Naapurin kiusanteko voi vaikuttaa jopa terveyteen. Psykologi Juha Lavikainen kertoo tätinsä tarinan.
Joskus tavallisilla sukukekkereillä kuulee kummia. Niin kävi Juha Lavikaiselle viime talvena, kun hän kuulosteli iäkkään tätinsä kuulumisia. Pikkukaupungissa asuva täti päätti avautua sisarenpojalleen arkeaan pimentävästä varjosta, naapurista. Tarinaa kuunnellessa Lavikaiselle selvisi: naapurihan on kiusaaja.
– Tädin kertomus tuli yllätyksenä. Selvisi, että eripuraa ja vaikeuksia oli ollut jo usean vuoden ajan, Lavikainen kertoo.
Tuohduttava venepaikka
Juha Lavikaisen tädin tarina juontaa kymmenen vuoden taakse, kun tämä muutti nykyiseen rivitalokotiinsa. Heti alusta alkaen yksi naapureista, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, vaikutti aika töykeältä. Tunnelma taloyhtiössä pysyi kuitenkin ihan siedettävältä siihen asti, kun Lavikaisen täti antoi tuttavaperheelle luvan käyttää omaa laituripaikkaansa.
Se ei käynyt. Samainen töykeän oloinen naapuri ilmoitti tuolloin, että veneessä on metelöity ja häiriköity, ja ettei venepaikan lainailu tai vuokrailu käy mitenkään päinsä. Täti oli voimakkaasta tuohtumuksesta ihmeissään, sillä juuri tuolloin vene oli vielä ollut täysin tyhjillään ja hiljainen, koska sen omistajat olivat Sveitsissä.
– Siitä lähtien tarina alkoi elää ihan omaa elämäänsä. Puheenjohtaja alkoi kertoa muille naapureille ikäviä juttuja tädistäni ja häntä sovitettiin vauhdilla syntipukin rooliin, Lavikainen kertoo.
Täti yritti parhaansa mukaan selvittää tilannetta. Hän on sosiaalisesti aktiivinen ihminen, joka ei helposti jää neuvottomaksi. Keskusteluyhteyttä ei silti löytynyt, vaikka yhtiökokouksessa päädyttiinkin lopulta siihen, että veneestä ei ole mitään häiriötä. Yli 80-vuotias täti oli kuitenkin leimattu hankalaksi tapaukseksi.
Kiista vei lääkäriin
Juha Lavikainen tietää psykologina, että naapurikiistoilla saattaa olla hyvinkin ikäviä psyykkisiä vaikutuksia. Ahdistusta, traumaperäisiä stressihäiriöitä, masennusta ja voimattomuuden tunnetta, usein myös uni- ja nukkumisvaikeuksia. Myös hänen tätinsä on joutunut naapurikiistan aikana hakemaan lääkäriapua muun muassa kohonneeseen verenpaineeseen.
"Moni kokee kiusaavan naapurin rajoittavan omaa vapauttaan, kun arkista elämää pitää alkaa miettiä uusiksi."
Lavikaisen täti koki tilanteen tänä keväänä niin ahdistavana, että kirjoitti kiusaajalleen kirjeen. Siinä hän purki mahdollisimman avoimesti omia tuntojaan. Tämä ei kuitenkaan auttanut, päinvastoin.
– Kirjeen jälkeen pari naapuria tuli hallituksen puheenjohtajan puolesta tädin ovelle. He ilmoittivat, ettei tällaisia kirjeitä sovi lähetellä. Tätini koki tilanteen erittäin uhkaavaksi ja ahdistavaksi.
Juha Lavikaisen mielestä tilanne on kohtuuttoman stressaava iäkkäälle ihmiselle, vaikka myöntääkin, että tietää tilanteesta vain toisen näkökulman.
– Onkin hyvä aina yrittää porautua myös kiusaajan näkökulmaan. Mikä saa hänet toimimaan näin ja voisiko tilannetta hoitaa vaikka ulkopuolisen sovittelijan avulla? hän pohtii.
Niin täti ehkä tekeekin, jos hän jää taloyhtiöön asumaan. Tosin viime aikoina hän on alkanut vakavasti pohtia muuttoa jonnekin muualle, kiusaajien ulottumattomiin.
Kiusaaja käräjille?
Naapurikiusaamisasiat eivät ole juridisesti helpoimmasta päästä, sitä mieltä on varatuomari ja Psyjuridika-psykologi -ja lakiasiaintoimiston perustajajäsen Jan-Olof Nyholm.
Ainakaan niihin ei ole tarjolla valmista pakettiratkaisua.
– Aina on ensin analysoitava, mistä kiusaaminen johtuu. Kiusaaja voi usein olla vaikea persoona, joka kehittää uuden ongelman, kun edellinen ratkeaa, Nyholm pohtii. Siksi hänestä kiusaamisasioita ei kannata yritä ratkoa ”Mennään oikeuteen taistelemaan” -asenteella, sillä silloin konflikti yleensä vain syvenee.
– Usein tarjoan asiakkaille ensin kaikkia muita vaihtoehtoja kuin oikeudenkäyntiä. Sovittelu on yksi suositeltava vaihtoehto. Joskus saattaa riittää, että kiusaajalle kirjoitetaan virallinen kirje. Pitää olla siis samaan aikaan määrätietoinen, mutta vältellä uhoamista, Nyholm sanoo.
Oikeudenkäynti on siis Nyholmin mielestä vaihtoehto vasta, jos sovittelu ei tuota tulosta. Sekään ei takaa kiusatulle tasapainoista olotilaa.
– Henkiselle väkivallalle ja ahdistukselle on hyvin vaikea oikeudessakin asettaa hintalappua. Siksi aina painotan, että ahdistaviin kokemuksiin kannattaa hakea ammattiapua, jotta pystyy emotionaalisesti etääntymään ahdistavaksi kokemasta kiusaamisesta. Oma hyvinvointi ja oikeus asua kodissa levollisin mielin on kuitenkin tärkeintä, Nyholm painottaa.
