Geriatri Jyrki Rintala listasi kymmenen tyypillistä muistisairauden oiretta.

Puolitutun nimi ei muistu millään mieleen. Avaimet ovat hukassa eikä silmälaseja löydy mistään. Viime viikolla unohdin puhelinnumeronikin. Ei kai minulla vain ole dementia?

– On hyvin tavallista, että terve eläkeikäinen unohtaa tilapäisesti nimiä ja puhelinnumeroita tai kadottaa joskus avaimet ja silmälasit. Tällaisten syiden takia ei yleensä tarvitse hakeutua muistitutkimuksiin, sanoo geriatri Jyrki Rintala.

Valtaosa muistiongelmista johtuu muusta kuin muistisairaudesta eli dementiasta: esimerkiksi stressistä, masentuneisuudesta tai huonolaatuisesta unesta.

Huonontuneen muistin syynä voi olla myös jokin sairaus, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai B¹²-vitamiinin puute. Hoitamalla niitä myös muisti korjaantuu.

Milloin sitten on syytä huolestua omasta tai läheisensä muistista?
– Nyrkkisääntönä voi sanoa, että silloin kun läheinen huolestuu vaikkapa oman vanhempansa tai puolisonsa muistista, tarvetta muistitutkimuksiin yleensä on, Rintala arvioi.

Tavallisesti muistisairauden oireet huomaakin joku muu kuin asianomainen itse – esimerkiksi lapset, puoliso tai ystävät. Dementialla tarkoitetaan muistin tai älyllisten toimintojen heikentymistä siinä määrin, että arkeen liittyvien asioiden hoito on vaikeutunut.

Jyrki Rintala listasi 10 tyypillistä esimerkkiä erilaisista oireista, jotka ovat tarkemmissa lääkärintutkimuksissa paljastuneet muistisairauden, yleensä Alzheimerin taudin, oireiksi:

Aune, 75, kertoo tyttärelleen, että kotona käy varkaita silloin, kun hän itse on poissa. Varastamisharhaluulot ovat varsin yleisiä keskivaikeaan dementiaan liittyviä käytös­oireita. Niitä aiheuttavat aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset.

Tytär kertoo, että 80-vuotias äiti juttelee jatkuvasti samoja asioita puhelimessa. Äidin luona käydessään tytär löytää erääntyneitä ja maksamatta jääneitä laskuja. Jääkaapissa on vanhentuneita ruokia.

Muistisairauden alkuvaiheessa sairastunut unohtaa asioita, koska lähimuisti on merkittävästi heikentynyt. Siksi juuri kerrotut asiat tai tapahtumat eivät siirry lyhytaikaisesta muistista niin sanottuun säilömuistiin.

Pentti, 75, kertoo vaimolleen, että talvirenkaiden vaihto ei enää onnistu. Pentti ei muista, missä työkalut ovat, eikä sitä, kuinka auton renkaat pitikään vaihtaa.

Muistisairauden edetessä sairastunut ei pysty enää entiseen tapaan suoriutumaan rutiinitoimista, jotka aiemmin sujuivat helposti. Oireet aiheuttaa sekä heikentynyt lähimuisti että kykenemättömyys suunnitella asioita.

Aiemmin aktiivisesti kunnallis­politiikkaan ja järjestötoimintaan osallistunut Antti, 78, muuttuu alakuloiseksi ja hitaaksi. Hän unohtelee kokousten ajankohdat eikä enää aiempaan tapaan tee kokouksissa muistiin­panoja tai suunnittele menemisiään.

Alakuloisuus, masentuneisuus ja syrjään vetäytyminen voivat ennakoida tai merkitä alkavaa muistisairautta, joskin nämä oireet voivat johtua myös masennussairaudesta. Dementian aiheuttamat käytösoireet johtuvat huonontuneesta lähimuistista ja tunnereaktioista vastaavien aivoalueiden heikkenemisestä.

Aina hillitysti käyttäytynyt Mirja, 70, yllättää omaisensa kertomalla avoimesti seksiin liittyvistä asioista. Mirja epäilee samanikäisen puolisonsa pettävän häntä toisten naisten kanssa.

Muistisairauteen liittyy käyttäytymistä, joka ei kuulu sairastuneen luonteeseen, ja luonne voi muuttua hyvinkin erilaiseksi kuin ennen. Näin tapahtuu, koska muistista ja tunne-elämästä vastaavien aivoalueiden yhteistoiminta heikkenee.

Yleensä tällaisia käytösoireita ilmenee silloin, kun muistisai­raus on keskivaikea – ei niinkään vielä sairauden lievässä vaiheessa. Muuttunut käytös, kuten muutkin dementian oireet, voi olla omaisista hyvin ahdistavaa.

Martti, 75, ajaa autolla vaimonsa kanssa ystäväpariskunnan luokse. Matkalla Martti eksyy aiemmin aivan tutulta reitiltä.

Eksymisongelmat ovat tavallisia: sairastunut voi ajautua pois tutuksi tulleelta reitiltä. Hänellä on vaikeuksia hahmottaa matkoja ja paikkoja sekä suunnitella reittejä. Oireet aiheuttaa lähimuistista ja hahmottamisesta vastaavien aivoalueiden toiminnan heikkeneminen.

Yksin asuva Kyllikki, 85, tuodaan lääkäriin, koska hän on kaatunut kotona. Kotikäynnillä selviää, että kaatumisen syynä on ollut liian suuri annos unilääkettä. Uni- ja sydänlääkkeet ovat menneet sekaisin, eikä Kyllikki pysty muistaman, milloin hän on ottanut minkäkin pillerin.

Dementiaa sairastavien tapaturmariski voi kasvaa useastakin syystä. Tyypillistä on, että lähimuistin heikkeneminen johtaa sekaannuksiin lääkkeissä. Erityisesti nukahtamislääkkeet lisäävät kaatumisriskiä. Iäkkäiden kohdalla on hyvä muistaa, että joskus kaatuilun taustalla saattaa olla myös liian suuri määrä lääkereseptejä.

Tyyne, 80, tulee muistitutkimuksiin, koska tytär on huomannut, että äidillä jää jatkuvasti liesi päälle. Tytär pelkää, että äiti aiheuttaa huoneistossa tulipalon.

Lähimuistin heikkeneminen voi näkyä myös niin, että sairastunut unohtaa toistuvasti katkaista virran sähkölaitteista. Erilaisten turvalaitteiden avulla tapaturmariskiä voidaan
vä­hentää.

Mikko, 78, tulee käymään tyttärensä uudessa asunnossa ensimmäistä kertaa. Vessasta palatessaan hän eksyy ja hänet löydetään hämillisenä harhailemasta talon pesutiloista.

Muistisairaudelle on tyypillistä, että vieras ympäristö sekoittaa tutut arjen kuviot. Silloin yksinkertainenkin asia muuttuu vaikeaksi. Oireet aiheuttaa hahmottamiseen ja reittien löytämiseen liittyvien aivoalueiden yhteistoiminnan häiriö.

Jaakon, 85, avaimet ja silmälasit ovat jatkuvasti hukassa. Kun poika tulee niitä etsimään, avaimet löytyvät kukkapurkista ja silmälasit pakastearkusta
.

Esineiden alituinen katoaminen ja löytyminen oudoista paikoista kuuluu kuvaan. Yleensä asianomainen ei kovin helposti löydä esineitä ilman toisten apua. Tavaroiden katoaminen johtuu lähimuistin ja tarkkaavaisuuden heikkenemisestä.

Milloin tutkimuksiin?

Muistitutkimuksiin on syytä hakeutua, jos epäilee oman tai läheisensä muistin heikentyneen. Tutkimukset voi aloittaa terveyskeskus­lääkärin tai yksityislääkärin vastaanotolla.

Vierailija

Muut huomaavat dementian oireet

Dementiaa muistuttavat oireet voivat myös johtua lääkityksestä, vaikka niitä ei otettaisikaan liikaa. Tämä kannattaa muistaa. Monilla vanhuksilla on sitä paitsi mielettömät määrät lääkkeitä, ja ehkä ei lääkäriä, joka on tietoinen kaikista sairauksista ja lääkityksestä. Itselleni tuli keski-ikäisenä kilpirauhasen vajaatoiminta, joka aiheutti dementian kaltaisia oireita. Lääkityksen avulla olen nyt taas (melkein) oma itseni, ja olen palannut työelämään.
Lue kommentti
Vierailija

Muut huomaavat dementian oireet

Onhan mahdollisuus ihan terveyskeskuslääkärin kautta päästä geriatrian erikoislääkärin vastaanotolle, missä tehdään kaikki muistitestit ja sitä kautta on mahdollisuus päästä magneettikuvaukseen. Mikäli muistihäiriö todetaan Alzheimerin taudiksi, siihen on olemassa lääkitys, mikä hidastaa dementoitumista. Ellei yhtään omaista ole, voi naapurikin ottaa yhteyttä kotiavun vastaavaan ja sieltä käydään tarkistamassa tilaanne. Yksin ei dementoitunutta pitäisi jättää, koska hänelle voi sattua...
Lue kommentti

Ärtyvän suolen oireyhtymä on ilkeä kiusa: asiantuntija neuvoo: röyhtäise ja pöräytä, jos siltä tuntuu!

Vatsakivut, turvotus ja ilmavaivat viittaavat ärtyneen suoleen oireyhtymään.

Oiretuntemustesi taustalla saattaa olla vähäkuituinen ja vähän nestettä sisältävä ruokavalio. Silloin suolesi sisällöstä tulee kovempaa ja uloste etenee suolessa huonommin.

Suoliston epätasapainoon joutunut bakteerikantakin voi johtaa ärtyvän suolen oireyhtymään. Bakteeritasapaino heittelehtii tavallisesti anti­bioottikuurin tai turistiripulin seurauksena.

Vältä näitä

  • Ilmavaivoja lisääviä ruoka-aineita, joita ovat muun muassa sipuli, kaalit, lanttu, nauris, maissi, sienet, pavut, linssit ja herneet, tuore ruisleipä, hiivalla kohotetut leivonnaiset, hiilihappoiset juomat ja makeutusaineina käytetyt ksylitoli, sorbitoli sekä maltitoli.
  • Tulisia ja voimakkaasti maustettuja ruokia.
    Käristettyjä ja rasvaisia ruokia.
  • Runsaita määriä raakoja vihanneksia ja muita raakakasviksia – kokeile sen sijaan hienoksi raastettuja ja kypsennettyjä kasviksia.
  • Runsaasti laktoosia sisältäviä maitotuotteita: valitse hylaa tai laktoosittomia elintarvikkeita.
  • Alkoholia, tupakkaa, runsasta kahvin juontia, suuria ruoka-annoksia, hotkimista ja jatkuvaa stressiä.

Suosi näitä

  • Pieniä ateriakokoja ja säännöllistä ruokarytmiä.
  • Rauhallista ateriointia ja huolellista ruuan pureskelua.
  • Asteittaista kuidun lisäämistä esimerkiksi lesein tai pellavansiemenin.
  • Kiivihedelmää: se helpottaa ummetusta eikä lisää turvottelua.
  • Riittävää veden juontia: lisälasi tai pari päivässä riittää.
  • Haaleita juomia kuumien tai jääkylmien sijaan.
  • Kauraa sisältäviä elintarvikkeita.
  • Maitohappobakteereita sisältäviä elintarvikkeita eli probioottisia valmisteita. Näitä ovat Lactobacillus GG, Asidofilus tai usean pro­biootin yhdistelmät.
  • Tarvittaessa apteekin reseptittömiä lääkevalmisteita helpottamaan ulostusta. Tällaisia ovat muun muassa niin sanotut bulkkilaksatiivit ja makrogolia sisältävät tuotteet.

Milloin lääkäriin?

Silloin, jos ruokaremontti ja elintapamuutokset eivät tepsi, oireet hankaloittavat jatkuvasti elämää, uni ja liikkuminen häiriintyvät ja ummetus sekä ripuli rasittavat.

Jos vatsavaivojen lisäksi ilmenee laihtumista ja kuumeilua tai ulosteen mukana tulee verta, älä odottele, vaan varaa aika lääkärille.
Lääkäri kyselee suolen toiminnasta, turvotuksesta ja syömisistäsi – kirjaa niistä pääkohdat paperille ja ota muistilappu mukaan vastaanotolle.

Ärtyvään suoleen ei ole parantavia reseptilääkkeitä, mutta lääkäri voi harkintansa mukaan määrätä sinulle esimerkiksi uudenlaista lääkevalmistetta, jos oireesi painottuvat ummetukseen. Yksi vaihtoehto on kipukynnystä nostavat vanhan polven mielialalääkkeet pienin annoksin.

Usein lääkäri myös otattaa laboratoriokokeet kelia­kian, laktoosi-intoleranssin ja kilpirauhasen vajaatoiminnan varalta, sillä ärtyvän suolen oireet sekoittuvat joskus näihin sairauksiin.

Ravitsemusterapeutti auttaa sinua koostamaan vatsa­ystävällisen ja monipuolisen ruokavalion.


Asiantuntijoina gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila HYKSistä ja laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen Aava Gastrolääkäreistä.

Vierailija

Turvottaako vatsaa vai vaivaako ripuli? Näin hoidat ärtynyttä suolta

Onko totta että turistiripuli tulee herkemmin sellasilla matkaajille joilla on ärtyvän suolen oireyhtymä? Jos näin on pitäisi kai varautua matkalle lähtiessä. Matkailulehdessä kirjoitettiin, että turistiripulin hoidossa pitäisi välttää turhaa antibioottien napsimista kun ne ei kuitenkaan tepsi läheskään kaikkiin tapauksiin. Siis viruksiin ja loisiin. Toisaalta jos suurin osa on bakteeriperäisiä kuitenkin haluaisin tosi mielelläni hoitaa vaivan kuntoon jos ja kun se matkustaessa iskee. Onko...
Lue kommentti

Oikeanlainen siivous on hyvää arkiliikuntaa, mutta väärät asennot tekevät selän kipeäksi. Selkäliiton vinkeillä joulusiivous sujuu vikkelästi ja selkä säästyy.

  1. Siivoa päivällä. Välilevyt ovat aamuisin pulleimmillaan ja siten herkempiä vaurioitumaan. Jos on pakko siivota aamulla, tee muutama lämmittelyliike ennen kuin aloitat siivouksen.
  2. Suunnittele ja jaa työt. Siivoa pienissä erissä ja useampana päivänä. Yhden rysäyksen suursiivous ei tee hyvää selälle. Jaa siivoustehtäviä perheenjäsenten kesken.
  3. Muista tauot. Lepuuta selkää istumalla välillä. Voit myös käydä lattialle pitkäksesi ja nostaa polvet 90 asteen kulmaan tuolin päälle.
  4. Kerää tavarat lattialta ennen imurointia, niin vältyt kyykistelyltä imuroinnin aikana.
  5. Säädä imurin tanko niin pitkäksi, että voit imuroida selkä suorassa.
  6. Käytä hyviä siivousvälineitä, kuten jatkovarrellisia harjoja tai moppia. Siten vältyt alaselän pyöristymiseltä ja saat pidettyä hartiat alhaalla.
  7. Siivoa molemmilla käsillä. Niin vältät rasittamasta kehon toista puolta ja kättä liikaa, ja selkään tulee kiertoliikettä kummallekin puolelle.
  8. Opettele oikea nostotekniikka. Kun koukistat nostaessasi polvia ja lonkkia, alaselkään jää luonnollinen notko ja et riko selkääsi. 
  9. Tee joskus kumarrukset ja nostot yhdellä jalalla. Näin saat voimaharjoitusta jalan lihaksille ja alaselän asento pysyy luonnollisena.
  10. Laita turhat tavarat kiertoon. Kun kotona on vähemmän tavaraa, aikaa ei kulu jatkuvaan järjestelyyn. Mitä vähemmän tavaraa, sitä vähemmän siivottavaa.  

Lähde: Selkäliitto