Outi ja Magnus Karlsson perustivat majatalon pikkukylään. ”Moni miettii, voiko lähteä. Me uskalsimme ja olemme nyt tyytyväisiä”, he sanovat.
Outi ja Magnus Karlsson perustivat majatalon pikkukylään. ”Moni miettii, voiko lähteä. Me uskalsimme ja olemme nyt tyytyväisiä”, he sanovat.

Outi ja Magnus Karlsson muuttivat Etelä-Ranskaan pyörittämään majataloa. He remontoivat vanhaa rakennusta huone kerrallaan. Täysin mutkatonta ei ranskalaiselämä ole ollut. Siitä on pitänyt huolen naapuriravintoloitsija.

Magnus Karlsson, 44, tarttuu kuluneeseen metallikahvaan ja vääntää. Leveä, nariseva puuovi aukeaa, kasvoille tulvahtaa ruuan tuoksu.

Olemme pikkuisessa kylässä Saint-Nazaire-de-Ladarezissa noin 250 kilometriä Marseillesta, puolen tunnin ajomatkan päässä Välimeren rannalta.

Hiljaisella kujalla kirkon takana sijaitsee Karlssonien majatalo Chez Amis. Nimi tarkoittaa suomeksi ystävien luona.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Outi Karlsson, 52, kiiruhtaa keittiöstä ja heittää essun tuolille. Koirat odottavat emäntäänsä kärsimättöminä lenkille. Lähdemme yhdessä ulos.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirkonkello alkaa soida. Tuntuu kuin olisimme matkanneet ajassa kauas taaksepäin.

Majatalossa on viisi vuokrattavaa huonetta.
Majatalossa on viisi vuokrattavaa huonetta.

Pitkäaikainen haave

Outi, omaa sukua Tuomainen, syntyi Ranualla. Hän oli viisivuotias, kun hänen perheensä muutti Ruotsiin 1960-luvulla. Suomea hän puhuu yhä pohjoisen murteella.

Outi tapasi Magnuksen parikymmentä vuotta sitten göteborgilaisessa baarissa. Outilla oli jo kaksi lasta, Magnus oli häntä kahdeksan vuotta nuorempi, maailmaa nähnyt sinkkumies.

Se oli menoa.

Huoneita on remontoitu rauhalliseen tahtiin.
Huoneita on remontoitu rauhalliseen tahtiin.

Outin ammatti oli kalatukun vientimyyjä, Magnus teki töitä yrittäjänä, kuten valokuvaajana ja moottoripyöräkorjaajana. Arkikiireen keskellä Magnus haaveili muutosta Etelä-Ranskaan. Entinen motocross-kilpailija oli ihastunut seutuun nuoruuden kisareissuilla.

Mahdollisuus lähteä tuli lopulta kuin salama kirkkaalta taivaalta.

– Työkaverini näytti minulle ilmoitusta, jossa haettiin vuokralaista eteläranskalaiseen majataloon. Siltä istumalta me vain päätimme lähteä. Vasta myöhemmin tuli mieleen, että pitäähän töissäkin kertoa ja lapsillekin mainita, Outi nauraa. Elettiin vuotta 2012.

Outin jo aikuiset pojat jäivät Ruotsiin. Tavaransa pariskunta pakkasi Magnuksen äidin varastoon.

Ensin pari työskenteli Ranskassa vuokratussa majatalossa, ja kun työ alkoi sujua, he alkoivat etsiä omaa taloa.

Illalla Magnus avaa läheiseltä viinitilalta hankitun roséviinin.
Illalla Magnus avaa läheiseltä viinitilalta hankitun roséviinin.

Tuhatvuotias talovanhus

Vuonna 2014 pariskunta teki kaupat pitkään tyhjillään olleesta talosta, jonka tuhatvuotiaat huoneet suorastaan huusivat asukkaita.

Kylän asukkaista ei ollut ostajiksi, sillä sodan aikana talossa oli majaillut natsimielisiä. Sen jälkeen kukaan paikallinen ei enää halunnut muuttaa siihen.

Outia ja Magnusta talon historia ei haitannut. Heidän mielestään menneisyyden käänteet antavat paikalle lisäsärmää.

– Kävimme kysymässä naapuriravintolasta, haittaisiko heitä, jos perustaisimme tähän majatalon. Aurinko paistaa kaikille, naapuri sanoi.

Siitä se sitten lähti.

Karlssonit ulkoiluttavat koiriaan Saint-Nazaire-de-Ladarezin raitilla.
Karlssonit ulkoiluttavat koiriaan Saint-Nazaire-de-Ladarezin raitilla.

Kielipuolena byrokratian suossa

Leipomon edessä seisoo kylän miehiä, ja Magnus alkaa jutella heidän kanssaan. Aiheena on pyöräily, ja majatalon isäntä höystää tarinaansa käsiliikkeillä. Kaikki nauravat.

Tänne tullessaan kumpikaan Karlssoneista ei osannut ranskaa. Nyt kieli sujuu jo kohtuullisesti. Pääasia on, että puhuu.

 – Naapurit juttelevat meille hyvin selvästi ja hitaasti, jotta ymmärtäisimme, Magnus kertoo.

Polkupyörä on kätevä kulkupeli pikkukylässä.
Polkupyörä on kätevä kulkupeli pikkukylässä.

Ihan mutkatonta ranskalaiselämä ei ole ollut.

Naapuriravintoloitsija, jota Karlssonit olivat luulleet myötämieliseksi, on tehnyt kaikkensa häätääkseen tulokkaat. On ollut puhkottuja autonrenkaita, yllättäen tehtyjä viranomaistarkastuksia ja jopa kimppuun käyminen, jota puitiin oikeudessa saakka.

Moni olisi jo antanut periksi, mutta Karlssonit eivät. Outi ja Magnus, joiden herkullinen optimismi nostaa väkisinkin suupielet hymyyn, eivät anna naapurin tuhota unelmaansa.

– Hän kaivaa omaa hautaansa, Outi sanoo.

Muut naapurit ovat auttaneet paljon. He ovat lahjoittaneet astioitakin. Huonekalut hankittiin kirpputoreilta.

– Emme elä yli varojemme, meillä ei ole yhtään lainaa. Huoneita kunnostamme vähän kerrallaan.

Outin iloksi Magnus rakensi takapihan varastosta pikkuruisen saunan.

Kokkausta ja kisajärjestelyjä

Majatalon pihalla Ruotsista tulleet vieraat huhuilevat jo illallisen perään. Outi kiirehtii keittiöön. Luvassa on kala- ja äyriäisannoksia piparjuurella maustettuna.

Pöytä on jo katettu ruokasalin perälle. Vieraat ja majatalon isäntäväki syövät samassa pöydässä.

– Meillä on isot pöydät, koska mielestämme ihmisten pitää tavata toisiaan, Magnus kertoo avatessaan läheiseltä tilalta hankitun roséviinin.

”Ennen elämämme oli tarkasti ohjelmoitua. Täällä meno on spontaania”, Outi sanoo.
”Ennen elämämme oli tarkasti ohjelmoitua. Täällä meno on spontaania”, Outi sanoo.

Vielä vuosi sitten pariskunta mietti, kuinka bisnes alkaisi sujua. Kesäisin tulijoita riittää, talvisin välttämättä ei. Mistä löytyy tarpeeksi asiakkaita?

Magnus keksi ottaa yhteyttä tuttuihin motocross-porukoihin, jotka harjoittelevat seudulla. Se kannatti. Outin ja Magnuksen talosta on tullut päristelijöiden tukikohta. Outi valmistaa urheilijoille monta ateriaa päivässä, Magnus auttaa kuljetuksissa ja kisajärjestelyissä.

– Monena talviviikkona ehdin käydä vain kaupassa, muuten seisoin keittiössä, Outi kertoo.

Magnus hörppää viiniä. Puheensorina valtaa ruokasalin. Usein illallisseuraa saapuu myös naapurikylistä.

– Ruotsissa elämä oli ohjelmoitua. En ehtinyt edes tavata ystäviä. Täällä tuttuja tulee ovesta yllättäen. Se on ihanaa, Outi huokaa. Sitten hän kuiskaa vielä supisuomalaisittain:

– Silti joskus toivon, että kunpa saisin olla pienen hetken ihan yksin.

Alkaen 55 e/ yö. +33 675 561 650. chezamis.fr

Haaveiletko majatalosta?

Outi ja Magnus kertovat parhaat vinkkinsä omasta majatalosta haaveilevalle.

  1. Kerro unelmastasi mahdollisimman monelle tutulle ja vieraalle. Niin voit löytää unelmatalosi helpommin kuin arvaatkaan.
  2. Pyydä rohkeasti apua ja neuvoja eri ihmisiltä hankkeesi joka vaiheessa. Tyhmiä kysymyksiä ei ole.
  3. Perehdy huolellisesti muiden majatalonpitäjien kokemuksiin. Ota oppia muiden virheistä ja mallia onnistumisista.
  4. Unohda suomalainen ujous, ja käy reippaasti tapaamassa eri alojen ihmisiä. Esimerkiksi Ranskassa järjestetään usein kylätapahtumia, joissa kannattaa käydä tutustumassa muihin alueen asukkaisiin. Heiltä saa tärkeää sisäpiiritietoa. Tervehdi kaikkia rohkeasti.
  5. Puhu yrityksestäsi aina, kun siihen on mahdollisuus, vaikka ranskaksi. Puutteellinen kielitaito ei haittaa.
  6. Liity kaikenlaisiin sosiaalisen median ryhmiin, joissa voi verkostoitua, tavata muita maahanmuuttajia ja jakaa kokemuksia yritystoiminnasta. Esimerkiksi Facebookissa on ryhmiä Etelä-Ranskassa asuville suomalaisille.
  7. Pidä yhteyttä Suomeen ja markkinoi majataloasi suomalaisille. Moni suomalainen arvostaa suomea puhuvaa henkilökuntaa.
  8. Usko itseesi ja tee. Me olemme varmoja omasta osaamisestamme, joten emme jää liikoja pähkäilemään vaan toimimme. Me olemme järjestäneet esimerkiksi musiikki-iltoja ja motocross-näytöksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla