Jussi Ja Anna-Liisa Tukiainen tekivät monia matkoja Egyptiin, kunnes päättivät muuttaa sinne."Täällä riittää pienempikin eläke", he huomauttavat. Egyptiin on kotiutunut myös järvenpääläinen Marjatta Jokinen.

Haukiputaalta kotoisin oleva Jussi Tukiainen ei muista enää, kuinka monta Egyptin-matkaa hän on tehnyt. Hurghada tuli tutuksi jo 1987, kun hän saapui sinne oppaana.

– Nykyinen vilkas keskusta, Sakkala, oli silloin autiomaata, ja kaupungissa oli vain yksi viiden tähden hotelli, Jussi muistelee.

– Muita isoja matkanjärjestäjiä kuin Ystävyysmatkat ei ollut. Lähes kaikki tunsivat minut.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Nykyisin Jussi on poikansa Timin, 13, ja vaimonsa Anna-Liisan kanssa julkkis lähinnä vain perheen kotikadulla Hurghadassa, josta he ostivat vapaa-ajan ja eläkepäivien kodin 2007. Jussi jää eläkkeelle kuuden vuoden kuluttua, vaimo kahden.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Ostopäätökseen vaikutti se, että taloa rakennutti tuttu suomalais-egyptiläinen pariskunta ja että Järvenpään-naapurimme, perhetuttumme 25 vuoden ajalta, osti talosta ensimmäisen asunnon. Silloin meille tuli kiire saada toivomamme.

Kiuas ja kivet valmiina

Pariskunnan huoneisto sijaitsee kerrostalon ylimmässä, viidennessä kerroksessa. Ikkunoista ja kahdelta parvekkeelta näkyvät vanha keskusta Dahar, moskeija, koptikirkko ja autiomaan vuoret.

– Aluksi olivat vain seinät. Huonekaluja hankimme edullisesta valtion tavaratalosta, joka ikävä kyllä paloi vuodenvaihteessa. Käsityönä tehdyn sohvakaluston saa jo satasella suoraan valmistajalta. Sauna on vielä kesken, kiuas ja kivet on jo.

Olohuoneen seiniä koristavat värikkäät kuvakudokset ja batiikkikankaat. Tekstiilit ovat pariskunnan yhteinen intohimo. He tuottivat vuonna 1994 opetusministeriön rahoituksella kuvakudosten kiertonäyttelyn Suomeen. Teokset olivat egyptiläisen arkkitehti Ramses Wissa Wassefin (1911–1974) perustamasta taidekeskuksesta.

Tukiaiset ovat lisäksi useina vuosina järjestäneet eri puolilla Suomea Egyptistä tuomiensa seinävaatteiden myyntinäyttelyitä.

– Wissa Wassefin mukaan jokainen on syntynyt taiteilijaksi ja kaikissa meissä on luovuutta. On hienoa, että käsillä tekemisen taito säilyy Egyptissä, Anna-Liisa sanoo.

Tukiaisia kiehtoo tavallisessa arjessa tuntuva henkinen rikkaus.

– Uudessa kulttuurissa eläminen pitää virkeänä.

"Joka päivä opimme uutta, olemaan maassa maan tavalla ja käyttäytymään kunnioittavasti paikallisia kohtaan."

Tukiaiset suunnittelivat talvikodin ostamista myös Espanjasta, mutta Egypti voitti.

– Egypti on ollut meille niin sanotusti elämää suurempi juttu, pariskunta sanoo.

Päätökseen vaikutti myös perheen Kairossa viettämä kahden vuoden jakso 10 vuotta sitten. Silloin Anna-Liisa oli asiantuntijana Suomen ja Egyptin yhteisessä mielenterveysalan kehittämishankkeessa. Poika Tim oli Kairoon muutettaessa vasta kaksivuotias.

– Timin ensimmäinen sana oli Niili. Hän viihtyi hyvin suomalaisen, nyt jo edesmenneen Tarja Halosen johtamassa päiväkodissa, Nursery Annassa, Jussi kertoo.

Hurghadan kotia on suunniteltu myös Timin ja hänen tulevan perheensä loma-asunnoksi.

– Egyptiläiset rakastavat lapsia, ja täällä on todella hyvä elää lasten kanssa, Tukiaiset kertovat.

Tukiaisten loma-ajat Hurghadassa kuluvat suomalaisia ja egyptiläisiä ystäviä tavaten, ulkoillen, lukien ja nauttien lomasta rannalla ja merellä. Televisiota katsotaan harvoin ja nettiyhteyttäkin käytetään vain harkiten.

– Hurghada ei sovi erakkoluonteiselle. Arjessa pärjäämiseen tarvitaan yhteisö ja sosiaalisia kontakteja. Vähäiselläkin englannilla tulee toimeen.

Huvila Punaisenmeren rannalla

Järvenpääläinen Marjatta Jokinen kävi Hurghadassa ensi kertaa vuonna 2007, kun hän oli juuri jäänyt eläkkeelle. Hän ihastui kaupunkiin ja hankki sieltä asunnon, jossa vietti aikaa talvisin.

Neljä vuotta sitten Marjatta vaihtoi kerrostaloasuntonsa merenrantahuvilaan. Puoliso Pekka on vielä työelämässä Suomessa ja viettää Hurghadassa lyhyempiä jaksoja.

– Valo, lämpö, D-vitamiinitankkaus, meri ja ihmisten sydämestä kumpuava ystävällisyys, Marjatta luettelee. Ne ovat asioita, jotka saavat hänet ihastumaan Hurghadaan yhä uudelleen.

Marjatta on käynyt kaksi kertaa Luxorissa, Hurghadasta noin 300 kilometrin päässä, muttei ole vielä ehtinyt Gizan pyramideille, Egyptin suosituimmalle nähtävyydelle. Giza sijaitsee pääkaupunki Kairon kupeessa, 450 kilometrin päässä.

– Luonto kiinnostaa minua enemmän kuin monumentit. En kaipaa turistinähtävyyksiä vaan arjen elämyksiä.

Marjatta nauttii siitä, että hänellä on aikaa ja mahdollisuus tehdä niitä asioita, joita ei ehtinyt kiireisinä työvuosina rehtorina Järvenpäässä

– Maalaan, soitan pianoa, uin ja kellun meressä. Luen kirjoja. Tänä talvena olen ehtinyt kutoa viidet vauvan villasukat Lohjan sairaalan synnytysosastolle.

Hihaton paita ei käy kaupungilla

Marjatta viettää Hurghadassa muutamien viikkojen jaksoja talvikuukausien aikana. Hän sanoo Hurghadan hintatason olevan niin alhainen, että pienempikin eläke riittää hyvään arkeen.

– Ruoka on edullista ja aina tuoretta. Leivokset ovat herkullisia, ja egyptiläinen valkoviini on hyvää. Alkoholia myydään monissa kaupoissa, vaikka paikalliset eivät juuri sitä juo.

Marjatta valmistaa useimmiten ruokansa itse. Hän on oppinut uusia paikallisia reseptejä, kuten broilerin maksasta ja sydämistä tehdyn muhennoksen ja vuohenliha-kaalikeiton.

Pukeutumisessa länsimaalaisen naisen pitää olla tarkkana.

– Jos kulkee paljastavissa vaatteissa, antaa vääriä signaaleja ja loukkaa paikallisia. Itse en lähde kaupungille esimerkiksi hihattomassa paidassa. Liikun paljon yksin, mutta olen saanut olla rauhassa ja tunnen oloni turvalliseksi, Marjatta sanoo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 6/2016.

Mielenkiintoinen artikkeli.  Ainoa, mitä kritisoin, on ettei "huonoista" puolista oli laisinkaan mainintaa esim. byrokratia ja asioiden hoitamisen hankaluus, leimaa pitää hakea sieltä sun täältä, jonotella, odotella. Länsimaalaisia myös "narutetaan" mennen tullen mutta haitanneeko tuo mitään kun itse eivät ole siitä tietoisia.

Mielestäni Egyptissä asuminen vaatii siellä asuvalta ulkomaalaiselta tietynlaista mielenlaatua. Monelle siellä asuminen ei vaan sovi koska "tietyt" asiat alkavat ajan mittaan pännimään.

Itse en voisi ajatellakaan asuvani  rantalomakohteissa tai rikkaille egyptiläisille + ulkomaalaisille rakennetuissa asuntoryppäissä.  Ymmärrän kyllä, että joillekin se on mieluisin vaihtoehto varsinkin jos ei ole arabian kielen taitoa.

Olen asunut kaikki vuodenajat Egyptissä mutta saunaa en ole siellä kertaakaan kaivannut. Joulu-ja tammikuut ovat öisin tosi, tosi kylmiä. Muistan, kun v. 1991 vietin joulukuun Luxorissa ja siellä satoi lunta! (pikkasen hiutaleita mutta kuitenkin ylitti uutiskynnyksen)

Ei ymmärrä

Että joku viittiiki raahata kiukaan ja kiuaskivet  Egyptiin ja rakentaa sinne saunan! Sielhän on yli +40 astetta lämpöä melkeen puol vuotta. Mulle ei tulis mieleenkään alkaa siel saunomaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla