Tarmo Ropponen, 83: ”Välillä alan vetää vaali-iltaa kotonakin”
Politiikan toimittaja Tarmo Ropponen on koukussa vaalitentteihin ja ajankohtaisohjelmiin. Hänen valikoivaan tv-makuunsa mahtuu kuitenkin kaksi poikkeusta: jalkapallo ja lännenelokuvat.
On tammikuinen ilta vuonna 2006. Presidentinvaalin tulokset ovat juuri ratkeamassa. Tarmo Ropponen istuu Ylen vaalistudiossa. Hän käärii kauluspaitansa hihat.
Ohjaaja antaa merkin.
Tarmo ottaa pienen etunojan ja alkaa puhua kameralle:
–Tulos on selvillä.
Tarja Halonen, 62-vuotias helsinkiläinen, nykyinen tasavallan presidentti, on valittu niukalla enemmistöllä, hän sanoo varmalla, Suomen kansalle tutuksi tulleella äänellä.
Vaalilähetys oli Tarmo Ropposen viimeinen. Hän työskenteli Ylen tv-uutisten politiikan toimittajana ja politiikan toimituksen päällikkönä 36 vuotta ja juonsi kymmeniä tv-vaalivalvojaisia.
”Haluan tietää yhä tarkalleen, missä mennään.”
Noista vaaleista on 20 vuotta, mutta Tarmo, 83, katsoo televisiota edelleen toimittajan silmin.
– Haluan tietää yhä tarkalleen, missä mennään ja mihin maailma on ehkä menossa. Siksi katson vain tv-ohjelmia, jotka liittyvät yhteiskuntaan ja politiikkaan, hän sanoo.
– Sain kokea urallani paljon. Kaikki ne uutislähetykset, ainakin 30 vaali-iltaa, hallituksen kaatuminen. Ja sekin tapaus, kun eräs naisministeri sai salaisia papereita yllättäen ja pyytämättä.
”Ei toimittajuus minusta katoa.”
Naisministerillä Tarmo tarkoittaa silloista pääministeriä Anneli Jäätteenmäkeä, jota hän haastatteli Ylen tv-studiossa vuonna 2003 niin sanottuun Irak-kohuun liittyen.
– Kuulostaa ehkä naiivilta, mutta se kaikki on minun sisälläni vieläkin. Ei toimittajuus minusta katoa.
Intohimo politiikkaan elää Tarmossa yhä niin vahvana, että hän seuraa televisiosta kaikkien mahdollisten vaalien kaikki vaalilähetykset. Varsinkin Ylen, mutta myös MTV3:n.
– Pyrin katsomaan kaiken ensimmäisestä vaalitentistä alkaen. Arvioin itsekseni, onko ehdokkailla mahdollisuutta pärjätä.
”Kommentoin ohjelmaa usein ääneen. Vaimo on huomauttanut siitä.”
Tarmo on omista vaalianalyyseistaan usein niin innoissaan, että alkaa selittää niitä saman tien vaimolleen.
– Välillä alan vetää vaali-iltaa kotonakin. Kun katsomme yhdessä vaalilähetystä tai mitä tahansa, kommentoin ohjelmaa usein ääneen. Vaimo on huomauttanut siitä, Tarmo sanoo.
– Ole nyt hetki hiljaa, hän on sanonut. Katsotaan ohjelma ensin ja keskustellaan vasta sen jälkeen. Olen ottanut opikseni. Nykyään yritän olla hiljaa uutistenkin aikana.
”Pitää elää, kokea, yrittää ymmärtää maailmaa.”
Kun uutiset päättyvät, Tarmo ja vaimo puhuvat kaikesta siitä, mistä uutisissa juuri puhuttiin. Puolisokin on hyvin kiinnostunut politiikasta.
Jos Tarmo on kotona, hän katsoo aina Ylen kello 18:n tv-uutiset. Usein hän ei ole kotona. On niin paljon muutakin tekemistä.
– Jos menet sängyn pohjalle, sinnehän jäät. Pitää elää, kokea, yrittää ymmärtää maailmaa. Minulla on siihen yhä kova halu, Tarmo sanoo.
–Televisio ei orjuuta minua. Olen hyvin valikoiva katsoja.
”Kielenkäyttö on muuttunut arkiseksi ja rajuksi.”
Uutisten ja A-Studion lisäksi Tarmo avaa television joka torstai kello 16. Silloin TV 1:ltä tulee Eduskunnan kyselytunti. Sitä katsoessaan hän tuntee näkevänsä erityisen kirkkaasti, mihin suuntaan Suomi on menossa.
Ainakin räyhäkkäämpään suuntaan, hän sanoo huomanneensa.
– Nykyään joku voi sanoa, että ”pääministeri, ette ymmärrä mistään mitään, olette ihan pihalla”. Kielenkäyttö on muuttunut arkiseksi ja rajuksi. En oikein pidä siitä.
Kovan viikon illasta Tarmo sen sijaan pitää. Koomikko Jukka Lindströmin juontama poliittinen satiiriohjelma on hänestä lähes nerokas.
Ohjelma alkoi keväällä 2023. Juuri sellaista sarjaa Tarmo oli ehtinyt odottaa jo vuosia.
– Ja sitten se tuli! Ohjelmassa päättäjiä kritisoidaan hyvinkin voimakkaasti, mutta aina hymysuin. Poliitikot näytetään siinä ihmisinä. Ja ihmiset tekevät myös virheitä.
Tarmon valikoivaan tv-makuun mahtuu kaksi poikkeusta: jalkapallo ja lännenelokuvat. Politiikan lisäksi hän katsoo mielellään myös niitä.
Televisioita on kotona kaksi. Siihen on syy.
”Toinen sanoo toiselle yhdellä katseella, että nyt meni liian pitkälle. Siinä on jotain hienoa.”
– Minulla ja vaimolla on erilainen elokuvamaku. Hän ei välitä lännenelokuvista. Menen katsomaan niitä toiseen huoneeseen.
Tarmon suosikkinäyttelijä on Clint Eastwood.
Eniten hän pitää 1950–60-luvun lännenelokuvista, ne on tehty hänestä niin hyvin. Niissä ovat kohdillaan värit, äänenvoimakkuus, näytteleminenkin.
Yksi Tarmon lempielokuvista on Huuliharppukostaja. Siinä on esimerkiksi lähikuvia, joissa näyttelijät puhuvat toisilleen pelkillä katseilla.
– Toinen sanoo toiselle yhdellä katseella, että nyt meni liian pitkälle. Siinä on jotain hienoa.
ET-lehdessä 17/2026 kerroimme myös, m illaisia katsojia ovat tv-konkarit Hilla Blomberg ja Markku Veijalainen. Tilaajana voit lukea heidän haastattelunsa täältä. Jos et ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
