Emeritusprofessori Esko Valtaoja inhoaa aikaisia aamuja ja nauttii eläkkeellä olosta. Rahansa hän laittaa mieluummin kirjoihin ja elämyksiin kuin vaikkapa toiseen pariin kenkiä.

aamuvirkku/  iltavirkku

Inhoan aamuja ja voin herätessäni fyysisesti pahoin. Jos selviän hengissä kahvinkeitosta ja voileipien tekemisestä, olen jo voiton puolella.

Kouluaikoina Kemissä sain myöhästymisten takia jälki-istuntoa, koska äiti ei saanut minua ajoissa sängystä ylös.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Yliopistolla ei onneksi tarvinnut olla heti aamukahdeksalta. Iltaisin lueskelen sängyssä vielä yhdentoista jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

harrastukset / oma aika

Eläkkeellä oleminen on ollut positiivinen elämys. Olen aina ihmetellyt ruikutuksia jatkuvasta luopumisesta ja kuolemaan valmistautumisesta. Pöh. En tietenkään pysty kaikkeen kuten parikymppisenä, mutta tilalle on tullut paljon muuta.

Pääsin esimerkiksi kerralla eroon yli­opiston byrokratiasta. Aika ei ole tullut pitkäksi. Luen, kirjoitan ja pidän puheita.

En varsinaisesti harrasta mitään, sillä jos teen jotain, teen sitä aina tosissani.

mökki / huvila

Mökkimme Kainuussa on vaimon isän perheelleen 1960-luvun alussa ylijäämätavarasta rakentama lautamökki.

En ymmärrä mökkejä, jotka ovat kuin kopio kaupunkiasunnosta. Meidän mökkimme ei ole talviasuttava, käyttövesi kannetaan järvestä ja juomavesi lähteestä tai kaupasta. Ruohon leikkaamisen lopetimme kymmenen vuotta sitten.

Mitä luonnonmukaisempi piha, sitä parempi. Venevajassa voimme lueskella, syödä, naukkailla viiniä ja katsella järvenselälle.

En ymmärrä mökkejä, jotka ovat kuin kopio kaupunkiasunnosta.

ystävät / parisuhde

En ole erityisen sosiaalinen, ja viihdymme vaimon kanssa loistavasti kotosalla omissa oloissamme. Olemme olleet yhdessä lähes kolmekymmentä vuotta.

En ymmärrä, mitä järkeä on parisuhteessa, jossa ei olla toinen toistensa ­parhaita kavereita. Välillä on mukava kutsua ystäviä syömään ja käydä taidenäyttelyiden avajaisissa.

kirja / älypuhelin

Elämänlaatu paranee, kun ei ole älypuhelinta. Kirjoja minulla sen sijaan on paljon, sillä ostan kaikki lukemani kirjat.

Luen pääasiassa englanninkielisiä tietokirjoja. Pidän myös runoista, mutta romaanit ovat pirun tylsiä. William Blaken Complete Poems on suosikkirunokirjojani.

Nyt on meneillään viisi kirjaa, joista yksi on Max Brooksin kauhufantasiakirja Devolution. Huussikirjana on Enki Bilalin sarjakuvakirja Quatre?, jota luen ranskantaitoni parantamiseksi.

rohkea / arka

Minua hämmästyttää, että kaltaiseni ujo ja arka ihminen uskaltaa puhua ihan pokkana tuhannelle ihmiselle kuolematta kauhusta. Vuoden 2002 Tieto-Finlandian jälkeen olen pitänyt ainakin tuhat puhetta.

En sinänsä ole päässyt eroon ujoudesta, mutta kun astun lavalle ja avaan suuni, puhetta alkaa tulla automaattisesti.

luova kokkaus / resepti

Paistan ihan kelvollisia entrecôtepihvejä ja wokkaan kiinalaista ruokaa. Viimeksi herkuttelimme vaimon kanssa ostereilla ja leivitetyllä turskalla.

En ole mestarikokki, mutta jos seuraan reseptiä uskollisesti jokaista grammaa myöten, ruoasta tulee yleensä syötävää. Käytän aina reseptiä, en koskaan improvisoi.

En ole mestarikokki, mutta jos seuraan reseptiä , ruoasta tulee syötävää.

tavarat / elämykset

En ole koskaan ymmärtänyt tavaran päälle lukuun ottamatta kirjoja ja taideteoksia. Niitä meillä on koti täynnä. Shoppailu on minusta outoa puuhaa.

En ymmärrä, miksi minulla pitäisi olla useammat kengät kerrallaan. Rahamme menevät yleensä elämyksiin eli matkustamiseen, paitsi nyt korona-aikana.

Olen seisonut yksin Pyhän Markuksen torilla Venetsiassa räntäsateessa pulujen kanssa. Kerran asuimme Istanbulissa samassa hotellissa, jossa Agatha Christie ­kirjoitti Idän pikajunan arvoituksen.

Kunhan korona hellittää, teemme tangomatkan Buenos Airesiin tai menemme Turkkiin katsomaan Göpekli Tepessä sijaitsevaa yli 10 000 vuotta vanhaa temppelirauniota.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 13/2021.

 

Esko Valtaoja

Syntynyt vuonna 1951 Kemissä.

Asuu Helsingissä.

Työ: avaruustähtitieteen emeritusprofessori, kirjailija ja luennoitsija.

Perhe: Vaimo Virpi Valtaoja.

turha tavara pois

Mitä vanhemmaksi tulee niin sitä vähemmän on tarvetta shoppailulle. Kas kun mitään ei vie mukanaan kuolemansa jälkeen. Eläkkeelle jäämisen jälkeen olen yrittänyt pääasiassa päästä eroon nurkkiin kertyneestä tavarasta, mikä on osoittaunut helpommaksi sanoa kuin tehdä. Juu, kuvakirjat ovat mukavia muistoja sen ajan kun elää mutta niillä ei juurikaan ole merkitystä perillisille. Tämän vuoksi olen rajannut uusien  kuvien ottamisen minimiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla