Kahdella vuodella nouseva vanhuuseläkeiän alaraja riittää jonkin aikaa, mutta ei ikuisesti. Sopu eläkeiästä syntyi eilen Palacen talossa.

Sitkeät suomalaiset ovat yllättäneet tilastonikkarit elämällä odotettua pidempään. Siksi vanhuuseläkeiän alaraja nousee vuodesta 2017 asteittain 65 vuoteen 2025 mennessä.

Tähän sopimukseen työmarkkinajärjestöt eilen torstaina pääsivät Helsingin Etelärannassa, niin sanotussa Palacen talossa (kuvassa). Tänään järjestöjen hallintoelimet hyväksynevät päätökset. Sen jälkeen alkaa lainsäätäjän työ uusien työeläkelakien sorvaamiseksi.

Työmarkkinajärjestöistä Akava ei allekirjoittanut sopimusta, mutta tämän ei uskota estävän sopimuksen voimaantuloa.

Päätöksentekijöiden mukaan eläkeiän nosto on välttämätöntä, jotta rahat kasvaviin eläkemenoihin riittäisivät.

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan sopimuksen tuomat merkittävimmät muutokset ovat nämä:

  • Vanhuuseläkeikän alaraja nousee 63 vuodesta 65 vuoteen.
  • Alarajan nousu tulee voimaan asteittan vuodesta 2017 alkaen ja on lopullisessa tavoitteessa vuodesta 2025 alkaen.
  • Vuonna 1955 syntyneet ovat vanhin ikäluokka, johon muutos vaikuttaa, heidän eläkeikänsä nousee 3 kuukaudella.
  • Tätä nuoremmissa ikäluokissa työssäoloaika pitenee aina 3 kuukautta, kunnes vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä eläkeikä on 65 vuotta.
  • Eläkettä karttuu 17-vuotiaasta lähtien.
  • Eläkekarttuma on tasaisesti sama 1,5 prosenttia vuosiansiosta läpi työuran, nykyiset korotetut karttumat poistuvat (1,9 prosenttia vuosiansiosta 53–62-vuotiaille ja 4,5 prosenttia 63–67-vuotiaille).
  • Karttuma lasketaan koko palkasta, nykyisin summasta vähennetään palkansaajan eläkemaksun verran.
  • 65-vuotta täytettyään töissä jatkava saa yliajalta eläkekarttumaan korotuksen, joka lienee pienempi kuin 4,5 prosenttia.
  • Henkisesti tai fyysisesti raskaasta työstä voisi päästä eläkkeelle ennen 65 vuoden ikää, jos työvuosia olisi kertynyt jo 38 vuotta

Elinajanodote nousee yhä

Uudet, vuonna 2017 voimaan astuvat lait pätevät ehkä hetken, kunnes eläkeiän alarajaa on taas tarkistettava. Itse asiassa tämä oli jo esillä nyt käydyissä neuvotteluissa. Esillä on ollut malli, jonka mukaan vuoden 2025 jälkeen eläkeikää pitää arvioida tuolloin käytettävissä olevien elinajanodotetietojen pohjalta.

Lähtökohta on, että mahdollisesta elinajan odotteen noususta kaksi kolmannesta siirtyisi nostamaan eläkeikää. Jos esimerkiksi tuolloin eliniän odote olisi kavunnut 1,5 vuotta ylöspäin, nousisi eläkeiän alaraja vuodella. 

Elinajan odote on Suomessa noussut koko sodanjälkeisen ajan. Hämmästyttävää on ollut se, ettei nousulle näy loppua.

Vuonna 1971 saattoi 65-vuotias nainen odottaa elävänsä vielä lähes 15 vuotta ja samanikäinen mies keskimäärin liki 12 vuotta, osoittaa Tilastokeskuksen tilasto.

Vuoteen 2011 mennessä oli 65-vuotiaalle suomalaisnaiselle kertynyt elinajanodotetta yli 21 vuotta ja  miehellekin reilut 17 vuotta.

Euroopassa tavoite jo 67:ssa

Eläketurvakeskuksen keräämistä tiedoista ilmenee, että  65 vuoden eläkeikä on jo käytössä monissa vanhimmista EU-maista ja sama taso on tulossa laajalti käyttöön muissa Euroopan maissa lähimmän kymmenen vuoden aikana.

Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska ovat päättäneet vanhuuseläkeiän nostamisesta 65:stä 67 vuoteen. Britanniassa ja Irlannissa tavoitteeksi on asetettu 68 vuoden ikä.

Hollannissa, Italiassa, Kreikassa, Kyproksella, Slovakiassa ja Tanskassa eläkeikä sidotaan elinajanodotteen kehitykseen.

Lähteet: Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

Vierailija

Eläkeikä nousee 65 vuoteen – hetkeksi

Hei,kukapa meistä voi määrätä syntymähetkensä ja sen ajan minkä täällä kuka mitenkin palloilemme.Ihan turhaa on syytellä edellisiä sukupolvia ja olla katkera...sattuman sanelema juttu on tämä elämä ja virheitä kyllä teemme,nuoret ja vanhat,ei sille mitään voi...aikanaan hautaan pääsemme jokainen se on ainoa varma asia,joten ei kun elellään akamme.
Lue kommentti
Vierailija

Eläkeikä nousee 65 vuoteen – hetkeksi

Minä olen sitä suurta ikäluokkaa joka on nuorille opetettu kirosana,kun te suuret ikäluokat.En ole koskaan ollut toivottu ihminen ,en lapsena en aikuisena,en ole lapsia oikein osannut kasvattaa,enkä ole siis oikeaan aikaan syntynt.Mutta sen lisään tämän päivän ihmiset saa koulutuksen ,opiskelun mitä me isot ikä ryhmät ei saatu.Olen todella yksinäinen ,en käy häritsemässä kun pakosta ihmisiä.Voin sanoa että vähän sain säästöön toivon että en tarvis rasittaa yhteiskuntaa loppupäästä,meidän...
Lue kommentti

Ruotsissa eläkkeelle voi jäädä 61-vuotiaana, mutta Kreikassa ja Islannissa vasta kuusi vuotta myöhemmin. Eläkeikää nostetaan ympäri Eurooppaa, ja tavoitteena on jopa 72 vuoden alaikäraja. Yksi maa kulkee kuitenkin vastavirtaan.

Suomalaiset pääsevät vanhuuseläkkeelle nuorempina kuin keskimäärin muut eurooppalaiset eli 63-vuotiaina. Halutessaan he voivat kuitenkin jatkaa töissä 68-vuotiaaksi. Myös Ruotsissa ja Norjassa on aloitusikä joustaa. Ruotsissa se on 61–67 ja Norjassa 62–75 vuotta.

Ruotsissa alaikäraja on Euroopan alimpia. Ruotsalaisia aikaisemmin eläkkeelle pääsevät vain slovakialaiset, itävaltalaiset ja puolalaiset naiset. Heidän kotimaissaan on yhä käytössä erilliset eläkeiät naisille ja miehille.

Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntijan Niko Väänäsen mukaan yleinen suuntaus on, että erottelusta luovutaan. Hänestä naisten alempi eläkeikä ei ole kovin järkevä, saati tasa-arvoinen.

– Naisten eläkkeet jäävät paljon matalimmiksi kuin miesten, hän huomauttaa.

Suomessa eläkkeeseen vaikuttaa eniten, kuinka paljon töitä on tehnyt ja palkkaa saanut. Vaikka järjestelmät vaihtelevat paljon eri maissa, työ on muuallakin pääsääntöinen vanhuuseläkkeen kertymisperuste.

Juuri eläkkeen suurentamiseksi moni ruotsalainenkin jatkaa töissä 61 vuotta täytettyään. Suomessa väkeä yritetään kannustaa pysymään töissä rahalla eli lykkäyskorotuksella. Jos eläkettä ei ota maksuun heti eläkeiän alarajalla, sitä korotetaan 0,4 prosenttia joka työkuukaudelta. Myös työnteko kerryttää lisää eläkettä.

Pääosa jatkaa töissä 65-vuotiaaksi

Maltalla alaikäraja on 62 vuotta. Slovakiassa myös miehet ja Unkarissa kaikki pääsevät niin ikään eläkkeelle alle 63-vuotiaina. Virossa, Tsekissä ja Liettuassa raja on hieman yli 63 vuotta.

Euroopan tavallisin eläkeikä on 65 vuotta. Sitä noudatetaan Belgiassa, Britanniassa, Bulgariassa, Itävallassa miehille, Kyproksella, Luxemburgissa, Romaniassa, Sloveniassa, Sveitsissä ja Tanskassa. Useissa maissa raja on muutaman kuukauden tuotakin korkeampi. Irlantilaiset pääsevät eläkkeelle 66-vuotiaina.

Osana talouskriisin ratkaisua Kreikan eläkeikä on nostettu 67 vuoteen. Yhtä korkea se on Islannissa. Väänäsen mukaan islantilaiset saattavat jatkaa työn tekoa tämän jälkeenkin.

– Islanti on hämmästyttävä maa, siellä tehdään maailman pisimpään töitä.

Tanska tähtää 72 vuoden alarajaan

Länsimaissa väki vanhenee ja elää yhä pidempään. Eläkeikiä halutaan nostaa, jotta nuorten maksutaakka ei paisuisi kestämättömäksi. Kansainväliset talousorganisaatiot ja Euroopan komissio ovat suositelleet korotuksia, mutta maat päättävät itse järjestelmistään ja ikärajoistaan.

Moni maa aikoo korottaa alaikärajan vähintään 65 vuoteen kymmenessä vuodessa. Yksi korottajista on Suomi, jossa alaikäraja nousee ensi vuodesta lähtien kolmella kuukaudella jokaista ikäluokkaa kohden. Myös yläikäraja nousee vastaavasti.

Vuonna 2030 eläkeikä sidotaan elinajan kehitykseen ja vahvistetaan jokaiselle ikäluokalle erikseen.

Moni maa nostaa eläkeikäänsä rivakammin kuin Suomi. Esimerkiksi Alankomaat ja Tanska aikoo ottaa 67 vuoden alarajan käyttöön viiden vuoden päästä. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska tavoittelevat samaa, mutta niiden tahti on edellisiä hitaampi.

Suomen alarajan on ennakoitu olevan 67 vuotta vuonna 2050. Tanska tähtää tätäkin korkeammalle, sen eläkeiän on arvioitu olevan tuolloin 72 vuotta.

Puola laski eläkeikäänsä

Muista poiketen Norja, Ruotsi ja Luxemburg eivät ole päättäneet korottaa eläkeikäänsä.

Puola puolestaan on täysi poikkeus: Se on juuri laskenut eläkeikäänsä. Väänäsen mukaan syynä oli vaalilupaus. Hallitukseen noussut puolue oli luvannut, että aiempi nosto perutaan ja alaikäraja palautetaan 65 vuoteen.

Väänäsen mielestä alhaisen eläkeiän maita ei juuri kannata kadehtia.

– Maat ovat erilaisia ja palkkojen ja eläkkeiden suuruus voi olla aivan toinen kuin Suomessa. Varhainen eläköityminen voi tarkoittaa erittäin pientä eläkettä.

jonku

Muualla voisit olla jo eläkkeellä – tämän ikäisenä eri maissa lopetetaan työt

Eriarvoisuus kukoistaa monissa asioissa, eläke iänkin suhteen. Jotku voittaa miljoonia lotoissa ja useilla on hyvän palkan virka voidakseen siirtyä sohvalle tai Portukaliin nuorena. Tavallisen työläisen vanhuus on jatkoa jo nuorena aloittamalleen raskaalle raatamiselle terveydensä kustannuksella. joten jokaisella on oma, henkilö kohtainen "mitta" eläkkeelle siirtymisen iän suhteen mutta sitä ei ilmeisesti verorahoja tarvitsevat voi tottaa huomioon kun heidänkin palkat on jonkun maksettava.
Lue kommentti

Eläkeläiset Maritta Osada ja Eila Hopeamaa pitivät viikon ajan kirjaa kuluistaan. Molemmat säästävät arkimenoissa ja tuhlaavat pieniin matkoihin.

Suomalaisen keskimääräinen kokonaiseläke kuukaudessa on 1531 euroa. Lähde Eläketurvakeskus

Maritta Osada, 66, Helsinki:

Maritta ihmettelee, miten sinkku pärjää eläkkeellä.
Maritta ihmettelee, miten sinkku pärjää eläkkeellä.

Yhdessä selviämme 

"Oli mielenkiintoista pitää kirjaa omista menoista. Näin tarkkaan, mihin rahani vilahtivat.

Kirjausviikolla oli minun ja aviomieheni tapaamisen 47. vuosipäivä. Halusimme juhlistaa sitä jotenkin, ja lähdimme matkalle Tallinnaan suunnittelematta sitä kovin pitkään. Meillä oli etukupongit, joten laivamatka maksoi vain kymmenen euroa henkilöä kohden.

Sähkölaskun maksan joka kuukausi. Mies maksaa automme kulut ja vakuutukset. Hänellä on parempi eläke kuin minulla, joten hänellä on minua enemmän vastuuta yhteisestä taloudestamme.

Meillä on molemmilla omat tilit, mutta maksamme myös toistemme ostoksia jakäymme vuorotellen kaupassa. Viron-matkan maksoimme puoliksi.
puskuri tuo turvallisuutta

Meillä on omistusasunto Helsingin Hermannissa. Maksamme kuukausittain asuntomme taloyhtiölainan hoito- ja rahoitusvastiketta. Ne tekevät yhteensä 800 euroa, jonka maksamme puoliksi.

Rahojen riittämisen kannalta merkitsee paljon, että meitä on kaksi jakamassa kuluja. Yksin elävän ihmisen elämä pienellä eläkkeellä voisi olla todella niukkaa.

Eläkkeeni on niin pieni, että kuukausittaisia menoja on mietittävä etukäteen. Ulkona syöminen on meille harvinaista. Säästöjä on oltava jo perusturvallisuuden tunteen luomiseksi. Säästin työelämäni aikana puskurirahaston sen varalta, että tulee yllättäviä menoja eläkkeellä. Eläkkeestäni en pysty säästämään lainkaan.

Mieheni on kotoisin Japanista. Tapasimme Tampereella, kun hän oli täällä reissaamassa. Käymme Aasiassa vähintään kerran kahdessa vuodessa. Yritämme metsästää tarjoushintaisia lentolippuja.

Viivymme matkalla yleensä muutaman viikon, jotta ehdimme viettää aikaa sukulaisten kanssa. Asumme aina hotellissa, joten matkan kokonaiskustannukset ovat melko suuret. Seuraavan kerran suunnittelemme matkaa vuodenvaihteen jälkeen.

Niukka lapsuus

Olen tottunut niukkuuteen jo lapsuudessani. Kasvoin suuressa perheessä, eikä meillä koskaan ollut mahdollisuutta törsätä rahaa. Emme myöskään koskaan ostaneet mitään velaksi.

Myös mieheni on kasvanut suuressa perheessä, joten jaamme saman ajatusmaailman. Ihailemme säästeliästä elämäntapaa jaolemme tyytyväisiä vähään. Omasta mielestäni olemme kuitenkin saaneet hyvän elämän, olemme voineet matkustella riittävästi ja elää tarpeeksi mukavasti.

Emme ole liittomme aikana koskaan riidelleet rahasta, mikä liittyy varmasti samankaltaiseen perhetaustaamme. Meillä on samanlainen asenne rahankäyttöön.

Lapsemme, kaksi tytärtä ja poika, ovat jo aikuisia ja elävät omillaan. Olen yrittänyt siirtää heille arvojani rahankäyttöön liittyen. Mutta ehkä tämän päivän nuoret suhtautuvat rahaan aikuisia kevyemmin javasta vanhempana vakavammin.

Mielestäni eläkkeet tulisi sitoa indeksikorotuksiin. Muuten meitä eläkeläisiä kohtaa valtava kurjistuminen, kun elämisen hinta nousee ja eläkeläisten ostovoima hupenee.

On ikävää, että meitä työelämän jättäneitä rohkaistaan koko ajan kuluttamaan enemmän. Pienellä eläkkeellä kulutusjuhlaan osallistuminen on mahdotonta."

Marjatan kulut: Juhlamatkaan kului rahaa

Marittan eläke on 1450 euroa kuukaudessa. Hän on eläkkeellä valtion virkamiehen tehtävistä.

Viikon menot

  • Sähkölasku 10,50 e
  • Bussimatkat 4,10 e
  • Ruokakauppa 54 e
  • Laivamatka ja hotellimajoitus Tallinnassa 43,50 e
  • Ruokailu Tallinnassa 31 e
  • Ratikka ja junat Tallinnassa 15,50 e
  • Museo Tallinnassa 8 e
  • Tuliaiset laivalta 30 e

Yhteensä 196,60 e.

 

Eila Hopeamaa, 68, Askola

Eila säästää ruuanlaitossa.
Eila säästää ruuanlaitossa.

Itse tekemällä säästän 

"Tämän ikäisenä ja alle 1300 euron eläkkeellä elävänä rahatilanteen on oltava kontrollissa. Pidän tarkasti kirjaa kaikista vuoden mittaan toistuvista maksuista, ettei mikään tule yllätyksenä.

Asun synnyinkodissani, isäni rakentamassa omakotitalossa Askolan Monninkylässä. Auton omistaminen on täällä välttämätöntä.

Pihan kanssa on kesäisin paljon työtä. Kerään aina kehäkukkien ja krassien siemenet talteen ja istutan ne taas ensi vuodeksi. Viime kesänä ruoho kasvoi niin kovasti, että nurmikon leikkuuseen kului tavallista enemmän bensaa.

Säilömisaikana tuli ostettua paljon hillosokeria. Poimin sieniä ja marjoja, säilön ruokaa vanhaan maakellariin ja leivon. Tuvassani on leivinuuni, siinä paistan maukasta hiivaleipää.

Sähkö vie eläkkeestäni 100 euroa vuodessa, jätemaksu 62 euroa ja vesimaksu 40 euroa. Lääkkeisiin käytän vuodessa 240 euroa ja nettiin 299 euroa.

Avomieheni on töissä Kotkassa. Käyn siellä viikonloppuisin, joten bensaan menee rahaa. Olemme seurustelleet kaksikymmentä vuotta. Asumme molemmat omakotitaloissa. Tämän ikäisenä erikseen asuminen toimii mukavasti. Saatamme muuttaa yhteen joskus tulevaisuudessa. Meillä on molemmilla omat taloudet, mutta tarjoamme toisillemme asioita ja ostamme lahjoja.

Mieheni teki ison työn, kun hän remontoi minun taloni.

Siivosin, jotta selvisimme

Elämäni on helpottunut kovasti lapsiperheen arjen jälkeen. Tiukkoja paikkoja on ollut niin monia, että tiedän selviäväni. Poikani ovat nyt 38-, 44- ja 46-vuotiaita. Kaikki ovat menneet töihin jo kouluikäisinä. He ovat pärjänneet omillaan, minun ei ole tarvinnut tukea heitä taloudellisesti. Raha ei kasva puissa, niin meidän perheessämme on sanottu.

Erosin, kun nuorimmaiseni oli 15-vuotias. Entisen mieheni alkoholinkäyttö tuhosi perheemme. Eron jälkeen tein lisätöinä siivouskeikkoja, jotta pärjäsimme.

Käyn kerran viikossa töissä Askolan päiväkeskuksessa. Aina työpäivän päätteeksi teen viikon ostokset ja käyn apteekissa, sillä se käy helposti työpaikkani lähellä.

Teen vapaaehtoistöitä seurakunnassa, ikäihmisten kerhoissa ja diakoniatyön keräyksissä. Lisäksi istun ensimmäistä kauttani Eläkeliiton paikallisosaston hallituksessa.

Kolme pankkitiliä

Säästän saunaremonttiin, koska sauna täytyy uusia vuoden kuluessa. Minulla on eri tilit säästämistä, hätävaraa ja käyttöä varten. Aina on oltava rahaa yllätysten varalta, sillä kodinkone saattaa hajota tai onnettomuus voi sattua milloin vain.

Vuosi sitten putosin keittiön tikkailta. Sen jälkeen liikkuminen on todella vaikeaa. Kolmen kuukauden ajan minun täytyi pitää tiukkaa liiviä, joka tuki lannenikamaani. Onneksi poikani, sisareni ja mieheni olivat auttamassa. Säästöjeni avulla selvisin taloudellisesti.

Olen menossa keväällä käymään vanhan työkaverini luona Ylivieskassa. Tällaisia matkoja varten vahdin tarjouksia etukäteen. Ostin liput 60 päivää ennen matkaa, niin sain 30 euroa halvemmat säästöliput.

Yleensä rahaa menee hyvin vähän vapaa-ajanviettoon. Reissuihin otan mukaan pienet eväät ja vesipullon.

Unelmani olisi nähdä Euroopan kaupunkeja, kuten Rooma ja Pariisi."

Eilan kulut: Auto lohkaisi eniten euroja

Eilan eläke on 1267 euroa kuukaudessa. Hän on eläkkeellä lähihoitajan työstä.

Viikon menot

Liikennevakuutus ja kasko 403,70 e
Kiinteistövero 99,80 e
Puhelinmaksu 29,70 e
Bensa 39,80 e
Ruokaostokset 33 e
Junamatkat Ylivieskaan 53,20 e

Yhteensä 659,20 e

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 1/2017.