Pureskeletko riittävästi ja annatko ilman tulla ulos vatsasta? Jos vatsa oikuttelee, vika ei välttämättä ole ruokavaliossa.
Pitäisikö muuttaa ruokavaliota,
kun vatsa kenkkuilee ja ummetus vaivaa?
Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten ja milloin syö. Se on vähintään yhtä tärkeää kuin se, mitä syö.
Kun ruokailurytmi on tasainen, ruoka sulaa tehokkaasti. Säännöllinen syöminen ylläpitää suoliston säännöllisyyttä. Aina kun syö, tavara liikkuu suolistossa eteenpäin. Jos ruokailuväli venyy kovin pitkäksi, tavara seisoo suolistossa ja suolistoon kertyy myös herkemmin ilmaa.
Säännöllinen syöminen ylläpitää suoliston säännöllisyyttä.
Monesti ummetuksen vaivatessa ei tee mieli syödä, mutta syömättömyys vain pahentaa tilannetta. Säännöllinen syöminen säästää vatsaa kovalta nälältä ja mättöaterioiden aiheuttamalta ähkyltä.
Miksi ruokaa ei saisi hotkia?
Kunnollinen pureskelu helpottaa vatsan toimintaa, sillä ruuansulatus alkaa jo suussa. Syljen mukana erittyvät ruuansulatusentsyymit ja riittävä pureskelu tekevät ruuasta mahalle helpommin käsiteltävää. Rauhallisesti syödessä myös kylläisyyshormonit ehtivät vaikuttaa ja vatsa tunnistaa täyttymisen helpommin.
Hotkiessa nielee helposti myös ilmaa.
Jos ruuan hotkii, ruokapalaset jäävät helposti isoiksi, mikä ärsyttää vatsaa ja suolistoa. Hotkiessa nielee helposti myös ilmaa.
Vaikuttaako juominen vatsan hyvinvointiin?
Veden juominen on hirveän tärkeää suoliston toiminnalle. Kuidut imevät itseensä vettä, ja jos vettä ei juo tarpeeksi, vatsa kovettuu. Kannattaa lisätä päivään muutama lasillinen vettä ja juoda sitä tasaisesti päivän aikana etenkin, jos on taipumusta ummetukseen.
Jos vettä ei juo tarpeeksi, vatsa kovettuu
Maito ja piimä aiheuttavat joillekin vatsaoireita, mutta kaura- ja mantelijuoma sopivat usein herkkävatsaisillekin. Hiilihapotetut juomat aiheuttavat helposti turvotusta. Makeat virvoitusjuomat ja mehut sisältävät fruktoosia, joka voi ärsyttää vatsaa ja aiheuttaa esimerkiksi ripulia.
Kahvin sopivuus on yksilöllistä. Tummapaahtoisessa kahvissa on vähemmän hapokkuutta kuin vaaleapaahtoisessa. Tee sopii useimpien vatsalle.
Miksi vatsa jämähtää kovaksi ja
tuntuu tukalalta, kun istuu pitkään?
Suolisto tykkää pystyasennosta ja liikkeestä. Jos istua lösöttää päivät pitkät, suolisto on lytyssä ja ruuansulatus toimii huonosti.
Jos istua lösöttää päivät pitkät, suolisto on lytyssä.
Seisomis- ja kävelytaukoja on hyvä pitää tunnin välein. Liikkuminen lisää suolen liikettä ja auttaa ehkäisemään esimerkiksi ummetusta ja ilmavaivoja.
Miksi vatsa menee sekaisin,
kun on paljon huolia?
Keskushermosto ja suolisto ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Stressin aikana vapautuvat hormonit vaikuttavat myös suoliston toimintaan. Mahalaukun ja suoliston toiminta hidastuu, sillä hälytystilassa kehon ei kannata käyttää energiaa ruuansulatukseen. Vatsa voi mennä löysäksi, kovettua tai turvota.
Stressi herkistää kehoa tuntemuksille, jolloin suoliston ja vatsan liikkeet voivat tuntua ikävämmiltä kuin rentoutuneena.
Miten stressivatsan saisi
rauhoittumaan?
Kävely tai muu rauhallinen liikunta auttaa usein lievittämään stressiä ja edistää suoliston toimintaa. Stressaantunut tarvitsee myös riittävästi unta.
Kannattaa opetella hengittämään kunnolla pallean kautta. Syvä, rauhallinen hengitys kutkuttelee hereille aivorungosta suolistoon asti ulottuvan vagushermon. Se aktivoi parasympaattista hermostoa, jolloin elimistö rauhoittuu ja suoliston toiminta paranee. Esimerkiksi jooga, pilates ja rentoutumis- ja hengitysharjoitukset rauhoittavat myös vatsaa.
Esimerkiksi jooga, pilates ja rentoutumis- ja hengitysharjoitukset rauhoittavat myös vatsaa.
Stressaantunut suoli on vastahakoisempi pilkkomaan ruokaa, joten ruuasta kannattaa tehdä helposti sulavaa. Marjat voi syödä pirtelöinä ja vihannekset keittoina, muhennoksina tai höyrytettyinä. Haudutetut pataruuat ovat hyvä vaihtoehto. Helposti sulavaa proteiinia saa kalasta, pähkinöistä, siemenistä ja linsseistä. Kaurapuuro hellii vatsaa ja usein riisi, kesäkurpitsa ja peruna sopivat kipuilevalle vatsalle.
Monista kasviksista ja
ruisleivästä tulee ilmavaivoja.
Pitäisikö rajoittaa niiden syömistä?
Kun bakteerit hajottavat kuituja paksusuolessa, syntyy kaasua. Vaikka ilmavaivat ovat kiusallisia, ne ovat merkki siitä, että suolessa on tarpeellista toimintaa.
Ilmavaivoja on kaikilla ja kuuluukin olla. 15–30 pierua päivässä on normaalia, hernerokkapäivänä enemmänkin. Jos mahdollista, kaasuja kannattaa päästellä vapaasti, sillä pidättely saattaa aiheuttaa epämukavan olon, turvotusta, ja mahakipuja.
15–30 pierua päivässä on normaalia, hernerokkapäivänä enemmänkin.
Useimmille suolistokaasut eivät aiheuta ongelmia, mutta esimerkiksi ärtyvä suoli saattaa tuntea kaasun aiheuttaman venymisen kipuna. Runsaat kuitumäärät voivat myös lisätä turvotusta ja ripulia.
Ärtyvän suolen oireyhtymään voi saada apua FODMAP-ruokavaliosta, jossa vältellään tiettyjä huonosti imeytyviä hiilihydraatteja.
Kannattaako vatsavaivoihin
kokeilla FODMAP-ruokavaliota?
Sitä kannattaa kokeilla vain, jos on diagnosoitu ärtyvän suolen oireyhtymä, sillä monet FODMAP-hiilihydraatit ovat terveellisiä. Jonkin yksittäisen ruuan, esimerkiksi sipulin tai ruisleivän, voi jättää joksikin ajaksi pois ja katsoa, helpottuvatko oireet.
Isommissa muutoksissa ruokavalio kannattaa koostaa laillistetun ravitsemusterapeutin kanssa, jottei tärkeistä ravintoaineista tule puutetta.
Pitäisikö kuitenkin hakeutua
lääkäriin vatsan oikuttelun takia?
Rajanveto on vaikeaa, sillä on normaalia, että suolisto reagoi elämäntilanteisiin. Joskus pienikin korjausliike elintavoissa voi auttaa. Jos elintapojen korjaaminen ei auta ja vatsan toiminta on koko ajan läsnä arjessa ja ajatuksissa ja esimerkiksi vessakäyntejä pitää suunnitella, kannattaa käydä lääkärissä.
Lääkäriin on syytä hakeutua myös, jos vatsan toiminta on selvästi muuttunut, ripuli tai ummetus kestää viikkoja, on voimakasta vatsakipua, ulosteen mukana tulee verta tai on laihtumista tai muita oireita.
Asiantuntija: laillistettu ravitsemusterapeutti Marianna Hölttä, Mehiläinen.
Juttu on ilmestynyt ET-lehdessä 20/2022.
