Muistisairas puoliso ärtyilee ihan pikkuasioista. Mikä neuvoksi?
On hyvä ymmärtää, että hänen stressinsietokykynsä on aivan erilainen kuin terveen henkilön. Muistisairaus vaurioittaa aivojen tunteiden säätelyyn osallistuvia osia, otsalohkoa ja mantelitumaketta, ja se voi aiheuttaa yllättäviä reaktioita kuormittavissa tilanteissa.
Muistisairas saattaa hermoilla esimerkiksi siitä, miten selviytyy, jos samana päivänä on kaksi menoa. Stressiherkkyys voi heijastua myös aiemmin mukavina koettuihin asioihin tai tavallisiin arkirutiineihin.
Sairaus voi aiheuttaa yllättäviä reaktioita kuormittavissa tilanteissa.
Omaisen kannattaa kuulostella herkällä korvalla, mitä toinen jaksaa. On hyvä miettiä, ovatko kaikki menot tarpeellisia. Stressiä voi lievittää, jos etukäteen sovitaan, että vierailu kestää vaikkapa tunnin verran, ei pidempään.
Puolisoni toistelee koko ajan samoja asioita. Miten pysyisin rauhallisena?
Toistelu johtuu siitä, että aivojen hippokampus rappeutuu ja lähimuisti on heikentynyt.
Omainen hermostuu hokemiseen helposti. Kannattaa yrittää ajatella: ”Huomasin, että sama asia tuli kolmekymmentä kertaa. Panen sen merkille, mutta annan olla.”
Väärin muistamisen oikaiseminen on melko turhaa.
Joskus toistelu voi loppua, jos tilanteessa aletaan tehdä jotain ihan muuta, sairastuneelle mieleistä.
Väärin muistamisen oikaiseminen tai sanomisten korjailu on melko turhaa. Se aiheuttaa helposti vain ahdistusta ja pahaa mieltä, ja vaikka sairaus olisi pitkälle edennyt, siitä voi jäädä hänelle muistijälki, josta voi tulla ikävä olo pitkäksi aikaa.
Entä jos muistisairas eksyy tai karkailee?
Eksyminen on tavallista, kun hahmottaminen häiriintyy. Jos sairastunut pystyy vielä lenkkeilemään itsenäisesti, hänen älypuhelimeensa tai -kelloonsa kannattaa asentaa etsi laite -ominaisuus, jolla voi seurata sijaintia.
Eksyminen on tavallista, kun hahmottaminen häiriintyy.
Jos karkailua on öisin, kunnan palveluohjauksesta on saatavilla mattoja, joka hälyttävät, jos niiden päälle yöllä astutaan. Sellaisia voi ostaa myös netistä tai kaupoista edullisesti.
Karkailusta ei kannata syyttää. On tärkeä pysyä levollisena – silloin toinenkin säilyy levollisena.
Miksi sairastunut käyttäytyy oudosti: kolistelee huonekaluja ja riisuu vaatteita, kun pitäisi pukea?
Hänellä voi olla jokin vaiva, jota hän ei pysty sanallistamaan. Yritä lukea kehonkieltä: onko kyseessä ehkä kipu, ummetus tai jokin muu tarve.
Kannattaa puhua lyhyin lausein. Joskus voi kokeilla jotain yllättävää, kysyä vaikka englanniksi, mikä vaivaa. Muistisairas voi pystyä ilmaisemaan asian toisella kielellä.
Joskus voi kokeilla jotain yllättävää, kysyä vaikka englanniksi, mikä vaivaa.
Myös kosketus ja silmiin katsominen voivat rauhoittaa levotonta, mutta osaa sairastuneista ne voivat ärsyttää.
Tuttu käsillä tekeminen, vaikkapa omenoiden kuoriminen, maadoittaa. Useimmiten kuitenkin toimii se, että puhuu sairastuneelle samalta tasolta, kuin aikuinen aikuiselle.
Miten pidän huolta omasta jaksamisesta?
Läheisen hyvinvointi edistää myös muistisairaan hyvinvointia. Omat harrastukset ja ystävyyssuhteet ovat tärkeitä, jotta itsekin jaksaa.
Omaishoitajan vapaapäiviä kannattaa käyttää tai pyytää toista läheistä välillä huolehtimaan sairastuneesta. Omia hetkiä voi nipistää sieltä täältä, esimerkiksi heräämällä aamulla puolisoa aikaisemmin, jotta voi juoda kahvinsa rauhassa.
Läheisen hyvinvointi edistää myös muistisairaan hyvinvointia.
Jossain vaiheessa on hyväksyttävä, että muistisairas tarvitsee ympärivuorokautista hoitopaikkaa.
Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri ja apulaisylilääkäri Anna Maija Saukkonen Siun Sotesta. Saukkonen on myös toiminut Alzheimeria sairastavan puolisonsa omaishoitajana. Lähteenä myös muistiliitto.fi sekä Duodecim Terveyskirjasto
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 15/2025 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
