Asunnon vaihto pienempään voi kasvattaa pankkitilin saldoa. Elise ja Kari muuttivat Helsingin omakotitalostaan pienempään rivitaloasuntoon Ristiinaan. Asumiskulut pienenivät ja voitto sijoitettiin rahastoihin. 

Kaksi vuotta sitten Elise And-Reponen, 63, teki miehensä Kari Reposen kanssa ison päätöksen. Koko ikänsä pääkaupunkiseudulla elänyt pariskunta myi talonsa Helsingissä ja muutti Ristiinaan, Etelä-Savoon. Pientaloalue vaihtui Saimaan rantaan, iso piha ikkunasta aukeavaan järvimaisemaan.

– Kari jäi eläkkeelle kesällä 2015. Jo vuotta aiemmin varasimme Ristiinasta asunnon rakenteilla olleesta rivitalosta, Elise kertoo.

Elämänmuutoksen syynä oli Saimaa. Veneilystä innostunut pariskunta halusi isojen vesien äärelle. Kari on syntynyt Helsingin Isosaaressa, ja aava ulappa on hänen sielunmaisemaansa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Pari vuotta sitten Reposet ostivat Turusta yli kymmenmetrisen troolarimallisen veneen, jonka satamapaikkana on nyt Ristiinan Pursiseuran laituri.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uuteen halvemmalla

Elise ja Kari olivat vuonna 2005 rakentaneet Helsinkiin sataneliöisen omakotitalon. Sen myynti sujui helposti.

– Tiesimme, että samalla kadulla asuva lapsiperhe etsi isompaa kotia. Kävin soittamassa ovikelloa ja kerroin, että meidän talomme olisi vuoden päästä vapaana.

Omatoimisen myyntityön ansiosta kaupassa vältyttiin asunnonvälittäjän palkkiolta. Ainoastaan kauppakirjojen laadinnassa turvauduttiin asiantuntijan apuun. Sillä säästi pitkän pennin. Välittäjien palkkiot ovat pääkaupunkiseudulla keskimäärin noin neljä prosenttia. Omakotitalon kohdalla puhutaan siis reilusti yli kymppitonnin summasta.

Elisen ja Karin uusi rivitaloasunto on 82-neliöinen kolmio. Asumiskulut ovat velattomassa yhtiössä pienet. Yhtiövastike sekä vesi- ja sähkömaksu ovat kuukaudessa vain 200 euroa. Se tarkoittaa, että muuhun elämiseen jää rahaa, vaikka kummankaan eläke ei ole suuri.

– Kari oli 40 vuotta kaupungilla töissä ja minäkin työurani viimeiset parikymmentä vuotta. Sitä ennen työskentelin myyjänä ja myymäläpäällikkönä, Elise kertoo.

Asuntojen alueelliset hintaerot konkretisoituivat muuton myötä. Kymmenvuotiaan, pienehkön omakotitalon hinta on Pohjois-Helsingissä 350 000-400 000 euroa. Uusi rivitaloasunto Ristiinassa maksoi noin 200 000 euroa.

– Huomasimme, että samalla summalla olisi Savosta saanut myös uudehkon omakotitalon – ja jopa halvemmalla.

Asuntokauppojen jälkeen Reposille jäi vielä kohtuullinen summa säästöön. Sen he sijoittivat tileilleen ja pankin kautta rahastoihin, jotka tuottavat korkoa kohtuullisen riskittömästi.

– Pahan päivän varalla on hyvä olla vähän säästöjä. Koskaan ei tiedä, mitä elämä tuo tullessaan. Olen tyytyväinen siihen, että olemme saaneet asunnon tienattua. Olen köyhästä perheestä, ihan tyhjän päältä lähtenyt, Elise sanoo.

Hyvä uusi elämä

Ystävät ihmettelivät aluksi, miksi kukaan muuttaa Helsingistä maalle, keskelle ei-mitään. Elisen mukaan sopeutuminen pikkukaupunkiin tapahtui nopeasti.

– Elämä on täällä niin toisenlaista kuin Helsingissä, rauhallisempaa ja turvallisempaa. Ristiinan tunnelmakin on aivan omanlaisensa.

Muuttoa on helpottanut se, että molemmat ovat luonteeltaan sosiaalisia. Elise on löytänyt uusia ystäviä kansalaisopiston käsityöryhmistä, Kari taas pursiseurasta, jonka satamakapteenina hän toimii.

– Ja sitten on tuo Saimaa!

Hinnat yhä nousussa

3169 euroa 

= Vanhan omakotitalon keskineliöhinta pääkaupunkiseudulla. Muun Suomen keskihinta on 1472 euroa neliöltä. 

  • Omakotitalojen hinnat nousivat 2016 koko maassa, eniten pääkaupunkiseudulla, noin 10 prosenttia. Muualla maassa nousu oli pari prosenttia, joskin alueelliset erot ovat suuria.
  • Osakehuoneistojen hinnoissa tapahtui loppuvuodesta pieni notkahdus. Muualla maassa hinnat vähän laskivat, mutta siitä huolimatta huoneistot kallistuivat Helsingissä neljä prosenttia ja koko pääkaupunkiseudulla kolmisen prosenttia.
  • Alueelliset erot ovat isoja. Esimerkiksi Oulussa hinnat nousivat lähes Helsingin tahtiin, kun taas Itä-Suomessa laskua oli yli kuusi prosenttia. Asumisen kustannukset nousivat arvoa maltillisemmin. Nousua oli vain 0,2 prosenttia.
  • Vuokra-asuminen on kallistunut koko maassa. Eri alueiden välinen hintakehitys on ollut paljon tasaisempaa kuin omistusasunnoissa. Vuodesta 2010 vuokrat ovat nousseet yli 20 prosenttia sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Suomessa.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden nuemrossa 4/2017.

Sisältö jatkuu mainoksen alla