Sininen ja valkoinen eivät lähde Jukka Kuoppamäestä millään, vaikka hän Saksassa asuukin. Rakastettu laulaja listasi viisi asiaa, jotka askarruttavat tai ovat mietityttäneet paljon häntä.

1. Rytmi

Omaksuin nykyisen päivärytmini pappiskoulutuksessa Stuttgartissa: tietyt hengelliset harjoitukset, ruoka-ajat ja lepo. En noudata rytmiä orjallisesti, mutta niin tarkkaan kuin kykenen. Rytmi kantaa ihmistä.

Omat hengelliset harjoitukseni ovat meditaatio ja rukous, mutta se voi olla vaikka kävelyä luonnossa. Tärkeintä on hiljentyminen.

Jäin eläkkeelle kaksi vuotta sitten, 70-vuotiaana, ja koin sen hyväksi iäksi. Ihminen pystyy useissa ammateissa tekemään työtä paljon pitempään kuin nykyään tehdään.

2. Sinnikkyys

Ajattelin sanoa ahkeruus, mutta se on eri asia. Luovassa työssä on välttämätöntä, että palaa projektin ääreen. Ei luovuta, vaikkei heti onnistu.
Laulujen aiheet tulevat kuitenkin usein itsestään. Jo tieto esiintymistilaisuudesta voi käynnistää mielen. Esimerkiksi uuteen joululevyyn syntyi tunnussävel samalla automatkalla, kun kuulin kirkkokonserttikiertueesta. Se on Ovi jouluun.

Kirkko on hyvin palkitseva esiintymis­paikka, ihmiset hiljentyvät. Haluan levittää sanomaa ja saada ihmiset ajattelemaan.
Laulan aluksi aina kantaaottavia lauluja – nuoruuden idolini Bob Dylan ei vanhene. Sitten on vuorossa hengellisiä lauluja gospel-tyyliin ja lopuksi Suomi-iskelmää.

3. Voima

Henkinen voima kasvaa rytmistä ja sinnikkyydestä, harjoituksen tuloksena. Harjoittelu on keskittymistä ja saman toistoa, muttei pinnistelyä. Hiljaisuudessa koen kaikkein suurinta voimaa. Rauhaa ja tasapainoa.

Echardt Tollen kirja Läsnäolon voima on merkinnyt minulle paljon. Tärkeintä keskittymisharjoituksissa on opetella pysäyttämään ajattelu, koska se, mitä mielessä liikkuu, on usein ihan turhaa. Nykyhetkeen keskittymällä, mielen tyhjentämällä, oppii vähitellen hiljaiseen tarkkailuun.

4. Usko

Minulle usko on luottamusta, ei dogmatiikkaa, joka on älyllistä voimistelua ja menee usein asian vierestä. Usko on elämän kivijalka. Uskon, että aurinko nousee, tuoli kestää, hyvä voittaa – että on olemassa meitä korkeampi maailma.

Usko on nykyään kiistanalainen asia, sillä maailmassa tehdään uskon varjolla paljon pahaa. Ilahduin kuullessani, että nuoret muslimit eri puolilla maailmaa ovat aloittaneet vastakampanjan: Not in my name. Nyt muslimien omasta piiristä tulee vastavoima. Hienoa, se antaa toivoa tulevaisuudesta.

Kristiyhteisössä ei ole dogmatiikkaa ollenkaan. En halua kuitenkaan arvostella mitään kirkkoa – on jokaisen ihmisen oma asia, miten henkisyyttään vaalii. Lapsuudenkotini ei ollut uskonnollinen. Yllätyin, kun juuri papiksi vihittynä kuulin, että isoäitini sisaret olivat olleet kiinnostuneita samoista asioista kuin minä, antroposofiasta ja Steinerin ajatuksista.

5. Toivo

Se on kulkenut mukanani kaikissa elämänvaiheissa. Että vaikeudet voitetaan, uusia lauluja syntyy, talous korjaantuu – papin suurella perheellä oli aina liian vähän rahaa. Mutta myös toivo ihmiskunnan puolesta.

Suurin epätoivon aika minulla oli 1970-lopulla, kun levy-yhtiöni Satsangan toiminta loppui. Opiskelin vieraassa maassa eikä rahaa tullut mistään. Kaikki kesällä Suomessa tienatut rahat menivät pankille. Onneksi minut oli valittu pappisvihkimyksen saavien joukkoon, se takasi meille asunnon ja ruokarahaa. Tulimme toimeen, vaikka niukkaa oli.

Minua nauratti, kun kappaleessani Juuret Suomessa lauloin: …vaikka muualla kultaa mä vuolisin… Että jospa tietäisitte!

Sitten levy-yhtiöni kellarissa kävi vielä vesivahinko, ja kaikki käsikirjoitukseni, muistoni, nuottini ja valokuvani tuhoutuivat. Kärräsin menneisyyteni kaatopaikalle. Se oli surullista, mutta toisaalta oudolla tavalla vapauttavaa.

  • Jukka Kuoppamäki on 1.9.1942 Helsingissä syntynyt laulaja, lauluntekijä ja Kristiyhteisön pappi.
  • Asuu Kölnissä, eläkkeellä.
  • Naimisissa, seitsemän lasta ja kahdeksan lastenlasta.
  • Säveltänyt ja sanoittanut lähes parituhatta laulua. Suurin hitti Sininen ja valkoinen vuodelta 1971.
  • Juha Rantalan toimittama elämäkerta Sinne ja takaisin (Basam Books) ilmestyi lokakuussa. Kadonneiksi luullut 1960- ja 70-luvun vinyylit  julkaistaan viiden tupla-cd:n sarjana (Rocket records).