Omaisen muistisairaus koettelee. Miten välttäisi arkipäivän karikot ilman ilmiriitaa? Opettele luovimaan.

  1. Älä huuda, älä tee äkkinäisiä liikkeitä, älä kiirehdi.
  2. Poista häiriöt, kuten melu.
  3. Kehitä rutiineja.
  4. Anna aikaa vastaamiseen.
  5. Käytä lyhyitä yksinkertaisia lauseita.
  6. Kysy yksi kysymys kerrallaan.
  7. Jos omainen ei ymmärrä, toista sanomasi.
  8. Puhu hitaasti ja ole selkeä.
  9. Älä puhu niin kuin lapselle. Muistisairas on aikuinen ihminen.
  10. Vältä rinnakkaiskeskusteluja.

Ja taas sama kysymys

"Mennäänkö ensi kesänä mökille Marjarantaan?” veljeni kysyy. ”Joo, mennään”, vastaan. Kohta hän toistaa kysymyksen. Kun hän tekee niin 25. kerran, räjähdän. Sitten pyydän anteeksi. Minuutin kuluttua sovinnosta veli kysyy vilpittömän innostuneena: ”Mennäänkö ensi kesänä Marjarantaan?”

Hankalinta omaiselle on sairauden alkuvaihe. Läheisestä, älykkäästä ihmisestä on tulossa toisenlainen. Vanhat roolimallit eivät pelaa.
Ehkä veli Marjarantaa ajattelemalla vakuuttaa itselleen, että elämä jatkuu. Ikävöikö hän kesää, lämpöä, suvun yhteisyyttä? Ohjaa keskustelu kesän muisteluun: mitä kivaa silloin tapahtui?

Valkoisia valheita

Äidillä on tapana usein kysyä, missä isä viipyy. Ensin vastasimme, että isä on kuollut, mistä äiti tavattomasti hätääntyi. Nyt olen pitänyt parempana vastata, että isä on matkalla kotiin.

Niin, miksi kiusata äitiä isän kuolemalla? Hänhän kokee shokin aina uudestaan. Kun uuden surutyön mahdollisuutta ei ole, antaa hänen uskoa, että isä on tulossa. Pienet valkoiset valheet ovat paikallaan.
Suoranaisella pettämisellä voi olla monitahoiset seuraukset. Jos sanot vieväsi äitiä kaupungille, mutta menettekin hoitokotiin, se saattaa herättää epäluottamusta. Mutta tämäkin on tapauskohtaista. Hätä ei lue lakia.

Epäluuloja vastaan

Mummi on jatkuvasti huolissaan käsilaukustaan ja lompakostaan. Hän kadottaa ne usein ja syyttelee muita.

Joskus auttaa, kun ihmiselle annetaan valekäsilaukku, jossa on lompakko, kännykkä, avaimet ja silmälasit. Niiden ei tarvitse olla oikeita. Käsilaukku on merkki siitä, että asiat ovat hallinnassa.

Topakkuus auttaa

Isä tuli jouluksi kylään muistisairaitten kodista. Kun tuli lähdön aika, hän kieltäytyi nousemasta sohvalta, iso ja vahva mies. Sisareni, lastentarhanopettaja, kutsuttiin hätiin. Hän otti rivakan asenteen ja käytti sumeilematta lahjomista. Ja sai isän tottelemaan.

Topakkuus on hyväksi: suorat, selkeät komennot ja yksiselitteisyys. Nyt mennään! Nyt puetaan kengät, nyt takki! Myös lahjonta on sallittua.

Asiantuntijana dosentti Camilla Lindholm, joka on tutkinut
hoitohenkilökunnan ja muistisairaitten välistä kommunikaatiota
ja tehnyt aiheesta kirjan.

Muistineuvoja Jari Jokiluhta työskentelee Helsingin Alzheimer-yhdistyksessä. Hänellä on pitkä kokemus muistisairaiden kanssa toimimisesta.

Vierailija

Näin pärjäät muistisairaan kanssa

Lainaus: Topakkuus, rauhoittelu ja valkoiset valheet auttavat. Totta. Miksi pahoittaa vanhan mieltä kertomalla hänelle monta krt päivässä että hänen muistelemansa rakkaat ovat vainajia? OLen samaa mieltä. On vain rauhoitettava tilanne ja yritettävä luovia pikkuvalheiden ja hyvittämisen tiellä... Huurillakin pärjää aika pitkälle sekä vanhojen, mukavien muistojen muistelemisessa.
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju