ET-lehden ruokatoimittaja Christina Aaltio sai arvostetun ruokakulttuuripalkinnon torstaina Helsingissä. "Yksi työn parhaita puolia on se, että saan keskustella ruuasta lukijoiden kanssa", Christina kiittää.
Tänään torstaina jaettiin Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahaston ruokakulttuuripalkinnot. Palkinnon saivat ruokatoimittaja Christina Aaltio, ruoka-asiantuntija Asta Asunmaa, toimittaja Olli Ihamäki ja keittiömestari Aira Viitaniemi. Palkintojen arvo on yhteensä 12 000 euroa
Perusteena oli se, että palkitut ovat saaneet suomalaisia inspiroitumaan ruuanlaitosta, nauttimaan hyvistä aterioista sekä keskustelemaan ruoasta. Palkinnot jakoi Jaakko Kolmosen rahaston asiamies Petri Kolmonen.
ET:n ruokatoimittaja Christina Aaltio palkittiin arkiruokailun ystävänä. Christina Aaltio on työskennellyt ruokatoimittajana vuodesta 1997 ja tehnyt ruokajuttuja aikakauslehtiin, verkkoon ja televisioon. Hän on antanut käytännönläheisiä vinkkejä arkiruokailuun, luovasti ja uusia ideoita kehittäen. Hän on myös tehnyt useita keittokirjoja.
Christina sai soiton pari viikkoa sitten Petri Kolmoselta. Kotitalousopettajien liitto oli suositellut häntä palkinnon saajaksi.
– Minulta menivät jalat alta! Arvostan tunnustusta aivan suunnattomasti. Ihailen Jaakko Kolmosen elämäntyötä ja hänen säätiönsä kautta tuleva kunnianosoitus tuntuu hyvältä.
"Rakastan ruokaperinteiden vaalimista, mutta myös sitä, että Suomessa on tilaa uudelle."
Christina Aaltio kertoo tavanneensa Jaakko Kolmosen monesti työelämänsä aikana. Parivaljakko esiintyi useana syksynä yhdessä Kevätmessuilla ET-lehden ja Myllyn Parhaan messuosastolla.
– Ne olivat hurmaavia kohtaamisia. Tuntuu, että ajatuksemme ruuasta olivat samansuuntaisia. Rakastan ruokaperinteiden vaalimista ja siirtämistä eteenpäin uusille sukupolville, mutta rakastan myös sitä, että Suomessa on tilaa uusille asioille, Christina pohtii.
Suomalainen ruokakulttuuri on Christinalle kaiken tekemisen perusta.
–1960-luvun lapsena se oli se, mistä ponnistettiin eteenpäin. Nykyään ruokakulttuurimme on paljon monimuotoisempi. On uusia aineksia, tyylejä ja tekniikoita. Se on mielestäni hieno asia. Suomen ruokakulttuuri on hyvin voimakas, mutta edelleen se perustuu hyviin raaka-aineksiin, kotimaiseen maatalouteen ja suomalaisen ruuan kunnioitukseen.
Parasta on tiimityö
Christina Aaltio on työskennellyt uransa aikana ruokatoimittajana monissa isoissa aikakauslehdissä. Uraa Sanomilla tulee tänä vuonna täyteen 20 vuotta. Takana on pitkä pesti Kodin Kuvalehdessä. Nykyään Christina toimii ET-lehden ruokatoimittajana ja on osa ruokatiimiä, joka tekee sisältöä moniin lehtiin.
– Iloitsen siitä, että olen saanut olla töissä vaikuttavissa medioissa, joilla riittää lukijoita. Tuntuu, että lehtien ruokasivuja luetaan paljon ja ne ovat lukijoiden mielestä tärkeä osa aikakauslehden sisältöä.
Ruokatoimittajan työ on Christinan mukaan ennen kaikkea tiimityötä. Juttukokonaisuudet suunnitellaan hyvissä ajoin etukäteen toimitusten kanssa. Sitten hän tekee yhteistyötä kuvaajan kanssa ja pohtii, miten kokonaisuus saadaan visualisoitua lehteen mahdollisimman kauniisti.
– On tärkeää, että meillä on kuvaajan kanssa mukavaa ja ymmärrämme molemmat, mikä kussakin ruuassa ja tarinassa on olennaista. Työssäni parasta on tekeminen. Se, kun pääsen laatimaan reseptiikkaa, saan kokata ja maistella ja todeta, että nyt tuli hyvää. Ja tietysti on palkitsevaa lopputulos lehden sivuilla.
Uuden näkökulman ruokatoimittajan työhön tuo sosiaalinen media. Kun Christina tehtailee ruokatiimin kanssa uusia reseptejä, hän yllättyy joskus siitä, miten paljon innostusta yksi resepti voi saada aikaan.
– Tein mustikkapiirakkaohjeen, johon tulee toscapäällinen. Siitä tuli valtava hitti. Homma lähti ihan lapasesta: reseptistä tykättii niin paljon, että serverit olivat kuulemma kaatuneet yöllä. Netti on oma mystinen maailmansa, Christina nauraa.
Täysin uuteen maailmaan Christina pääsi vuosi sitten, kun hän esiintyi Soppa TV:ssä televisiossa. Siitä tehtiin juttu myös ET-lehteen (lue tästä).
– Se oli jännittävää! Ihailen nykyään valtavasti kaikkia, jotka ovat töissä telkkarissa.
ET:n lukijat ovat ruokataitureita
ET-lehdestä Christina pitää erityisesti siksi, että lehden lukijasuhde on poikkeuksellisen lämmin. Hän saa usein puheluita lukijoilta, jotka haluavat rupatella keittökokemuksistaan – sekä onnistumisista että ongelmista.
– ET:n lukijat haluavat jakaa omaa osaamistaan ja sitä tietoa, jota heillä on perinteisestä ruuanvalmistuksesta. Heidän joukossaan on paljon taitureita, Christina kehuu.
"Minulle on tärkeää, että lukijat ottavat yhteyttä ja kertovat ajatuksistaan."
Toisaalta ET:n lukijoiden joukosta löytyy myös paljon niitä, jotka haluavat seurata ruokamaailman uusia tuulia.
– He saattavat soittaa ja kysyä, että mistä löytäisivät jonkin uuden tuotteen ja pitikö niitä tiettyä papuja liottaa ennen keittämistä vai ei, Christina kertoo.
Joskus lukijat soittavat vain rupatellakseen. Christina muistaa monta hauskaa puhelua, kun lukijat ovat kertoneet hyvien sieni- ja marjavuosien aikaan valtavista saaliistaan.
– Ihmisillehän ruokajuttuja tehdään. Minulle on tosi tärkeää, että he ottavat yhteyttä ja kertovat ajatuksistaan.
Testikeittiö meillä kotona
Kotona Christina Aaltion ruokapöydässä pyörivät uudet tuulet. Hänen kolmesta lapsestaan yksi on muuttanut pois kotoa ja toisetkin lähtevät pesästä pikkuhiljaa. Talous pienenee, mutta siitä on työn kannalta hyötyä. Christina laatii nimittäin ET-lehteen sinkkureseptejä, yhdelle suunnattuja pieniä ruokavinkkejä.
– Olen jo itsekin ET:n kohderyhmää, Christina sanoo.
– Suurin osa testikeittiötyöstäni tapahtuu kotosalla. Siellä minulla on koekaniineja, jotka sanovat mielipiteensä ruuistani. Kaikilla perheenjäsenilläni on eri maku, joten heiltä saan kritiikkiä ja korjausehdotuksia.
Tällä hetkellä Aaltioilla asuu myös saksalainen vaihto-oppilas, joka tuo myös muita vaihto-oppilasystäviään kyläilemään. He tuovat omia saksalaisia, belgialaisia ja hollantilaisia ruokiaan perheen keittiöön. Christinasta on hauska seurata, kun nuoret kokkaavat keskenään.
– Olen myös opettanut heille suomalaisten ruokien valmistusta. Vaihto-oppilaamme ei valitettavasti pidä kalasta, mutta marjapiirakat, leivät, sienet ja haudutetut suomalaiset lihapadat maistuvat hänelle hyvin.
"Toivon, että voisimme ottaa ruokailun rennosti. Ruoka ei ole vakava asia."
Suomen ruokakulttuurissa tällä hetkellä parasta Christina Aaltion mielestä on yhteisöllisyys ja yhdessä syöminen. Hänestä on ihanaa, että ystäviä voidaan kutsua syömään vaikka keskellä arkea. Ruokailun ei tarvitse olla liian vaikeaa eikä päivällistä tarvitse vääntää tuntikaupalla.
– Tärkein ruokaan liittyvä ajatukseni on, että voisimme ottaa ruokailun rennosti tässä kiireisessä maailmassa. Syödä rennosti ja raaka-aineita kunnioittaen. Ruokailu ei ole vakavaa!
Vauhdilla tuloaan tekevä kevät saa Christinan hyvälle tuulelle, sillä hän on innostunut villivihanneksista ja seuraa parhaillaan luonnon heräämistä.
– Meillä on valtavasti syötävää ympärillämme. Kohta ketunleivät jo pilkottavat.
"Nokkonen on suosikkini."
– Niitän, ryöppään ja pakastan nokkosta talven varalle. Käytän sitä pinaatin tapaan: teen lettuja, kuivatan ja jauhan, ripottelen sitä leipätaikinaan ja käytän voimapulverina smoothien seassa.
Toinen ruokatoimittajan suosikki on horsma.
– Niiden päät ovat ihania, ja sopivat hyvin salaattiin. Tai sitten ne voi sekoittaa oliiviöljyn ja valkosipulin kanssa ja syödä kalan lisukkeena parsan tapaan, Christina vinkkaa.
