Suurin osa suomalaisista puoltaa eutanasiaa, eniten sitä kannattavat nuoret. Lääkäreillä on asiasta omat mielipiteensä.

Mitä sitten, kun elämä on niin lähellä loppuaan, että tuska tekee elämästä vaikeaa? Pitäisikö eutanasia sallia? Ja jos, niin missä tapauksissa? Aihe puhuttaa jälleen.

– Eutanasia ei ole ainoa ratkaisu, vaan hyvä palliatiivinen hoito, mitä meilläkin on kehitetty. Että viimeiset viikot ja hetket olisivat mahdollisimman kivuttomia ja hyviä. Tähän pitäisi panostaa entistä enemmän, terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus Lääkäriliitosta huomauttaa.

Suurin osa suomalaisista hyväksyy nykyisin eutanasian. Sillä tarkoitetaan ihmisen surmaamista tai kuoleman sallimista silloin, kun tavoitteena on potilaan sietämättömän kärsimyksen lopettaminen. 

Aktiivisessa eutanasiassa toivottomasti sairaan potilaan kuolemaa joudutetaan esimerkiksi lääkeaineilla. Aiemmin puhuttiin armomurhasta. Nyt 75 % suomalaista hyväksyy eutanasian. Suomessa aktiivinen eutanasia on rikos, mutta itsemurhan avustaminen ei ole.

Nuoret myötämielisiä eutanasialle

Nuorimmat suhtautuvat koko kansassa eutanasiaan selvästi vanhempia ikäryhmiä myönteisemmin. Kuitenkin myös yli 65-vuotiaista eutanasian hyväksyy kaksi kolmesta.

Asiasta kysyttiin Tuhat suomalaista -tutkimuksessa viime keväänä. Lääkäreistä eutanasian hyväksyy huomattavasti harvempi kuin suomalaista keskimäärin, vain vajaa puolet. Kaksi vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan 46 prosenttia lääkäreistä suhtautui siihen periaatteessa myönteisesti. Toisaalta niiden lääkäreiden määrä, jotka voisivat itse joskus harjoittaa aktiivista eutanasiaa, on pysynyt ennallaan eli runsaassa viidenneksessä.

Lue myös: Vanhus päätyy yhä useammin itsemurhaan – uusi yllättävä syy

Kansainvälisesti reaktiot ovat yhtenäisiä.

– Niissäkin maissa, joissa laki sallii eutanasian, suhtautuminen vaihtelee, Kattelus huomauttaa.

Hän uskoo, että kun joissakin Euroopan maissa eutanasia on laillistettu ja asiasta on viime vuosina laajasti keskusteltu Suomessakin, tällä on voinut olla vaikutuksia suhtautumiseen.Eutanasia on sallittua tietyin edellytyksin Hollannissa ja Belgiassa.

Miksi lääkäri saisi surmata?

Suomen Lääkäriliitto suhtautuu kielteisesti eutanasian laillistamiseen. Se katsoo, että lääkärin osallistuminen potilaan aktiiviseen surmaamiseen edes potilaan pyynnöstä on vastoin lääkärin etiikkaa ja arvoja.Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen ja suojelu. Myös Maailman Lääkäriliitto on samoilla linjoilla.

Joissakin maissa siis laki on vastoin määriteltyä lääkärin etiikkaa. Laillistamisessa annetaan potilaalle oikeus toimenpiteeseen, joka jonkun on toteutettava.

"Lääkäri joutuu tässä tekijäksi."

– Lääkäri joutuu tässä tekijäksi, Kattelus huomauttaa.

Omantunnonvapaudesta onkin säädetty niissäkin maissa, joissa eutanasia on sallittu. Tilanteen on täytettävä tietyt edellytykset ja kriteerit. Sekä Hollannissa että Belgiassa on kuitenkin katsottu, että jos lääkäri ei itse halua toimenpidettä tehdä, hänen olisi huolehdittava siitä, että potilas saa avun toiselta lääkäriltä.

– Kaikki kokemukset eivät ole myönteisiä, ja tässä ollaan aika kaltevalla pinnalla. Aina ei ole selvää, milloin kaikki kriteerit toteutuvat, ja onko toimittu kaikissa tapauksissa ihmisen tahdon mukaisesti loppuun saakka, Kattelus sanoo ja korostaa elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa ja toimivaa kipulääkitystä.

Vierailija

Nuoret eutanasian kannalla – oletko sinä?

Kannatan eutanasiaa. En näe mitään ylevyyttä kärsimyksissä, jos ei ole toivoa paranemisesta vaan jatko olisi aina vain pahempaa. Ei omaisistakaan ole kiva katsella kärsivää. Jos piuhat irrotetaan, siinä vaiheessa on varmistettava, että kuolema tulee pian eikä potilas kuole ajan mittaan nestehukkaan ja joudu siten kärsimään tarpeettomasti.
Lue kommentti
tmaria
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Nuoret eutanasian kannalla – oletko sinä?

Olen samaa mieltä kuin Mökin Muori, kannatan eutanasiaa. En minäkään usko täysin kivuttomaan lähtöön jokaisessa sairaalassa. Olen nähnyt myös muutamia vuosia sitten erään läheiseni kamppailua viime hetkillä. Mielestäni myrkkypiikin tai -kupillisen ottaminen on paljon armollisempaa kuin että otetaan nesteytys- ja ruokapiuhat pois ja annetaan potilaan kuolla omia aikojaan. -tmaria-
Lue kommentti

Liisa Tavi laulaa nykyään tulevien äitien kanssa ja tekee hidasta musiikkia lapsille. 

Liisa Tavi, 61, tuli tunnetuksi laulajana vuonna 1979 kappaleella Lasta ei saa tukuttaa, joka voitti Ylen Levyraadin. Vuonna 1980 hän osallistui euroviisukarsintoihin kappaleella Nopea talven valo. Hänen äänensä kuuluu myös Rauli Baddingin Tähdet Tähdet -kappaleen kertosäkeessä.

Nykyään Tavi työskentelee äänihoitajana ja asuu Joensuussa lähellä Pyhäselän rantoja. 

– Euroviisut ja yleisölle laulaminen olivat kiinnostava matka, mutta en kaipaa lavoille enää. Lopetin laulamisen kokonaan kymmenisen vuotta sitten. Olin tehnyt laulajana paljon töitä entisen mieheni muusikko Pekka Tegelmanin kanssa ja avioeromme ero muutti ammatillista minäkuvaani.

Tavi alkoi pohtia uutta suuntaa uralleen.

– Aloitin ohjaamalla äänirentoutusryhmiä Helsingin asukastaloissa asukkaille, jotka olivat pääosin eläkeikäisiä. Rentoutushoidossa avattiin kehoa liikkeen kautta ja tutkittiin äänen resonoimista oman kehon sisällä.

Agit Prop etsi laulajaa Sinikka Sokan tilalle ja valitsi Liisa Tavin. Kuva vuodelta 1976, Sanoma-arkisto.
Agit Prop etsi laulajaa Sinikka Sokan tilalle ja valitsi Liisa Tavin. Kuva vuodelta 1976, Sanoma-arkisto.

Ääni apuna synnytyksissä

Vähitellen Tavi erikoistui ohjaamaan äänirentoutusta raskaana oleville naisille.

– Äänenkäyttö muuttaa synnytyskokemusta. Osa asiakkaistani on kertonut, että he eivät ole tarvinneet synnytyksessä lainkaan kipulääkitystä. Heidän oman äänensä resonointi heidän kehossaan ja hengitysharjoitukset ovat kantaneet heidät läpi synnytyksen. Musiikilla on valtava vaikutus kehon rentoutumisessa ja rauhoittamisessa. Yleensä äänihoitoa käytetään synnytyksessä kuitenkin kipulääkityksen ohella.

Vielä 1980-luvulla äänihoito ei ollut osana synnytysvalmennusta. Tavin oma esikoinen syntyi Tuula Amberlan Lulun tahtiin, sillä joku oli kääntänyt synnytyssalissa radion päälle.

Tämän vuoden syyskuussa Tavi opiskeli doulaksi.

– Omien lasteni syntymästä on jo kolmisenkymmentä vuotta, joten halusin ammattini puolesta virkistää muistiani synnytyskokemuksesta. En ollut mukana oman lapsenlapseni synnytyksessä, mutta olin kyllä poikaani jatkuvasti puhelinyhteydessä ihmeen tapahtuessa.

Hidasta musiikkia lapsille

Liisa Tavi kertoo kasanneensa useamman vuoden lapsille ja vanhemmille suunnattua levyä.

– Tuota levyä on tehty kuin Iisakin kirkkoa, sillä rahoitamme tuotannon omasta kukkarostamme, laulaja puuskahtaa.

Tavin, muusikko Safka Pekkosen ja säveltäjä Aija Leinosen tavoitteena on tarjota pirteiden renkutuksien sijaan rauhallista musiikkia vanhemmille ja lapsille.

– Matalan pulssin kappaleiden tarkoituksena on rauhoittaa lapsia ja heidän vanhempiaan, Tavi kertoo.

Liisa Tavi, 61.
Liisa Tavi, 61.

Liisa Tavin omat kappaleet käsittelivät aikanaan inhimillisyyttä. Julkisuuteen Tavi nousi vuoden 1979 kappaleellaan Lasta ei saa tukuttaa. Pelle Miljoonan kirjoittama sanoitus otti kantaa lasten kaltoin kohteluun ja kasvatukseen.

– Oma näkemykseni on aina ollut se, että elämän ensimmäiset askeleet ovat äärimmäisen tärkeitä. Varhaislapsuus saattaa olla jopa elämämme tärkeintä aikaa, sillä lapset saavat jo hyvin nuorina eväät itsensä hyväksymiseen.

Tavi seuraa tällä hetkellä oman kolmivuotiaan lapsenlapsensa elämää ja kehitystä.

– Kouluissa ja tarhoissa meininki voi olla aika levotonta rauhallisillekin lapsille. Tämä levy tuo toivottavasti rauhaa hektisten tilanteiden keskelle. Kaiken lastenmusiikin ei tarvitse olla reipasta ja hauskaa irrottelua, sen vuoksi olemme tehneet tietoisesti hitaita kappaleita.

Pirkko Pitkäpaasi sai idoliltaan yllättävän huomionosoituksen vuonna 1978.

Pirkko Pitkäpaasi, 62, Helsinki:

"Tauno Palo on suuri idolini. Olen katsonut Kulkurin valssin ja Rosvo-Roopen varmaan kymmeniä kertoja. Hän oli lahjakas näyttelijä, mutta kyllähän se charmin ydin oli jumalainen ulkomuoto. Pehmeä, naisiin sortuva heikko mies tietysti, mutta se palava katse! Suomen Clark Gable ilman muuta.

Helsingissä kaikki tiesivät, että Tauno Suuren kantapaikka oli Elite-ravintola Töölössä. Ei sinne hänen takiaan monikaan mennyt, se oli ja on yhä suosittu ravintola muutenkin. Mutta siellä hänet saattoi nähdä kantapöydässään. 1970-luvulla hän oli jo vanha mies, mutta se sytyttävä katse hänellä oli elämänsä loppuun asti. Sen voi nähdä hänestä kertovissa dokumenteissakin.

"Ennen kuin ehdin ajatella mitään, hän oli polvillaan edessäni ja lauloi minulle serenadin."

Talvella 1978 olin Elitessä isomman seurueen kanssa, meitä oli monta pariskuntaa. Ravintola oli täynnä, puheensorina melkoinen. Yhtäkkiä kuulen, että takana joku mies kysyy jotain poikaystävältäni, tulevalta mieheltäni. Käännyn. Se on Tauno Palo. Ja ennen kuin ehdin ajatella mitään, hän on polvillaan edessäni ja laulaa minulle  serenadin.

Olin niin häkeltynyt, ettei mieleeni jäänyt, mitä hän lauloi, eikä sekään, miten ympärilläni siihen reagoitiin.

Olin tietysti otettu, että suuri idolini on siinä polvillaan edessäni, mutta vähän kiusaantunutkin tästä odottamattomasta huomiosta. Miksi minä? No, olihan minulla silloin pitkä vaalea tukka...

Nyt muistelen tapahtumaa tietysti suurella lämmöllä. Hauskinta on, että 89-vuotias äitini pyytää vieläkin aina silloin tällöin, että kerro taas se, kun Tauno Palo lauloi sinulle."


Muisto on julkaistu ET-lehden numerossa 12/2014.