Voiko muinaista ja nykyistä terrorismia verrata? Historioitsija Teemu Keskisarjan mielestä kaikkea voi verrata. "Monesti sillä tuloksella, että on jotain samaa ja paljon erilaista."
Joukkopuukotus on minulle Suomen historiasta tuntematon sana. Asennoidun väkivaltauutisiin aina samoin: ei uutta auringon eikä edes Pohjantähden alla! Nyt mieleeni muistuu tapaus Turusta vuonna 1821.
21-vuotias Turun Akatemian ylioppilas Johan Gadolin kiihottui 1820-luvun päivänpolttavista aatteista. Mieli järkkyi myös yksityisasioiden sekasorrosta. Gadolin piti lääketieteen professori Israel Hwasseriä ”ihmisyyden vihollisena”, koska ei pitänyt hänen poliittisista ja luonnonfilosofisista mielipiteistään. Gadolin pälpätti levottomia vihapuheita, eikä yliopisto huolestunut radikalisoitumisesta ajoissa. Gadolin paineli professorin huoneeseen ja iski häntä miekalla.
Professori selvisi hengissä. Oikeudenkäynnissä Gadolin selitettiin syyntakeettomaksi, joka ei tarvinnut rangaistusta vaan hoitoa. Tuomio johtui hyssyttelystä. Miekanisku 1821 oli ideologisempi kuin puukonisku 2017. Yliopisto ei uskaltanut vihjaista tsaarinvallalle ääriajattelusta, joka Keski-Euroopassa aiheutti attentaatteja ja kapinointia.
Gadolin tuskin oli sairaampi kuin nykyiset puukko- ja pommimiehet. Silti hän vietti loppu-elämänsä, 50 vuotta, seinään kahlittuna seinähulluna. Uhri Hwasser turrutti haavoittumiskipujaan oopiumilla ja jäi koukkuun. Hän ei säikähtänyt maltillisemmaksi tiedemieheksi. Päinvastoin, huumehouruissa hän loi entistä hurjempia teorioita.
Routavuosina 1904–06 Suomi oli terrorismin potentiaalinen pikkujättiläinen. Eugen Schauman ampui senaatin portaikossa kenraalikuvernööri Bobrikovin ja itsensä. Kymmenet nuorukaiset jumaloivat Schaumania ja leikkivät sankaria pommeilla ja revolvereilla.
Voiko muinaista ja nykyistä terrorismia verrata? Kaikkea voi verrata – monesti sillä tuloksella, että on jotain samaa ja paljon erilaista.
Schauman ei olisi ikipäivinä taittanut hiuskarvaakaan Bobrikovin vaimolta ja lapsilta. Hän niittasi päävihollisen, niin kuin ensimmäinen suomalaisterroristi Lalli piispa Henrikin. Schaumanin seuraajat verryttelivät iskuihin prostituoitujen vuoteessa ja vahvistivat vakaumusta viinalla. Mutta eivät hekään pärskyttäneet venäläisten siviilien verta.
Kantasuomalaiset terroristit olivat ehkä sekopäitä mutta eivät täysiä kusipäitä.
Kolumni on julkaistu ET-lehdessä 20/2017