Keräsimme lukijoidemme kauneimmat ystävänpäivärunot.

Ystävänpäivä

Aamu täyttyy
valkosuklaan mustikan mausta

päivä näyttää
sydämen hymyjä Ystävälle

mielen pohjalle puhkeaa
kielojen niitty
kun

soitan Ystävälle ja pyydän kahville
Kuunkukka

Ystävälle

Omenapuun oksat taipuvat
maahan saakka
lähes katkeamispisteeseen
Otan muutaman omenan
yhden sieltä, toisen tuolta,
vähennän taakkaa,
tuen sitä, jaan sen kuormaa.

Samoin autan ystävää,
kun voimat uupuu
lähes katkeamispisteeseen.
Otan osan taakasta
vähän sieltä, hiukan tuolta,
olkapään tarjoan tueksi,
jaan ystävän kuormaa.

Paulaliina

Ollaanko ystäviä?

On mulle tärkeää meidän ystävyys,
on silti syytä muistaa järkevyys.
En voi sulle sallia kaikkea,
on siksi edessäni kysymys vaikea.

Onko meidän järkevää ystävyyttä jatkaa,
vai onko toisen aika jatkaa yksin matkaa?
Jos pelkkä ystävyys ei sulle riitä,
olen erittäin pahoillani siitä.

En sulle tarjota voi yhtään enempää,
en voi sallia mitään tän syvempää.
Jos laitat liikaa tunteita peliin mukaan,
ei siitä pinteestä pelasta sua kukaan.

Kosketusta toki jonkin verran siedän,
kun sen pelkästä ystävyydestä tulevan tiedän.
Voihan ystävää aina tarvittaessa vaikka halata,
ei sitä keneltäkään tarvitse edes salata.

Lupaan sulle ystävyyteni ehdottoman,
saat musta ystävän ikuisen, luotettavan.
Lupaan sua aina halauksella muistaa,
jos elämä meinaa sua raiteiltaan suistaa.

Voit uskoa salaisuutesi haltuuni,
ne piilotan syvälle sisimpääni.
Sua haluan rakastaa niin kuin ystävää,
lupaathan on tää ystävyys kestävää?

Niinpä siis jäitä hattuusi toivoisin,
että sua ystävänä edelleen pitää voisin.
En voi sua rakastamasta estää,
jos se on aitoa, se pelkän ystävyydenkin kestää.

Sitten, jos jonain päivänä oon omasi,
saat silloin kaiken haluamasi...
Ewe

YSTÄVÄ

Ken ystävän aidon kaveriksi saa,
voi matkaansa onnellisena taivaltaa.
Elonpolulla matka jos vaikeaa on,
käsi ystävän silloin on korvaamaton.

Milloin huolet mielen raskaaksi saa,
vahva olkapää tuskaa helpottaa,
suruntaakan hänen olalleen laskea saa,
sydän lämmin ystävän lohduttaa.

Kun aurinko paistaa ja mieli on iloinen,
muista silloinkin ystävä suloinen,
jaa kauniit hetket kanssa ystävän,
luo vahva silta ystävyyden kestävän.

Pertti Korhonen

Ystävän kasvot

Ystävän kasvot
Kuluneen nutun yllä viimaiset kasvot,
ne minä kohtasin tiellä,
eloa janonnut,
paljon kärsinyt mutta lämpöä rinnassa siellä.
Huurteiset ottanut,
viiniä maistanut silti ystävä aito parhain,
iloa jakanut, tukea tarvinnut soittanutkin aamu varhain.
Luojalle puhellut,
apua huutanut halunnut jo lähteä pois,
jos Ystävä puutuisit, ääntäs en kuulisi silloin mun ikävä ois.

Risto Salmi Savonlinna

Ystävä

Kun olen maassa, hän minut nostaa.
Sitä tunnetta ei voi rahalla ostaa.
Kun antaa hyväksyntää ja sydämen,
saa takaisin rakkautta ja ystävyyden.
Onneksi olet olemassa.
Olisi hirveää, jos olisit poissa.
Ystävääni, rakasta ja niin tärkeää,
en halua koskaan menettää.

SoulDew

Ystävälle!

Ystävälle lähetän
tervehdyksen pienen.
Ystävää kun aattelen
lämpö täyttää mielen.
Antanut on elämälle
ilon pisaroita.
Ystävyyttä aitoa
ei hetken huumat voita.

Ystävälle toivotan
hyvää kaikenlaista.
Hengen herkkää hekumaa
ja menestystä maista.
Antanut on elämälle
ilon pisaroita.
Ystävyyttä aitoa
ei hetken huumat voita.
Seija Silvennoinen

Ystävä

Olen tutkinut elämäni kartan
sille kohteet laittanut
Olen siitä aivan varma
ilo siitä on koittanut

Ei päämäärää enää puutu
tiedän matkani suunnan tään
Ja olenpa melkoisen varma
siellä perillä ystäväin nään

Pertti Talvinen

Sydämellä ystävä

Onko mikään sen parempaa,
kun ystävää saa rakastaa.
Lähelläsi kaikkoaa murheet ja kaikki huolet.
Sinulla on sydämeni kokonaan, ei vain puolet.
Vuoksesi vaikka viikkoja paastoaisin.
Sinua paljon ja isosti halata tahtoisin.
Sinulle aion olla lempeä ja hellä.
Tilaa on sinulle aina minun sydämellä.
SoulDew

Oikea ystävä

Äänesi on kuin linnun laulu,
katseessas ymmärrystä.
neuvosi niin kuin viisaan taulu,
täynnänsä tietämystä.
Vaikka mä tiellä kompastuisin,
kätesi ojentaisit,
taikka mä sinut unohtaisin,
anteeksi sulta mä saisin.
Olet mulle kuin käteni toinen,
sinua tarvitsen. Oikea ystäväni.
Amanida

Ystävälle

Kulje ystävä kanssani rinnakkain,
vaikka viipyisit hetkisen pienen vain,
niin tietäisin, en ole yksin.
Ei olisi tarpeen ees puhua mitään
tai alkaa kättäni kädessäs pitään,
vain astella vieretyksin.

Voimme edetä yhdessä vaiti aivan.
Läheisyytemme lämpö maksaisi vaivan
tai hymy ja katsahdus hellä.
Vastamäki jos alkaisi ahdistaa,
voimme hitaaksi askelet tahdistaa,
syke kevenis' sydämellä.

Emme edellä juoksevaa kiinni saa,
takaa rientävät saa meidät ohittaa,
he kilvatkoot perätyksin.
Rauhallisesti kanssani rinnakkain
vaikka kulkisit hetkisen pienen vain,
emme kumpikaan olisi yksin.
Tuulikki Kauvo

Ystävälle

On nähty Ateena juostu ja juostu
tanssittu maalissa, kuoharit juotu,

tehty työtä ja eletty arki
rakkautta ollut ja surtu surut

hankittu lapsi ja poimittu marjat,
sienet syöty ja ongittu kalat.

muisteltu hetkiä ystävän kanssa,
naurettu sille ja naurettu tälle,
naurettu aina, kun selvitty on
Helena Virtanen

Ystävälle

Maailman kaunein kukka on
huumorin, ilon, onnen tuoja
antaa hymyn lämpöisen.
Kun löysit hyvän ystävän
hänellä on auttamisen taito.
Sydän puhdas ja aito.

Runotar 56

Ystävälle

Toisin Sulle kukkasen,
piristämään kevätpäivää,
toisin Sulle
auringon loistamaan lämpöä ympärillesi.
Toisin Sulle sylintäydeltä onnea,
kantaisin sitä korillisen,
mutta ei sitä kannetuksi saa.
Sinun on itse poimittava onnen murut,
kirkkailta hangilta,
huurteisilta puilta ja kuutamoisilta öiltä ja aurinkoisilta
päiviltä!
Toivon Sinulle kuitenkin oikein
HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!!!

Souvari

Taas runoilen

Ystävälleni runoilen, taas
Taas täällä sulle runoilen,
en keksinyt muutakaan.
Tavaksi tätä ota en,
ei riittäisi taitonikaan.

Tänään sut pikaisesti nähdä sain,
olen siitä tyytyväinen.
Tuttua pilkettä katseestas hain,
sen löysin, olen onnellinen!

Ehkä huomen aamu sut tänne tuo
ja sut nähdä taas saan,
ehkä juttelemmekin, jos Luoja suo.
Miksi toivoisin muutakaan?
Ewe

Ystäväni

Ole ystäväni,
olethan.

Kerrothan jos elämä kolhii,
minulle kerrothan.

Tehdään yhdessä luokseni polku,
koko elämän.

Kukka merkiksi ystävyyden,
sitä hoidetaan, yhdessä hoidetaan.

Huolet ja murheetkin,
yhdessä itketään.

Merkiksi ystävyyden,
tämän kirjoitan, sinulle kirjoitan.

Päivänpaiste

Ystävyys

Tänään kun meitä taas ahdistaa
tämä kaiken viepä lama
täytyy ystävyyttä arvostaa
aarteista parhaimpana.
Antaa ystävä anteeksi, ymmärtää
jos et voi olla vahva aina,
on hiljaa, tarjoaa olkapään
kun ahdistus mieltäsi painaa.
Ei ystävyys kaipaa fraaseja
ei sitä tarvitse toreille tuoda,
vaan vuosikymmenten kaveruus
voi siitä timantin luoda.
Eila Vasarainen, Hummovaara

Ystävä

Rakkauden ajatuksin,
luoksesi nyt kulkee tie.
Sydämestä, sydämeen,
ystävyyden polku vie.
Paula Tarvainen

Ystävälle

Sinä minulle olkapää
lämmin halaus
iloinen tervehdys

kynttilän valo
viinilasillinen
ja leonard cohen
Clarissa

Ystävälle

Ystävyys
sä lahja parhain
kämmenellä kannan
vaalin
vapauden annan.
Kruunuvuokko

Ystävät

Kaikkea ei voi saada mitä haluaa.
Se tuottaa paljon kipua ja tuskaa.
Eteenpäin täytyy silti jaksaa.
En onneksi ole yksin tässä maailmassa.
Ihania ja luotettavia ystäviä on olemassa.
Heitä haluaisin usein olla halaamassa.
Heille voin aina soittaa.
Kun kovat ajat joskus koittaa,
ystävien avulla ne voi voittaa.
SoulDew
 

Osallistuminen vaatii kirjautumisen.

Mitä sinä haluaisit sanoa ystävällesi?

Kun Ursula Lehtivuori jäi eläkkeelle, hän halusi vielä olla tarpeellinen. Hän löysi ilon varamummoilusta. 

Ursula Lehtivuori on kuningatar. Hänen kyljessään kiehnää kissa ja edessä pokkuroi hovikokki suuren hiekkaruoka-annoksen kanssa.

On keskiviikkoaamu ja Ursulan varamummopäivä lahtelaisessa Kärpäsen päiväkodissa on juuri päässyt vauhtiin.

Kissaksi käpertynyt on tosin vähän äkeällä päällä eikä haluaisi varamummon viereen muita lapsia. Ursula keksii nopeasti kissalle pienen tehtävän: tämän olisi hyvä käydä sanomassa hiekkakakkukeittiöön, että kuningatar söisi tänään mieluusti nyhtökauraa.

Vielä oltava tarpeellinen

Ursula ryhtyi Mannerheimin Lastensuojeluliiton varamummoksi vuosi sitten elokuussa. Siitä lähtien hän on viettänyt keskiviikkoaamupäivänsä lasten kanssa.

– Olen aina ollut hyvin lapsirakas, mutta minun oli hiljalleen aika tunnustaa itselleni, että ainoa lapseni on varttumassa keski-ikäiseksi eikä näytä olevan lapsettumaan päin.

Vaikka Ursula on tiennyt, ettei isovanhemmuus ole itsestäänselvyys, lapsenlapsettomuus tuntui aluksi haikealta.

Lapsiasia alkoi pyöriä yhä enemmän mielessä, kun Ursula jäi viisi vuotta sitten eläkkeelle. Elämässä oli yhtäkkiä kiehtovaa vapautta, mutta myös toisenlaisia tunteita. Alkuhämmennyksen jälkeen Ursula myönsi itselleen, että hän halusi edelleen kokea olevansa tarpeellinen muille, eikä vain ottava osapuoli.

– Eläkkeellä elämä voi herkästi käpertyä liiaksi itsen ympärille. Voin hyvin, jos saan antaa itsestäni jotain toisille.

Kylämummoilu tuo iloa sekä Ursulan että lasten elämään
Kylämummoilu tuo iloa sekä Ursulan että lasten elämään

Sopivan lapsellista

Varamummous on sopinut Ursulalle mainiosti, ja yhteistyö Kärpäsen päiväkodin kanssa on ollut mutkatonta. Jokainen varamummokerta on omanlaisensa. Ursula on huomannut, että parasta on, kun hän on saatavilla eikä tyrkytä liiaksi lapsille seuraansa.

– On ollut kiinnostavaa seurata, kuinka erilaisia temperamentteja lapsissa on. Jotkut pyörivät ympärillä, toiset haluavat olla omissa oloissaan. On hirveän hauskaa, kun joku ensin vähän alta kulmien katseleva lapsi uskaltautuu lopulta juttusille ja leikkimään.

Kun Ursula keskipäivällä lähtee ajelemaan kotiinsa, hän on usein väsynyt.

 – Tämä on niin erilaista kuin arki muuten. On reagoitava nopeasti erilaisiin tilanteisiin.

Aluksi Ursula yllättyi, kuinka herkkävaistoisia lapset ovat. Siksi mielikuvitusleikeistä tuli nopeasti hänen ja lasten jutuissa parasta antia.

– Miehenikin aina sanoo, että olen hyvin lapsenmielinen. Täällä on ihana mahdollisuus elää hetkessä ja unohtaa kaikki muu. Pistän puhelimen äänettömälle ja elän juuri tässä, vaikka kuningattarena, jos sellaiseksi minut kruunataan.

Kaipaatko lastenlasta? Haluaisitko varamummoksi?
Lue Ursulan vinkit:

  1. Lapsenlapsia ei voi vaatia. Kaikista ei tule äitejä tai mummoja, eikä ihminen voi päättää omasta mummoudestaan.
  2. Rohkene tunnustaa. Lapsenlapsen kaipuu on oma tunteensa. Kesti kauan, ennen kuin osasin tunnustaa sen itselleni. Kun sen vihdoin tein, olo helpotti.
  3. Valitse sopiva tapa. Etsi itsellesi sopiva tapa mummoilla. Monet lapsiperheet tarvitsevat apua.
  4. Älä tuputa. Anna lapsien tulla luoksesi ja suhtaudu heihin avoimesti. Varamummolla ei ole kasvatus- tai opetusvastuuta, se tekee kohtaamisista ainutlaatuisia. 
  5. Elä hetkessä. Varamummona siihen on mahdollisuus! Äitinä usein on vähän huono omatunto, mutta varamummi saa vain nauttia joka hetkestä.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 4/2017.

Miten pääsisin varamummoksi?

1. Kylämummoilua omaan tahtiin

Mannerheimin Lastensuojeluliiton kylämummit ja -vaarit ovat vapaaehtoisia. Mummit ja vaarit toimivat lasten kanssa muun muassa perhekahviloissa, päiväkodeissa, kerhoissa, kouluissa ja kirjastoissa.

Noin puolet heistä käy tapaamassa lapsia kerran viikossa, muut harvemmin tai useammin. Jokainen voi osallistua omien voimiensa ja elämäntilanteensa mukaan. Kylämummeille ja -vaareille järjestetään perehdytystä ja vertaistoimintaa.

Lisätietoa: mll.fi

2. Ala mummoksi napin painalluksella

Nappi Naapuri -nettipalvelussa voi tehdä aloitteita, keskustella ja tarjota tai pyytää apua. Se näyttää asiat ja palvelut, jotka löytyvät käyttäjän lähiympäristöstä.
Palvelu on maksuton, mutta siihen on kirjauduttava.

Uusimpana palveluna Nappi Naapuriin on tullut Varamummo-kategoria, jonka avulla voi etsiä varamummoa tai tarjota itseään mummoksi. Nappi Naapuri -palvelun kehittäjän Pauliina Seppälän mukaan muutamia hienoja varamummosuhteita on palvelun avulla jo luotu.

Lisätietoja: nappinaapuri.fi

70-vuotias Paula Koivuniemi elää juuri nyt elämänsä parasta aikaa. Jalka nousee vielä festarikeikoilla ja vapaa-ajalla. Lämmöllä Paula muistelee elämänsä miehiä.

Rauhallinen kahvila on yhtäkkiä täynnä elämää. Paula Koivuniemen käheä nauru täyttää tilan ja saa asiakkaiden päät kääntymään.

Näyttävä sisääntulo ei ole tarkoituksellista huomion hakemista. Paulan karisma vain sattuu olemaan isompi kuin meillä muilla. Tähdeksi ei tulla sattumalta.

Ulkoistettu stressi

Paulan seurassa on – kuten lähes aina ja kaikkialla – hänen avustajansa Laura Vuorinen. He täydentävät toisensa lauseita ja räjähtävät vähän väliä nauruun. Kaksikon suhde on tiivis. Laura on muuttanut asumaan samaan rappuun Paulan kanssa, ja heillä on kissa yhteishuoltajuudessa. Se viettää yöt Lauralla, ja tämä käy aamuisin päästämässä sen Paulan asuntoon.

– Olen antanut Lauralle aika paljon valtuuksia tehdä päätöksiä puolestani. On hyvä, että apuna on tuollainen ihminen, koska innostun kauhean nopeasti. Suostuisin liian moniin menoihin, sillä yllätyn aina iloisesti, että miten minua vielä tässä iässä pyydetään kivoihin juttuihin mukaan.

Lauran tehtävä on kaivaa kalenteri esiin ja sanoa, jos aikaa uusille esiintymisille ei ole. Välillä on pakko sanoa hienoillekin tarjouksille ei.

– Periaatteeni on, että teen kaiken hyvin. Kiireessä pitää puristaa itsestään liikaa, eikä se ole hyväksi. Sitten menee pari päivää levätessä.

"Viidenkympin jälkeen alkaa hieno elämä."

Paulan äänelle stressi on pahin vihollinen. Se vetää äänen tukkoon.

– Olen ulkoistanut stressin Lauralle, mutta ei hänenkään tarvitse tätä enää pitkään jaksaa. En minä näitä hommia enää seiskavitosena tee.

– Viimeksi se ikäraja oli 70 vuotta, Laura nauraa väliin.

Paras ikä

Helsingin Sanomien kuukausiliite teki vuonna 1991 ison artikkelin Paula Koivuniemen 25-vuotisjuhlakiertueelta. Jutussa silloin 44-vuotias Paula antoi ymmärtää, että ehkä tässä mennään uran viimeisiä vuosia. Yli neljännesvuosisata myöhemmin suosio ja esiintymiset jatkuvat yhä.

– Minua varmaan pelottivat tulevat 50-vuotispäivät. Ajattelin, ettei sen jälkeen voi tehdä enää mitään. Nyt osaan jo sanoa, että viidenkympin jälkeen alkaa hieno elämä. Ei tarvitse enää esittää tai yrittää tai näyttää mitään. Näytöt on siihen mennessä jo annettu – sen jälkeen voi vain nauttia.

Hankalinta ikävaihetta Paula eli kolmikymppisenä. Se oli angstista aikaa, eikä hän ollut sinut itsensä kanssa.

– 30 oli mielestäni niin iso lukema. Nyt voisin sanoa sille nuorelle Paulalle, että ota vaan iisisti, kyllä asiat helpottavat. Vaikka ei kai sitä voi kenellekään sanoa, se aika pitää vain elää läpi.

Paula tekee ehtiessään keikkoja palvelutaloissa. Niillä keikoilla hän näkee musiikin merkityksen.
Paula tekee ehtiessään keikkoja palvelutaloissa. Niillä keikoilla hän näkee musiikin merkityksen.

Seitsemänkymppinen Paula kuuluu niihin ihmisiin, joista paras ikä on se, jota juuri eletään.

– En todellakaan tunne itseäni vanhaksi. Vielä jalka nousee ja korkokenkä kulkee.

Viime vuosina Paula ei ole tehnyt perinteisiä lavakeikkoja, vaan kiertänyt kesäfestareita ison bändin kanssa. Muutos ei ollut helppo, ja Paula kertoo ikävöivänsä tanssilavojen tunnelmaa ja ihmisten tanssittamista.

Tanssipaikoilla artistilla on mahdollisuus jutella kuuntelijoiden kanssa, mutta festareiden yleisömassaan on mahdotonta saada samanlaista kontaktia.

– Kaikkein pelottavin paikka oli vuonna 2008 Seinäjoen Provinssirockissa. Jännitin takahuoneessa ihan kamalasti, että minut buuataan alas lavalta. Oli uskomatonta mennä esiintymään, kun jengi sittenkin hurrasi ja lauloi mukana.

Isojen konserttien vastapainoksi Paula on tehnyt paljon keikkoja palvelutaloissa, kun on muilta kiireiltään ehtinyt. Pyyntöjä tulee niin usein, ettei kaikkia pysty ottamaan vastaan. Näissä esiintymisissä Paula on nähnyt musiikin merkityksen.

– Kerran pitkään puhumattomana ollut mies alkoi esityksen aikana laulaa mukana. Olin ihan järkyttynyt siitä, mikä voima musiikilla on.

Laulajan ääni sortuu kesken puheen.

– Oi että, olen kauhean kova itkemään.

Nopea kyllästyjä

Vapaapäivinään Paula liikkuu paljon. Sauvakävelyä Paula on harrastanut jo vuosia, mutta nykyään hän hyppää yhä useammin polkupyörän selkään ja viilettää merenrantaan tai kohti Kauppatoria.

– Sauvakävely on mukavaa, mutta pyöräillessä näkee niin paljon enemmän. Suosittelen pyöräilyä kaikille. Se on hyvää liikuntaa, jos vaikka käveleminen väsyttää. Kori vain pyörän keulille ja menoksi. Ja kypärä päähän - se on ehdoton.

Paula on sitä ikäluokkaa, joka liikkui lapsena koko ajan.

– Hiihtämisessä olin hyvä. Minulla on ehkä vieläkin jossain palkintolusikoita. Juoksemisen lopetin, kun täytin 50. Sen jälkeen ei enää paljon kannata juoksennella.

Henkistä voimaa Paula hakee Olarin metsistä, jossa on päivisinkin hiljaista ja rauhallista.

– Olen käynyt siellä ainakin 15 vuotta. Kuljen aina vakireittiä, koska olen kova eksymään.

Paula rakastaa koiria. Kuvassa puistokaveri Saimi.
Paula rakastaa koiria. Kuvassa puistokaveri Saimi.

Perinteiset liikuntalajit ovat Paulan mieleen. Uusia lajeja hän voi kokeilla, mutta pitkäaikaista harrastajaa hänestä on vaikea saada.

– Olen hyvä kaikessa mitä aloitan, mutta yleensä ne vain loppuvat lyhyeen, kun kyllästyn. Kerran kävin hot joogassa, vaikka en ole kaikkein notkein ihminen. Se ei ollut minun juttuni. Mietin koko tunnin ajan, mistä ovesta pääsisin konttaamaan karkuun.

Muutama vuosi sitten Paula loukkasi olkapäänsä kaatuessaan, ja toinenkin olka rutisee ikävästi.

– Olkapäilläni ei tehdä enää mitään kuntosalilla, mutta kyllä niillä muuten pärjää loppuelämän. Ärsyttävää, kun muuten olen ihan terve. No, laulu luistaa ja sanat muistaa.

Paula on ollut pienestä pitäen intohimoinen penkkiurheilija. Se on lapsuudenkodin peruja, sillä isä vei Paulaa ja hänen sisaruksiaan kaikkiin mahdollisiin urheilutapahtumiin. Seinäjoen Pallon ja Seinäjoen Sisun katsomot tulivat jo varhain tutuiksi.

– Nyt Seinäjoen Jalkapalloklubi pärjää liigassa ja olen kova SJK-fani. Jalkapallo kiinnostaa muutenkin. Kävin Lauran kanssa katsomassa Suomi-Islanti-MM-karsintaottelun Islannissa. En tiedä mikä päähänpisto sekin oli.

Televisiosta Paula seuraa intohimoisesti tennistä.

– Vuoden kuluttua tarkoitukseni on lähteä katsomaan kaikki Grand Slam -kisat Eurooppaan, Amerikkaan ja Australiaan, jossa en ole koskaan käynyt.

Pulla ei imeydy

– Moni ihmettelee hoikkuuttani, mutta kyllä minä herkuttelenkin. Rakastan pullaa ja jäätelöä ja karkkeja. Ehkä liikun niin paljon, että energiaa kuluukin. Tai sitten pulla ei vain enää imeydy tässä iässä.

Esiintyvän artistin ulkonäköpaineet ovat Paulalle tuttuja.

– Olen aina ollut siitä tarkka, että vaatteet, kampaus ja meikit ovat kunnossa, kun menen ihmisten eteen. Hoikkuus on tietysti plussaa. Parikymmentä vuotta sitten olin vähän pyöreämpi, mutta pulska en ole ollut koskaan.

Korkokenkiä hän käyttää aina esiintyessään.

– Ihmiset tulevat välillä ihmettelemään, miten voin kävellä niin korkeilla koroilla. Vastaan, että minä juoksenkin näillä!

Keikkapäivänä Paula syö yleensä hiukan kanaa tai lihaa ja salaattia. Ne pitävät nälkää hyvin, sillä ennen esiintymistä hän ei enää voi syödä mitään. Arjessa ruokalistalla on paljon kalaa. Keikkamakkarat Paula on jättänyt väliin jo pitkään, vaikka tanssilavoilla niitä edelleen tarjoillaan.

"En osaa laittaa ruokaa, mutta minulla on ollut aina miehiä, jotka kokkaavat."

Paulan mielestä Helsinki on upea pyöräilykaupunki.
Paulan mielestä Helsinki on upea pyöräilykaupunki.

Alkoholia Paula käyttää harvoin, ja juo korkeintaan yhden oluen tai pari lasia samppanjaa.

– Festareiden takahuoneissa on tarjolla tosi hyviä ja terveellisiä ruokia, sillä moni muusikkokin on nykyään aikamoinen ruokahifistelijä. Olin aluksi festareilla monttu auki, että kylläpä poppareita hemmotellaan.

Takavuosina lavoilla ei välttämättä ollut lainkaan tarjoiluja artisteille. Kahvin ja pullan sai itse hakea kahviosta. Jos keikkajärjestäjät kysyvät toiveita takahuonetarjoiluista, Paula haluaa vain hedelmiä.

Paulan aamut alkavat aina kahvilla ja kaurapuurolla marjojen kera. Pakastimessa on oltava mustikoita ja vadelmia.

– Itse en osaa laittaa ruokaa, mutta minulla on ollut aina miehiä, jotka kokkaavat. Nykyään Laura laittaa ruokani.

Muistojen miehet

Paula katselee lempeästi vieressään istuvaa Lauraa.

– On hienoa, että lähelläni on tuollainen nuori ihminen. Hänen ajatuksensa ovat vähän erilaisia kuin vanhempien ihmisten.

Kiireisen artistin luottoystävien määrä on pieni, mutta yhteys tiivis.

– Ei ihmisiä tarvitse montaa olla. Eikä omia asioita tarvitse kertoa kaikille. Riittää, että yksikin tietää kaiken.

Paula on ollut kahdesti naimisissa. Ensimmäinen liitto Harri Lehden kanssa alkoi 1969, ja samana vuonna syntyi Toni. Keikoille Paula lähti kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen, vauva mukanaan.

– Olen aina pistänyt työn etusijalle, silloinkin kun olen ollut naimisissa. Miehillä ei ole ollut siihen paljon sanottavaa.

70-luvun puolivälissä päättyneen liiton jälkeen ehti vierähtää yli 20 vuotta ennen kuin Paula avioitui uudestaan. Liitto Hannu Hiltusen kanssa kesti vain kaksi vuotta.

Yksityiselämän ongelmat vaikuttavat myös työntekoon.

– Minulta lähtee silloin ääni. Kun näin on joskus käynyt, tilanteet ovat olleet kauheita. Keikalle on vain ollut pakko mennä. Ihmiset ovat katsoneet pää kallellaan, että mitä tuokin tuossa yrittää.

Paula vaikenee hetkeksi.

– Kaikenlaisissa tilanteissa tätäkin työtä on tullut tehtyä.

– Tunnistan todelliset ystäväni, Paula sanoo.
– Tunnistan todelliset ystäväni, Paula sanoo.

Julkinen elämä on vaikeuttanut Paulan seurustelusuhteita. Miehet ovat olleet arkoja lähestymään häntä, saati sitten seurustelemaan. Paula ymmärtää sen. Elämä julkisuudessa voi olla karua, jos siihen ei ole tottunut. Kaikki eivät halua asioitaan julkiseen myllyyn.

– En voi silti valittaa. Minulla on ollut hienoja miehiä elämässäni.

Paula on edelleen ystävä entisten aviomiesten ja monien miesystävienkin kanssa.

– En tunne menneistä minkäänlaista katkeruutta, vihasta puhumattakaan. Yhdessä eletty aika on ollut hienoa. Sitten se ei vain ole kestänyt. Joku miehistäni ei ehkä halua olla enää tekemisissä, mutta esimerkiksi Ilkka Kanervan kanssa olemme yhä hyviä kavereita.

Paula pyörittelee päätään ja hymyilee.

– Elämä on kuitenkin lyhyt. Ennemmin kannattaa olla kaveri.

5 Paulan hyvän mielen laulua

  1. Vesa-Matti Loiri: Lapin kesä. "Kappaleessa puhuttelevat Eino Leinon teksti ja Vesa-Matti Loirin tunteikas tulkinta."
  2. Olavi Virta: Sininen huvimaja. "Laulu tuo minulle mieleen lapsuuden ja kotitalon huvimajan."
  3. Topi Sorsakoski: Yksinäisyys. "Olavi Virran aikoinaan levyttämä kappale. Sorsakosken versiossa on myös maaginen tunnelma."
  4. Seppo Ruohonen: Kun jo saapuu yö. "Matin ja Tepon upea oopperalaulajaveli tulkitsee hienosti kappaleen operetista Kreivitär Mariza."
  5. Jari Sillanpää: Satulinna. "Ehdottomasti yksi parhaista kotimaisista iskelmistä."

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 4/2017.

Paula Koivuniemi

  • Syntynyt: Seinäjoella vuonna 1947.
  • Asuu: Helsingissä.
  • Perhe: Aikuinen poika. Ollut kahdesti naimisissa.
  • Työ: Levytysura alkoi 19-vuotiaana vuonna 1966. Julkaissut 25 albumia, joista viimeisin, Duetot, ilmestyi viime vuonna. Paulan levyjä on myyty puolisen miljoonaa kappaletta.
  • Motto: Tässä iässä pitää tehdä sitä, mitä osaa ja pystyy.