu millään mieleen. Avaimet ovat hukassa eikä silmälaseja löydy mistään. Viime viikolla unohdin puhelinnumeronikin. Ei kai minulla vain ole dementia?

– On hyvin tavallista, että terve eläkeikäinen unohtaa tilapäisesti nimiä ja puhelinnumeroita tai kadottaa joskus avaimet ja silmälasit. Tällaisten syiden takia ei yleensä tarvitse hakeutua muistitutkimuksiin, sanoo geriatri Jyrki Rintala.

Valtaosa muistiongelmista johtuu muusta kuin muistisairaudesta eli dementiasta: esimerkiksi stressistä, masentuneisuudesta tai huonolaatuisesta unesta.

Huonontuneen muistin syynä voi olla myös jokin sairaus, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai B¹²-vitamiinin puute. Hoitamalla niitä myös muisti korjaantuu.

Milloin sitten on syytä huolestua omasta tai läheisensä muistista?
– Nyrkkisääntönä voi sanoa, että silloin kun läheinen huolestuu vaikkapa oman vanhempansa tai puolisonsa muistista, tarvetta muistitutkimuksiin yleensä on, Rintala arvioi.

Tavallisesti muistisairauden oireet huomaakin joku muu kuin asianomainen itse – esimerkiksi lapset, puoliso tai ystävät. Dementialla tarkoitetaan muistin tai älyllisten toimintojen heikentymistä siinä määrin, että arkeen liittyvien asioiden hoito on vaikeutunut.

Jyrki Rintala listasi 10 tyypillistä esimerkkiä erilaisista oireista, jotka ovat tarkemmissa lääkärintutkimuksissa paljastuneet muistisairauden, yleensä Alzheimerin taudin, oireiksi:

Aune, 75, kertoo tyttärelleen, että kotona käy varkaita silloin, kun hän itse on poissa. Varastamisharhaluulot ovat varsin yleisiä keskivaikeaan dementiaan liittyviä käytös­oireita. Niitä aiheuttavat aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset.

Tytär kertoo, että 80-vuotias äiti juttelee jatkuvasti samoja asioita puhelimessa. Äidin luona käydessään tytär löytää erääntyneitä ja maksamatta jääneitä laskuja. Jääkaapissa on vanhentuneita ruokia.

Muistisairauden alkuvaiheessa sairastunut unohtaa asioita, koska lähimuisti on merkittävästi heikentynyt. Siksi juuri kerrotut asiat tai tapahtumat eivät siirry lyhytaikaisesta muistista niin sanottuun säilömuistiin.

Pentti, 75, kertoo vaimolleen, että talvirenkaiden vaihto ei enää onnistu. Pentti ei muista, missä työkalut ovat, eikä sitä, kuinka auton renkaat pitikään vaihtaa.

Muistisairauden edetessä sairastunut ei pysty enää entiseen tapaan suoriutumaan rutiinitoimista, jotka aiemmin sujuivat helposti. Oireet aiheuttaa sekä heikentynyt lähimuisti että kykenemättömyys suunnitella asioita.

Aiemmin aktiivisesti kunnallis­politiikkaan ja järjestötoimintaan osallistunut Antti, 78, muuttuu alakuloiseksi ja hitaaksi. Hän unohtelee kokousten ajankohdat eikä enää aiempaan tapaan tee kokouksissa muistiin­panoja tai suunnittele menemisiään.

Alakuloisuus, masentuneisuus ja syrjään vetäytyminen voivat ennakoida tai merkitä alkavaa muistisairautta, joskin nämä oireet voivat johtua myös masennussairaudesta. Dementian aiheuttamat käytösoireet johtuvat huonontuneesta lähimuistista ja tunnereaktioista vastaavien aivoalueiden heikkenemisestä.

Aina hillitysti käyttäytynyt Mirja, 70, yllättää omaisensa kertomalla avoimesti seksiin liittyvistä asioista. Mirja epäilee samanikäisen puolisonsa pettävän häntä toisten naisten kanssa.

Muistisairauteen liittyy käyttäytymistä, joka ei kuulu sairastuneen luonteeseen, ja luonne voi muuttua hyvinkin erilaiseksi kuin ennen. Näin tapahtuu, koska muistista ja tunne-elämästä vastaavien aivoalueiden yhteistoiminta heikkenee.

Yleensä tällaisia käytösoireita ilmenee silloin, kun muistisai­raus on keskivaikea – ei niinkään vielä sairauden lievässä vaiheessa. Muuttunut käytös, kuten muutkin dementian oireet, voi olla omaisista hyvin ahdistavaa.

Martti, 75, ajaa autolla vaimonsa kanssa ystäväpariskunnan luokse. Matkalla Martti eksyy aiemmin aivan tutulta reitiltä.

Eksymisongelmat ovat tavallisia: sairastunut voi ajautua pois tutuksi tulleelta reitiltä. Hänellä on vaikeuksia hahmottaa matkoja ja paikkoja sekä suunnitella reittejä. Oireet aiheuttaa lähimuistista ja hahmottamisesta vastaavien aivoalueiden toiminnan heikkeneminen.

Yksin asuva Kyllikki, 85, tuodaan lääkäriin, koska hän on kaatunut kotona. Kotikäynnillä selviää, että kaatumisen syynä on ollut liian suuri annos unilääkettä. Uni- ja sydänlääkkeet ovat menneet sekaisin, eikä Kyllikki pysty muistaman, milloin hän on ottanut minkäkin pillerin.

Dementiaa sairastavien tapaturmariski voi kasvaa useastakin syystä. Tyypillistä on, että lähimuistin heikkeneminen johtaa sekaannuksiin lääkkeissä. Erityisesti nukahtamislääkkeet lisäävät kaatumisriskiä. Iäkkäiden kohdalla on hyvä muistaa, että joskus kaatuilun taustalla saattaa olla myös liian suuri määrä lääkereseptejä.

Tyyne, 80, tulee muistitutkimuksiin, koska tytär on huomannut, että äidillä jää jatkuvasti liesi päälle. Tytär pelkää, että äiti aiheuttaa huoneistossa tulipalon.

Lähimuistin heikkeneminen voi näkyä myös niin, että sairastunut unohtaa toistuvasti katkaista virran sähkölaitteista. Erilaisten turvalaitteiden avulla tapaturmariskiä voidaan
vä­hentää.

Mikko, 78, tulee käymään tyttärensä uudessa asunnossa ensimmäistä kertaa. Vessasta palatessaan hän eksyy ja hänet löydetään hämillisenä harhailemasta talon pesutiloista.

Muistisairaudelle on tyypillistä, että vieras ympäristö sekoittaa tutut arjen kuviot. Silloin yksinkertainenkin asia muuttuu vaikeaksi. Oireet aiheuttaa hahmottamiseen ja reittien löytämiseen liittyvien aivoalueiden yhteistoiminnan häiriö.

Jaakon, 85, avaimet ja silmälasit ovat jatkuvasti hukassa. Kun poika tulee niitä etsimään, avaimet löytyvät kukkapurkista ja silmälasit pakastearkusta
.

Esineiden alituinen katoaminen ja löytyminen oudoista paikoista kuuluu kuvaan. Yleensä asianomainen ei kovin helposti löydä esineitä ilman toisten apua. Tavaroiden katoaminen johtuu lähimuistin ja tarkkaavaisuuden heikkenemisestä.

Milloin tutkimuksiin?

Muistitutkimuksiin on syytä hakeutua, jos epäilee oman tai läheisensä muistin heikentyneen. Tutkimukset voi aloittaa terveyskeskus­lääkärin tai yksityislääkärin vastaanotolla.

Muut huomaavat dementian oireet

Dementiaa muistuttavat oireet voivat myös johtua lääkityksestä, vaikka niitä ei otettaisikaan liikaa. Tämä kannattaa muistaa. Monilla vanhuksilla on sitä paitsi mielettömät määrät lääkkeitä, ja ehkä ei lääkäriä, joka on tietoinen kaikista sairauksista ja lääkityksestä. Itselleni tuli keski-ikäisenä kilpirauhasen vajaatoiminta, joka aiheutti dementian kaltaisia oireita. Lääkityksen avulla olen nyt taas (melkein) oma itseni, ja olen palannut työelämään.
Lue kommentti

Muut huomaavat dementian oireet

Onhan mahdollisuus ihan terveyskeskuslääkärin kautta päästä geriatrian erikoislääkärin vastaanotolle, missä tehdään kaikki muistitestit ja sitä kautta on mahdollisuus päästä magneettikuvaukseen. Mikäli muistihäiriö todetaan Alzheimerin taudiksi, siihen on olemassa lääkitys, mikä hidastaa dementoitumista. Ellei yhtään omaista ole, voi naapurikin ottaa yhteyttä kotiavun vastaavaan ja sieltä käydään tarkistamassa tilaanne. Yksin ei dementoitunutta pitäisi jättää, koska hänelle voi sattua...
Lue kommentti