Päivi Näkki, 60, on onnellinen istuessaan rantasaunan terassilla ihailemassa Saimaan maisemaa. Vielä kymmenen vuotta sitten hän eli kiireistä arkea Mikkelissä.

Saimaan järvimaisema. Se on luksusta ja lähelläni joka päivä! Edes talven hiljaisuus ja pimeys ei tympäise. Silloin nautin sisällä olosta, katson leffaa ja neulon.

Kymmenen vuotta sitten olin kiireinen markkinointipäällikkö. Pitkiä työmatkoja oli useamman kerran kuukaudessa, ja nukuin huonosti hotelleissa. Asuimme mieheni Ismon kanssa Mikkelissä.

Periaatteessa kaikki oli hyvin, mutta kaipasin jotain uutta elämääni. Aloimme etsiä mökkiä järven rannalta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kiirastorstaina 2009 ajelimme katsomaan purkukuntoista rantasaunaa Puumalan Hurissaloon. Ajattelimme, että myöhemmin sinne voisi rakentaa mökin. Jo samana iltana teimme tarjouksen, ja kesällä palkkasimme kirvesmiehen rakentamaan saunan vanhan kivijalan päälle. Loppusyksystä nautimme ensimmäiset löylyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Marjaretkillä kannon nokassa istuessani ajattelen olevani etuoikeutettu.

Kolmen kuukauden kuluttua rantasaunan ostosta näimme nykyisen kotimme myynti-ilmoituksen. Alkuperäiskunnossa oleva 50-luvun omakotitalo ei ollut mikään namupala, mutta se oli edullinen ja vain 300 metrin päässä rantasaunasta. 

Lausuimme kuuluisat sanat: pääsisimme talon ostamalla helpommalla kuin rakentamalla uuden mökin.

Muutimme taloon tammikuussa 2015. Muutos oli iso, sillä samana vuonna sanoin itseni irti, vaikka uutta työpaikkaa ei ollut tiedossa. 

Nykyisin myyn asiakkuusvastaavana lypsykarja- ja lihanautatiloille tuotantotarvikkeita. Teen kotona 2-3 toimistopäivää viikossa ja muina päivinä käyn asiakkailla. Suunnittelen itse päiväni, eikä kukaan katso perääni, kunhan tulosta syntyy.

Tutustuin pian muuton jälkeen moniin puuhakkaisiin naisiin.

Hurissalon  kylän aktiivisuus on yllättänyt minut. Paikalliset Facebook-ryhmät ovat mainio tapa tutustua mökkiläisiin ja vakituisiin asukkaisiin. Raija kävi ostamassa meiltä polttopuita mökilleen. Elvi taas tarjosi taimia puutarharyhmässä, ja hain niitä auton takakontillisen. Marita myi kirkolla kaupan kulmalla neuleita ja lankoja. Pian jo perustimme Kässäleidit-ryhmän, ja olemme kahtena kesänä myyneet Puumalan torilla käsitöitä.

Ensimmäinen koronakesä oli Puumalassa vilkas. Ville Haapasalon hatsapuri-kioski satamassa sekä suosittu pyöräreitti toivat matkailijoita Puumalaan. 

Piipahdan Mikkelissä muutaman kerran vuodessa ystäviä tapaamassa. Käymme ostoksilla ja syömässä, mutten kaipaa muuta. Tämä elämänmuutos on iso unelma, jonka toteutimme.

Jutun voi lukea kokonaisuudessaan ET-lehden numerossa 21/2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla