Geriatri Jyrki Rintala listasi kymmenen tyypillistä muistisairauden oiretta.

Puolitutun nimi ei muistu millään mieleen. Avaimet ovat hukassa eikä silmälaseja löydy mistään. Viime viikolla unohdin puhelinnumeronikin. Ei kai minulla vain ole dementia?

– On hyvin tavallista, että terve eläkeikäinen unohtaa tilapäisesti nimiä ja puhelinnumeroita tai kadottaa joskus avaimet ja silmälasit. Tällaisten syiden takia ei yleensä tarvitse hakeutua muistitutkimuksiin, sanoo geriatri Jyrki Rintala.

Valtaosa muistiongelmista johtuu muusta kuin muistisairaudesta eli dementiasta: esimerkiksi stressistä, masentuneisuudesta tai huonolaatuisesta unesta.

Huonontuneen muistin syynä voi olla myös jokin sairaus, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai B¹²-vitamiinin puute. Hoitamalla niitä myös muisti korjaantuu.

Milloin sitten on syytä huolestua omasta tai läheisensä muistista?
– Nyrkkisääntönä voi sanoa, että silloin kun läheinen huolestuu vaikkapa oman vanhempansa tai puolisonsa muistista, tarvetta muistitutkimuksiin yleensä on, Rintala arvioi.

Tavallisesti muistisairauden oireet huomaakin joku muu kuin asianomainen itse – esimerkiksi lapset, puoliso tai ystävät. Dementialla tarkoitetaan muistin tai älyllisten toimintojen heikentymistä siinä määrin, että arkeen liittyvien asioiden hoito on vaikeutunut.

Jyrki Rintala listasi 10 tyypillistä esimerkkiä erilaisista oireista, jotka ovat tarkemmissa lääkärintutkimuksissa paljastuneet muistisairauden, yleensä Alzheimerin taudin, oireiksi:

Aune, 75, kertoo tyttärelleen, että kotona käy varkaita silloin, kun hän itse on poissa. Varastamisharhaluulot ovat varsin yleisiä keskivaikeaan dementiaan liittyviä käytös­oireita. Niitä aiheuttavat aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset.

Tytär kertoo, että 80-vuotias äiti juttelee jatkuvasti samoja asioita puhelimessa. Äidin luona käydessään tytär löytää erääntyneitä ja maksamatta jääneitä laskuja. Jääkaapissa on vanhentuneita ruokia.

Muistisairauden alkuvaiheessa sairastunut unohtaa asioita, koska lähimuisti on merkittävästi heikentynyt. Siksi juuri kerrotut asiat tai tapahtumat eivät siirry lyhytaikaisesta muistista niin sanottuun säilömuistiin.

Pentti, 75, kertoo vaimolleen, että talvirenkaiden vaihto ei enää onnistu. Pentti ei muista, missä työkalut ovat, eikä sitä, kuinka auton renkaat pitikään vaihtaa.

Muistisairauden edetessä sairastunut ei pysty enää entiseen tapaan suoriutumaan rutiinitoimista, jotka aiemmin sujuivat helposti. Oireet aiheuttaa sekä heikentynyt lähimuisti että kykenemättömyys suunnitella asioita.

Aiemmin aktiivisesti kunnallis­politiikkaan ja järjestötoimintaan osallistunut Antti, 78, muuttuu alakuloiseksi ja hitaaksi. Hän unohtelee kokousten ajankohdat eikä enää aiempaan tapaan tee kokouksissa muistiin­panoja tai suunnittele menemisiään.

Alakuloisuus, masentuneisuus ja syrjään vetäytyminen voivat ennakoida tai merkitä alkavaa muistisairautta, joskin nämä oireet voivat johtua myös masennussairaudesta. Dementian aiheuttamat käytösoireet johtuvat huonontuneesta lähimuistista ja tunnereaktioista vastaavien aivoalueiden heikkenemisestä.

Aina hillitysti käyttäytynyt Mirja, 70, yllättää omaisensa kertomalla avoimesti seksiin liittyvistä asioista. Mirja epäilee samanikäisen puolisonsa pettävän häntä toisten naisten kanssa.

Muistisairauteen liittyy käyttäytymistä, joka ei kuulu sairastuneen luonteeseen, ja luonne voi muuttua hyvinkin erilaiseksi kuin ennen. Näin tapahtuu, koska muistista ja tunne-elämästä vastaavien aivoalueiden yhteistoiminta heikkenee.

Yleensä tällaisia käytösoireita ilmenee silloin, kun muistisai­raus on keskivaikea – ei niinkään vielä sairauden lievässä vaiheessa. Muuttunut käytös, kuten muutkin dementian oireet, voi olla omaisista hyvin ahdistavaa.

Martti, 75, ajaa autolla vaimonsa kanssa ystäväpariskunnan luokse. Matkalla Martti eksyy aiemmin aivan tutulta reitiltä.

Eksymisongelmat ovat tavallisia: sairastunut voi ajautua pois tutuksi tulleelta reitiltä. Hänellä on vaikeuksia hahmottaa matkoja ja paikkoja sekä suunnitella reittejä. Oireet aiheuttaa lähimuistista ja hahmottamisesta vastaavien aivoalueiden toiminnan heikkeneminen.

Yksin asuva Kyllikki, 85, tuodaan lääkäriin, koska hän on kaatunut kotona. Kotikäynnillä selviää, että kaatumisen syynä on ollut liian suuri annos unilääkettä. Uni- ja sydänlääkkeet ovat menneet sekaisin, eikä Kyllikki pysty muistaman, milloin hän on ottanut minkäkin pillerin.

Dementiaa sairastavien tapaturmariski voi kasvaa useastakin syystä. Tyypillistä on, että lähimuistin heikkeneminen johtaa sekaannuksiin lääkkeissä. Erityisesti nukahtamislääkkeet lisäävät kaatumisriskiä. Iäkkäiden kohdalla on hyvä muistaa, että joskus kaatuilun taustalla saattaa olla myös liian suuri määrä lääkereseptejä.

Tyyne, 80, tulee muistitutkimuksiin, koska tytär on huomannut, että äidillä jää jatkuvasti liesi päälle. Tytär pelkää, että äiti aiheuttaa huoneistossa tulipalon.

Lähimuistin heikkeneminen voi näkyä myös niin, että sairastunut unohtaa toistuvasti katkaista virran sähkölaitteista. Erilaisten turvalaitteiden avulla tapaturmariskiä voidaan
vä­hentää.

Mikko, 78, tulee käymään tyttärensä uudessa asunnossa ensimmäistä kertaa. Vessasta palatessaan hän eksyy ja hänet löydetään hämillisenä harhailemasta talon pesutiloista.

Muistisairaudelle on tyypillistä, että vieras ympäristö sekoittaa tutut arjen kuviot. Silloin yksinkertainenkin asia muuttuu vaikeaksi. Oireet aiheuttaa hahmottamiseen ja reittien löytämiseen liittyvien aivoalueiden yhteistoiminnan häiriö.

Jaakon, 85, avaimet ja silmälasit ovat jatkuvasti hukassa. Kun poika tulee niitä etsimään, avaimet löytyvät kukkapurkista ja silmälasit pakastearkusta
.

Esineiden alituinen katoaminen ja löytyminen oudoista paikoista kuuluu kuvaan. Yleensä asianomainen ei kovin helposti löydä esineitä ilman toisten apua. Tavaroiden katoaminen johtuu lähimuistin ja tarkkaavaisuuden heikkenemisestä.

Milloin tutkimuksiin?

Muistitutkimuksiin on syytä hakeutua, jos epäilee oman tai läheisensä muistin heikentyneen. Tutkimukset voi aloittaa terveyskeskus­lääkärin tai yksityislääkärin vastaanotolla.

Vierailija

Muut huomaavat dementian oireet

Dementiaa muistuttavat oireet voivat myös johtua lääkityksestä, vaikka niitä ei otettaisikaan liikaa. Tämä kannattaa muistaa. Monilla vanhuksilla on sitä paitsi mielettömät määrät lääkkeitä, ja ehkä ei lääkäriä, joka on tietoinen kaikista sairauksista ja lääkityksestä. Itselleni tuli keski-ikäisenä kilpirauhasen vajaatoiminta, joka aiheutti dementian kaltaisia oireita. Lääkityksen avulla olen nyt taas (melkein) oma itseni, ja olen palannut työelämään.
Lue kommentti
Vierailija

Muut huomaavat dementian oireet

Onhan mahdollisuus ihan terveyskeskuslääkärin kautta päästä geriatrian erikoislääkärin vastaanotolle, missä tehdään kaikki muistitestit ja sitä kautta on mahdollisuus päästä magneettikuvaukseen. Mikäli muistihäiriö todetaan Alzheimerin taudiksi, siihen on olemassa lääkitys, mikä hidastaa dementoitumista. Ellei yhtään omaista ole, voi naapurikin ottaa yhteyttä kotiavun vastaavaan ja sieltä käydään tarkistamassa tilaanne. Yksin ei dementoitunutta pitäisi jättää, koska hänelle voi sattua...
Lue kommentti

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi:

 

Omaa kehoa voi olla vaikea rakastaa. Siksi pinnalle on noussut kehopositiivisuus eli aate, joka pyrkii opettamaan itseinhon sijaan itsensä hyväksymistä. 

Etenkin kesää kohden ajatukset bikineistä ja mekkokeleistä voivat ahdistaa: en voi, en kehtaa, näytän kamalalta. Entä, jos stressaamisen, ulkonäön muokkaamisen ja ainaisen laihduttamisen sijaan yrittäisitkin muuttaa ajatusmaailmaasi?

Tässä kuusi vinkkiä, joiden avulla sinäkin voit opetella kehopositiivisemmaksi.

1. Katso peiliin

Iso vatsa, heiluvat allit, muhkuraiset reidet, liian luiseva... Kun katsot peiliin, näetkö vain vikoja? Pyri mieluummin keskittymään hyvään. Keksi jokaista kehossasi inhoamaasi asiaa kohden kaksi asiaa, joista pidät. Se voi tuntua aluksi vaikealta, mutta pian alat löytää positiivisia kohtia helpommin. Voit ajatella: ”En ehkä ole juuri sellainen kuin haluaisin, mutta olen silti aika ihana.”

2. Kiitä kehoasi

Mieti, miten usein parjaat ulkonäköäsi hiljaa mielessäsi tai ääneen ystävällesi. Ala sen sijaan kehua kroppaasi siitä, mitä se osaa tehdä. Jalkasi kuljettavat sinua, kätesi voivat koskettaa. Olet ehkä voimakas tai hyvä halaamaan. Jokaisella on vain yksi keho. Mikset arvostaisi omaasi ja kohtelisi sitä rakkaudella?

3. Unohda kokolappu

On kurjaa, kun tuttu vaatekoko ei mene päälle sovituskopissa. Muista kuitenkin, että vaatekoot vaihtelevat paljon eri valmistajilla. Siksi niitä ei kannata tuijottaa liikaa. Älä välitä lapun numerosta, vaan valitse sellainen vaate ja koko, joka tuntuu hyvältä päällä.

Paidanniskaan merkitty koko ei myöskään kerro sinusta ihmisenä mitään. Jos lapun numeron näkeminen silti ahdistaa, leikkaa koko lappu irti.

4. Älä vertaa muihin

Katsele muita ihmisiä lempein silmin, älä katkerasti tai vertaillen. Kun mietit, että tuttavasi, joku julkisuuden henkilö tai mainoksen malli on kaunis ja upea, ajattele: ”Ja niin olen minäkin.”

Nykyinen kauneusihanne on ehkä hoikka ja treenattu, mutta vartaloita on lukemattomia erilaisia. Ne ovat kaikki yhtä arvokkaita. 

5. Liiku oikeista syistä

Moni rääkkää itseään kuntosalilla tai lenkkipolulla verenmaku suussa. Jos huomaat urheilevasi ulkonäön takia, ota aikalisä. Etsi laji tai tapa liikkua, josta oikeasti pidät. Liiku hyvän olon vuoksi – älä siksi, että söit eilen pullan. Liikunnan ei kuulu olla rangaistus.

6. Ole ystävä itsellesi

Yritä kohdella itseäsi yhtä kiltisti kuin kohtelet parasta ystävääsi. Pidät hänestä hänen itsensä, et ulkonäön takia, eikö niin? Mieti, mikä sinun persoonassasi on hyvää. Olet ehkä sisukas, rohkea, hyvä äiti tai rakastava puoliso, kätevä käsistäsi tai hyvä työssäsi. Keskity vahvuuksiisi. Ihmisarvosi ei riipu siitä, miltä näytät.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2018.