Kiinnostaisiko sokkotreffit museossa? Nyt se on mahdollista, peräti Suomen Kansallismuseossa. Lue, mitä lisää Suomen virallinen deittikuningatar kertoo asiasta.

Anna Uusiheimalalla on mahtava ammattinimike: deittikuningatar. Hän pyörittää Deittisirkus-firmaa, joka järjestää ympäri Suomea esimerkiksi speed dating -tapahtumia pääasiassa ravintoloissa. Uutuusjuttu on sinkkuilta Kansallismuseossa!

Anna vakuuttaa, että speed dating on hauskaa ja helppoa. Naiset istuvat tapahtuman ajan samoissa pöydissä ja miehet vaihtavat pöytää noin viiden minuutin välein uusien treffien osalta. Aika voi vaihdella osallistumismäärän ja tapahtuman luonteen mukaan.

Kellon kilahtaessa pikatreffit päättyvät ja kukin merkkaa omaan muistipaperilomakkeeseensa deitin tunnistetiedot ja päättävät myöhemmin haluavatko tutustua jatkossa treffikumppaniinsa paremmin.

Tapahtuman päätteeksi jokainen palauttaa kiinnostuskuponkinsa, ja on mahdollisuus tavata oman kierroksen treffikumppanit ja jatkaa keskustelua tapahtuman jälkeen. Tapahtumaan osallistutaan deittinimellä, joka voi olla etunimi tai täysin keksitty. Tämä tekee deittailusta hauskaa ja turvallista.

 Mutta voiko vanhempikin ihminen osallistua näihin?

– Esimerkiksi Helsingissä otan speed dating -tapahtumiin ennakkoilmoittautumisen 60 ihmiseltä. Siinä kysytään myös ikä. Tässä taannoin soitin ilmoittautuneelle 54-vuotiaalle naiselle, että vanhin miehistä on 48-vuotias. Lupasin palauttaa 30 euron deittimaksun, jos hän haluaa. Mutta hänen mielestään oli vain 'mukava tavata nuorempiakin miehiä', Anna Uusiheimala kertoo.

Uusiheimala suunnittelee syksyksi erityistä senioritapahtumaa speed dating -hengessä. Siitä ei voi vielä puhua tarkemmin, mutta se on tulossa.

– Speed dating -tapahtumissa on aina hauskaa, vaikka sitä rakasta ei edes löytyisi. Tunnelma on rento ja mukava.

Löydä oma rakas sokkotreffeillä museossa!

Oletko kiinnostunut kulttuurista, taiteesta ja historiasta? Etsitkö kaveria tai kumppania, jolla on samanlaisia kiinnostuksen kohteita? Tai haluatko tutustua kulttuurihenkisiin ihmisiin, vaikka itseäsi yleensä kiinnostaisikin enemmän lätkä ja futis?

Kansallismuseo laajentaa alaa: historiaan tutustumisen lisäksi siellä voi tutustua ihmisiinkin. Nyt on hyvä hetki lähteä sinne sokkotreffeille.

Kansallismuseossa Helsingissä järjestetään sinkku-ilta ystävänpäivänä.

Ohjelmassa on sokkotreffit lennosta rusettiluistelun tapaan. Pari löytää toisensa ja voi halutessaan jatkaa juttua miekkavitriinin äärellä tai rokokoo-salissa. Sokkotreffit lennosta järjestää Deittisirkus.

Sinkku-ilta Kansallismuseossa ystävänpäivänä la 14.2.2015 klo 18-21. Rakkausaiheisia opastuskierroksia klo 18.30 ja 19.30. Baari avoinna koko illan klo 18–21. Sisäänpääsymaksu tapahtumaan 7 / 9 euroa.  Tapahtuma on tarkoitettu yli 18-vuotiaille.

Liisa Tavi laulaa nykyään tulevien äitien kanssa ja tekee hidasta musiikkia lapsille. 

Liisa Tavi, 61, tuli tunnetuksi laulajana vuonna 1979 kappaleella Lasta ei saa tukuttaa, joka voitti Ylen Levyraadin. Vuonna 1980 hän osallistui euroviisukarsintoihin kappaleella Nopea talven valo. Hänen äänensä kuuluu myös Rauli Baddingin Tähdet Tähdet -kappaleen kertosäkeessä.

Nykyään Tavi työskentelee äänihoitajana ja asuu Joensuussa lähellä Pyhäselän rantoja. 

– Euroviisut ja yleisölle laulaminen olivat kiinnostava matka, mutta en kaipaa lavoille enää. Lopetin laulamisen kokonaan kymmenisen vuotta sitten. Olin tehnyt laulajana paljon töitä entisen mieheni muusikko Pekka Tegelmanin kanssa ja avioeromme ero muutti ammatillista minäkuvaani.

Tavi alkoi pohtia uutta suuntaa uralleen.

– Aloitin ohjaamalla äänirentoutusryhmiä Helsingin asukastaloissa asukkaille, jotka olivat pääosin eläkeikäisiä. Rentoutushoidossa avattiin kehoa liikkeen kautta ja tutkittiin äänen resonoimista oman kehon sisällä.

Agit Prop etsi laulajaa Sinikka Sokan tilalle ja valitsi Liisa Tavin. Kuva vuodelta 1976, Sanoma-arkisto.
Agit Prop etsi laulajaa Sinikka Sokan tilalle ja valitsi Liisa Tavin. Kuva vuodelta 1976, Sanoma-arkisto.

Ääni apuna synnytyksissä

Vähitellen Tavi erikoistui ohjaamaan äänirentoutusta raskaana oleville naisille.

– Äänenkäyttö muuttaa synnytyskokemusta. Osa asiakkaistani on kertonut, että he eivät ole tarvinneet synnytyksessä lainkaan kipulääkitystä. Heidän oman äänensä resonointi heidän kehossaan ja hengitysharjoitukset ovat kantaneet heidät läpi synnytyksen. Musiikilla on valtava vaikutus kehon rentoutumisessa ja rauhoittamisessa. Yleensä äänihoitoa käytetään synnytyksessä kuitenkin kipulääkityksen ohella.

Vielä 1980-luvulla äänihoito ei ollut osana synnytysvalmennusta. Tavin oma esikoinen syntyi Tuula Amberlan Lulun tahtiin, sillä joku oli kääntänyt synnytyssalissa radion päälle.

Tämän vuoden syyskuussa Tavi opiskeli doulaksi.

– Omien lasteni syntymästä on jo kolmisenkymmentä vuotta, joten halusin ammattini puolesta virkistää muistiani synnytyskokemuksesta. En ollut mukana oman lapsenlapseni synnytyksessä, mutta olin kyllä poikaani jatkuvasti puhelinyhteydessä ihmeen tapahtuessa.

Hidasta musiikkia lapsille

Liisa Tavi kertoo kasanneensa useamman vuoden lapsille ja vanhemmille suunnattua levyä.

– Tuota levyä on tehty kuin Iisakin kirkkoa, sillä rahoitamme tuotannon omasta kukkarostamme, laulaja puuskahtaa.

Tavin, muusikko Safka Pekkosen ja säveltäjä Aija Leinosen tavoitteena on tarjota pirteiden renkutuksien sijaan rauhallista musiikkia vanhemmille ja lapsille.

– Matalan pulssin kappaleiden tarkoituksena on rauhoittaa lapsia ja heidän vanhempiaan, Tavi kertoo.

Liisa Tavi, 61.
Liisa Tavi, 61.

Liisa Tavin omat kappaleet käsittelivät aikanaan inhimillisyyttä. Julkisuuteen Tavi nousi vuoden 1979 kappaleellaan Lasta ei saa tukuttaa. Pelle Miljoonan kirjoittama sanoitus otti kantaa lasten kaltoin kohteluun ja kasvatukseen.

– Oma näkemykseni on aina ollut se, että elämän ensimmäiset askeleet ovat äärimmäisen tärkeitä. Varhaislapsuus saattaa olla jopa elämämme tärkeintä aikaa, sillä lapset saavat jo hyvin nuorina eväät itsensä hyväksymiseen.

Tavi seuraa tällä hetkellä oman kolmivuotiaan lapsenlapsensa elämää ja kehitystä.

– Kouluissa ja tarhoissa meininki voi olla aika levotonta rauhallisillekin lapsille. Tämä levy tuo toivottavasti rauhaa hektisten tilanteiden keskelle. Kaiken lastenmusiikin ei tarvitse olla reipasta ja hauskaa irrottelua, sen vuoksi olemme tehneet tietoisesti hitaita kappaleita.

Pirkko Pitkäpaasi sai idoliltaan yllättävän huomionosoituksen vuonna 1978.

Pirkko Pitkäpaasi, 62, Helsinki:

"Tauno Palo on suuri idolini. Olen katsonut Kulkurin valssin ja Rosvo-Roopen varmaan kymmeniä kertoja. Hän oli lahjakas näyttelijä, mutta kyllähän se charmin ydin oli jumalainen ulkomuoto. Pehmeä, naisiin sortuva heikko mies tietysti, mutta se palava katse! Suomen Clark Gable ilman muuta.

Helsingissä kaikki tiesivät, että Tauno Suuren kantapaikka oli Elite-ravintola Töölössä. Ei sinne hänen takiaan monikaan mennyt, se oli ja on yhä suosittu ravintola muutenkin. Mutta siellä hänet saattoi nähdä kantapöydässään. 1970-luvulla hän oli jo vanha mies, mutta se sytyttävä katse hänellä oli elämänsä loppuun asti. Sen voi nähdä hänestä kertovissa dokumenteissakin.

"Ennen kuin ehdin ajatella mitään, hän oli polvillaan edessäni ja lauloi minulle serenadin."

Talvella 1978 olin Elitessä isomman seurueen kanssa, meitä oli monta pariskuntaa. Ravintola oli täynnä, puheensorina melkoinen. Yhtäkkiä kuulen, että takana joku mies kysyy jotain poikaystävältäni, tulevalta mieheltäni. Käännyn. Se on Tauno Palo. Ja ennen kuin ehdin ajatella mitään, hän on polvillaan edessäni ja laulaa minulle  serenadin.

Olin niin häkeltynyt, ettei mieleeni jäänyt, mitä hän lauloi, eikä sekään, miten ympärilläni siihen reagoitiin.

Olin tietysti otettu, että suuri idolini on siinä polvillaan edessäni, mutta vähän kiusaantunutkin tästä odottamattomasta huomiosta. Miksi minä? No, olihan minulla silloin pitkä vaalea tukka...

Nyt muistelen tapahtumaa tietysti suurella lämmöllä. Hauskinta on, että 89-vuotias äitini pyytää vieläkin aina silloin tällöin, että kerro taas se, kun Tauno Palo lauloi sinulle."


Muisto on julkaistu ET-lehden numerossa 12/2014.