Kuvat
Getty images

Rahaan liittyy paljon tunteita. Rahasta väännetään yhtä paljon kuin yhteisestä ajasta, läheisyydestä ja kotitöistä.

Raha-asiat ovat suomalaisten pariskuntien yleisimpiä riidanaiheita. Rahasta väännetään yhtä paljon kuin yhteisestä ajasta, läheisyydestä ja kotitöistä.

Rahariidoissa tunteet myös leiskahtavat helposti punaiselle, sillä kiistan aiheena kahiseva on kaukana neutraalista.

– Rahaan liittyy kokonainen tunteiden kirjo. Voi olla stressiä ja huolta vuosikymmeniä painaneista veloista, tai iloa ja tyydytystä taloudellisesti helpoista elämänjaksoista, sanoo psykoterapeutti Maarit Lassander.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Reilua vai ei?

Heräteshoppailija ja nuukailija. Nautiskelija ja kituuttaja. Avokätinen ja säästäväinen. Erilaiset asenteet ja suhtautuminen säästämiseen, sijoittamiseen ja rahankäyttöön synnyttävät helposti hankausta puolisoiden välille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Erimielisyyttä voi tulla vaikkapa siitä tuetaanko lapsia ja lapsenlapsia rahallisesti, tai kuinka hövelisti jälkikasvua on mahdollista auttaa. Toinen puolisoista saattaa olla sitä mieltä, ettei liika rahan syytäminen ole ollenkaan hyvästä.

Erimielisyyttä voi tulla vaikkapa siitä kuinka hövelisti jälkikasvua on mahdollista auttaa. 

Silloin on hyvä pohtia, mitä toinen vanhempi haluaa osoittaa rahallisella tukemisella. Onko se ainoa tapa osoittaa huolenpitoa? Entä toteutuuko reiluus, jos lapsia on useampia?

– Eri perheissä on eri tavat. Vanhempien kannattaa sopia mikä on sopiva rahallisen tuen taso, josta sitten pidetään kiinni, Lassander sanoo.

Myös keskinäinen kulujen jakaminen voi synnyttää erimielisyyttä. Kuuluuko suurituloisemman maksaa isompi osuus laskuista? Laitetaanko laskut puoliksi, vaikka pienituloisemmalle jää silloin vähemmän rahaa vapaaseen käyttöön?

Pahimmillaan köyhemmälle puolisolle ei jää juuri mitään käteen.

Pahimmillaan köyhemmälle puolisolle ei jää juuri mitään käteen.

– Rahatavat ja rutiinit kehittyvät usein pitkän ajan kuluessa. Jos työikäisenä on jaettu laskut puoliksi, sama saattaa jatkua eläkkeellä. Silloin tilanne saattaa muodostua epäreiluksi.

"Muista, että raha-asioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Pankkineuvojat osaavat auttaa talouden solmukohdissa."

– Muista, että raha-asioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Monissa tilanteissa helpoin tapa selvitellä omia mahdollisuuksiaan on varata aika pankkineuvojalle. He osaavat auttaa navigoimaan talouden solmukohdissa, Maarit Lassander vinkkaa.

Harmia ja häpeää

Maarit Lassander kehottaa tutkiskelemaan minkälaisia tunteita raha-asiat herättävät. Oletko tyytyväinen siihen, miten asiat on hoidettu, vai kaihertaako jokin? Oletko kokenut epäreiluuden tunteita, surua tai kenties häpeää? Tai ehkä kiitollisuutta ja helpotusta?

Omaa rahahistoriaansa kannattaa muistella ja tarkastella, jopa sukupolvienkin taakse.

Omaa rahahistoriaansa kannattaa muistella ja tarkastella, jopa sukupolvienkin taakse. Lassander rohkaisee paneutumaan yksityiskohtiin ja tunnelmiin, sillä niistä voi aueta valaistusta siihen, mistä rahaan liittyvissä tunteissa on kysymys omalla kohdalla.

– Suvun vaiheisiin voi liittyä merkittäviä käännekohtia, siellä voi olla paljon puutetta ja vaikeita kokemuksia. On tärkeää löytää omasta perhehistoriasta hyväksyntää ja ymmärrystä siitä minkälaisesta taustasta itse on lähtenyt liikkeelle.

Kumppanin kanssa on hyvä vertailla ajatuksia yhteisestä rahahistoriasta. Mitkä asiat ovat harmittaneet, mihin ollaan tyytyväisiä?

"Ei ole koskaan liian myöhäistä nostaa vaikeita asioita esille."

– Toinen puolisoista voi kokea raha-asioista katkeruutta tai syyllisyyttä vuosikymmenten ajan. Ei ole koskaan liian myöhäistä nostaa vaikeita asioita esille.

Vaikeimpia rahaan liittyviä tunteita on häpeä. Se saattaa kietoutua kuristavana otteena koko oman identiteetin ympärille: Olenko epäonnistunut? Olenko huono elättäjä? Esimerkiksi yrittäjän kokema konkurssi voi osua syvälle minuuteen.

Avoin puhe avuksi

Aikaisemmin häpeästä ja muista vaikeista tunteista on vaiettu. Tämä on muuttunut pikku hiljaa.

Psykoterapeutin työssään Maarit Lassander on huomannut, että nykyään perheissä puhutaan raha-asioista enemmän ja avoimemmin kuin ennen.

– Mitä enemmän pystyt puhumaan rahaan liittyvistä tunteistasi, ajatuksistasi ja uskomuksistasi, sitä parempi se on parisuhteellesi. Pitkässäkin parisuhteessa voi löytyä yllättäviä oivalluksia.

Koukussa shoppailuun

Puolison rahankäytöstä voi paljastua vuosien jälkeen jotain odottamatonta.

Eläke on huvennut pitkään rahapelaamiseen, ja puoliso on ottanut pikavippejä paikatakseen rahanmenoa. Verkkokaupoissa shoppaileminen on johtanut huomaamatta velkaantumiseen ja luottokorttikierteeseen.

Yhtäkkiä paljastuvat rahaongelmat heiluttavat helposti turvallisuudentunnetta parisuhteessa. Luottamus voi olla koetuksella ja ikäviä tunteita nousta pintaan.

Erityisesti pelivelkojen taustalla on monesti monisyisiä elämäntilanteita, joissa jokin tarve on jäänyt varjoon.

Pysähtymisen paikka

Maarit Lassander kehottaa tutkimaan mihin tarpeeseen salaa velkaantunut tai tuhlaileva puoliso on yrittänyt rahankäytöllään vastata. On paikallaan tarkastella hyvinvointia ja elämänhallintaa yleisesti.

– On hyvä miettiä, mikä voisi tuottaa saman lohdutuksen tai tyydytyksen kuin shoppailu tai pelaaminen. Peliriippuvuuteen tarvitaan aina myös ulkopuolista apua.

"On hyvä miettiä, mikä voisi tuottaa saman lohdutuksen tai tyydytyksen kuin shoppailu tai pelaaminen."

– Monet rahankäyttötavat ovat itsessään hyvin addiktoivia. Nettipelit ja verkkoshoppailu on suunniteltu koukuttaviksi. Erityisesti kuormittavassa elämäntilanteessa ne voivat tarjota helppoa mielihyvää ja helpotusta, Lassander muistuttaa.

Maarit Lassander näkee työssään psykoterapeuttina parisuhteita, joissa toinen puoliso hallitsee koko taloutta. Kuvioon liittyy usein psyykkistä ja fyysistä väkivaltaa, jotka ylläpitävät valtarakennetta.

– Rahaan liittyy aina paljon valtaa, joskus myös vallankäyttöä. Tällainen tilanne herättää voimakasta häpeää. Ulkopuolista apua tulee hakea nopeasti.

Hupia budjettiin

Hurahtaa voi tuhlailun lisäksi myös säästämiseen, tai vaikkapa sijoittamiseen. Jos sukanvarren kasvattaminen tai pörssikurssien seuraaminen alkaa viedä kaiken huomion, voi olla tarpeen pohtia tasapainoa – ja jälleen elämänhistorian käänteitä.

– Nuukaileminen voi olla monelle keino hallita elämää tai tapa yrittää lisätä omaa turvallisuudentunnetta. Syy siihen saattaa löytyä eletystä elämästä.

Jos puoliso kiristelee kukkaronnyörejä liiallisuuteen asti, on hyvä pysähtyä

Jos puoliso kiristelee kukkaronnyörejä liiallisuuteen asti, niin että se vaikuttaa pariskunnan elämänlaatuun haitallisesti, on hyvä pysähtyä ja pohtia yhdessä, mikä tässä elämäntilanteessa olisi oikeasti riittävä varallisuuden taso.

Käytännön ratkaisuksi Maarit Lassander ehdottaa hupitiliä, johon nuukailija ohjaa tuloistaan sopivan summan rahaa. Näin kaikki mahdollinen ei mene säästöön, ja budjettiin tulee ilmavuutta. Hupitilin rahat on tarkoitettu käytettäväksi kevein mielin, ilman syyllisyyttä. Se voi alkuun vaatia hieman harjoittelua, mutta tuoda lopulta joustoa ja iloa myös parisuhteeseen.

Lisätietoa: Maarit Lassander: Rahaviisaus. Mitä jokaisen tulisi tietää rahasta ja mielen hyvinvoinnista. Atena 2020.

Lue koko juttu ET-lehden numerosta 18/2022. Tilaajana voit lukea sen myös täältä. Jos et ole vielä tilaaja, kokeile Digilehdet.fi-palvelua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla