Tuliko tyttö vai poika? Onko sukupuolen kysyminen enää sopivaa?

Pojalle tuodaan sinisiä vaatteita, tytölle pinkkejä nuttuja. Pojasta leivotaan diplomi-insinööriä ja tytön ajatellaan luonnollisesti päätyvän hoitoalalle.

Sukupuolittaminen alkaa heti syntymästä. Lapsi saa henkilötunnuksen, jonka jälkiosan numero on naisilla parillinen ja miehillä pariton. Se yksilöi hänet tarkemmin kuin nimi.

Meidät luokitellaan heti syntymässä.

– Arkea on vaikea ajatella ilman sukupuolta ja sen vaikutusta. Sukupuoli määrittää, miten meihin suhtaudutaan. Meidän odotetaan asettuvan oletettuun asentoon ja ilmentävän sitä, toteaa VTT, sosiologian dosentti Sanna Aaltonen Itä-Suomen yliopistosta.

Ihmisellä on luontainen taipumus luokitella toiset ulkonäön tai nimen perusteella miehiin tai naisiin. Kun asiat asettuvat totuttuihin lokeroihin, meille tulee turvallinen olo.

Sukupuoli rakentuu sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Me kaikki osallistumme rakennustöihin käytöksellämme, sanomisillamme ja reaktioillamme.

Saatamme huomaamattamme vahvistaa sukupuolijaottelua: vähättelemme poikien huonoa käytöstä toteamalla ”pojat ovat poikia” tai vahvistamme ulkonäkökeskeisyyttä kehumalla tyttöä ”pikku prinsessaksi”.

Sukupuolijaottelua tulee vahvistettua huomaamattakin.

Näin siitä huolimatta, että vilkkaus ja riehakkuus voivat ja saavat olla myös tytön ominaisuuksia. Vastaavasti herkkyys, itkemien ja hoiva kuuluvat myös pojille.

Sukupuolittaminen näkyy ympäröivässä yhteiskunnassa, markkinoinnissa ja mediassa. On poikien ja tyttöjen lelut, naisten ja miesten kilpailusarjat, miesten ja naisten vessat.

Jaotteleminen rajaa

Ongelma tiukassa jaottelussa on, että se typistää ihmisen sukupuolensa edustajaksi. Hänelle suodaan vain tietty liikkumatila.

Jäykät roolit ja stereotypiat heikentävät yksilön hyvinvointia. Normien ja roolien ahtaus rajoittaa mahdollisuutta toimia tavalla, joka itsestä tuntuu hyvältä.

Meissä kaikissa on sekä naisellisia ja miehisiä piirteitä. Sukupuolta voi ajatella jatkumona, jossa ei ole kahta erillistä ja vastakkaista kategoriaa.

Roolien ahtaus rajoittaa mahdollisuuksia toimia.

– Jotkut kokevat, että he asettuvat kokonaan tällaisen jatkumon ulkopuolelle. Yhdenvertaisuuden kannalta siihen pitäisi olla myös mahdollisuus, Aaltonen sanoo.

Kun sukupuolten moninaisuus tunnustetaan ja tehdään näkyväksi, vapaudutaan turhista lokeroista. Ihmisille tarjoutuu tilaisuus olla sellaisia kuin ovat ilman, että sukupuoli vaikuttaa siihen.

– Itse muistan tyttöjen ja poikien jonot kyläkoulumme pihalla, kun välitunnilta siirryttiin sisään. Tuntuisi hullulta tänä päivänä, että sisään menemistä varten järjestäydyttäisiin sukupuolen mukaiseen jonoon. Sellaista tuskin kaipaa kukaan.

Ennen liikuntatunnilla tytöt juoksivat ympyrää tamburiinin tahdissa, kun pojat pelasivat viereisessä salissa koripalloa.

– Kouluissa voi edelleen olla erillistä liikuntaa tytöille ja pojille, mutta siinä on menty eteenpäin. Tunnistetaan, etteivät pojat ole ­automaattisesti liikunnallisia tai että tyttö ­haluaa pelata jääkiekkoa. Yritetään huomioida lapsen ja nuoren kiinnostuksen kohteita.

Näkyväksi tekeminen

Erilaisissa kyselyissä on perinteisesti pyydetty ruksaamaan taustatietona tyttö tai poika, mies tai nainen. Tätä kahtiajakoa pyritään nyt laventamaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen joka toinen vuosi tehtävässä kouluterveyskyselyssä voi vaihtoehtojen tyttö ja poika lisäksi valita olevansa ”molempia”, ”en kumpaakaan” tai kertoa, että ”kokemukseni vaihtelee”.

– Viime vuonna tehdyssä kyselyssä neljä prosenttia nuorista oli vastannut, etteivät ole tyttöjä tai poikia, Aaltonen toteaa.

Tyttö, poika vai muu?

Se on liki kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisessä kyselyssä 2019. Neljä prosenttia on pieni määrä, mutta se paljastaa, että nämäkin nuoret ovat olemassa. On tärkeää, että he tulevat näkyviksi. He kertovat tavallista useammin koulukiusaamisen ja väkivallan kokemuksista.

– Omassa tutkimuksessani pyysin vastaajia täyttämään lomakkeen, joka alkoi kysymyksellä sukupuolesta. Yksi nuori liikuttui siitä, että kaavakkeessa oli laatikko, jonka hänkin saattoi ruksata. Usein hän ei ollut voinut laittaa kohtaan mitään.

Joskus luokittelu on tarkoituksenmukaista. Esimerkkejä tästä ovat erilaiset elinikä- ja palkkatilastot.

– Sukupuolittamalla päästään kiinni epä- tasa-arvoa aiheuttaviin ongelmakohtiin, joita voidaan pyrkiä korjaamaan.

Läheisten tuki

Tulevaisuuden pelkoja ja toiveita pyritään ennustamaan nuorten käytöksestä.

– Jos he haastavat sukupuolirooleja, joku voi pohtia, millaisia kasvattajia tai vaikuttajia heistä aikanaan tulee. Moninaisuuden ilmaiseminen ei kuitenkaan ole muilta pois.

Ihmisillä on yhä enemmän liikkumatilaa ilmaista itseään. Samoin kasvattajat uskaltavat kyseenalaistaa itsestään selvinä pidettyjä mutta haitallisia lokerointeja.

– Ymmärrän vanhemman ikäpolven mahdollisen hämmennyksen, mutta moni muukin asia on muuttunut heidän nuoruudestaan, miksei myös sukupuoli ja sen esittäminen.

Lähipiirin hyväksyntä on arvokasta.

– Jokainen haluaa tulla huomioiduksi ja rakastetuksi omana itsenään.

Sanna Aaltonen on valtiotieteiden tohtori ja sosiologian yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa. Aaltosen alaa ovat erityisesti nuorisotutkimus sekä ylisukupolviset suhteet, siirtymät aikuisuuteen ja sukupuolinen häirintä. Uudessa tutkimuksessaan hän pyrkii selvittämään, miten nämä teemat ovat muuttuneet 20 vuodessa.

Juttu on ilmestynyt ET-lehden numerossa 3/22.