Mitä kuuluu Tenavatuokion Arja-tädille? "Minut tunnistetaan yhä kadulla"

"Kun 23-vuotiaana hain tv-ohjelmaan leikittämään ja laulattamaan 3–6-vuotiaita, en arvannut, miten älyttömän suosittu Tenavatuokiosta tulisi. On aika liikuttavaa, että minut vieläkin tunnistetaan kadulla ja huikataan ”hei laukkaa ratsu reima”. Jotkut kysyvät, enkö nähnyt heitä taikapeilistäni. Varmasti näin!

Minulla on tytär ja poika, ja lapset ovat olleet elämäni johtolanka. 1970–80-luvulla kirjoitin ja piirsin lastenpalstoja lehtiin. Olen myös kirjoittanut ja kuvittanut lastenkirjoja. Viime vuonna ilmestynyt Mummin tarinoita lapsille kertoo asioista, joita tein oman lapsenlapseni kanssa, kun hän oli pieni. Nyt hän on jo 16-vuotias, ja olemme yhä hyvin läheisiä.

Kirjoittaminen on minulle yhä rakasta, pöytälaatikossani on hengellistä tekstiä, satuja ja runoja lapsille. Piirtäminen on yksi lempiharrastuksistani. Olen myös suunnittelut kangasmalleja.

Arja Virtanen, 71, oli vuosina 1968–69 TV 2:n huippusuositun Tenavatuokio-lastenohjelman Arja-täti ja vuosina 1971–72 Satuposti-ohjelman juontaja.

Minä ja mieheni Jorma olemme jo eläkkeellä. Asumme Iitin kauniissa kunnassa, ihan pöheikössä. Rakastan näitä tuttuja maisemiani: Kymijokea, järviä, metsiä, peltoja ja kukkaniittyjä. Mieheni kutsuukin minua kukkaniittyjen tytöksi.

Usko on minulle ja miehelleni melkein samaa kuin hengitys. Tulin uskoon 1981. Pari vuotta aikaisemmin olin joutunut vakavaan onnettomuuteen, jonka vuoksi olin sairaalassa koko kevään. Suuri kukkalaatikko täynnä multaa ja jäätä putosi viidennen kerroksen parvekkeelta niskaani. Lääkäri sanoi, että on ollut enkeli vierellä.

2000-luvun taitteessa opiskelin erityispedagogiikkaa ja työskentelin alkuopetuksessa Lahden kristillisessä koulussa. Kuuluimme Jorman kanssa koulun perustajiin. Teemme yhä kristillistä kasvatustyötä kansainvälisen Youth with a Mission -lähetysjärjestön kautta. Tulevaisuutta en suunnittele. Kuuntelen sydäntäni ja Jumalaa.”

Katso täältä lisää kuvia Arja Virtasen TV-vuosilta!

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 6/2017.