Tulitikut syttyvät raivostuttavan huonosti. Jos niitä vielä valmistettaisiin Suomessa, tilanne ei olisi sen kummempi – vai mitä olet mieltä?

Maailmassa lienee tuhansia tulitkkutehtaita, mutta Suomessa niistä ei ole yksikään. Vuonna 1995 kaupan keskusliikkeet päättivät, ettei tikkujen valmistus niiden yhdessä omistamalla Finn-Matchin tehtaalla Vaajakoskella enää kannata. Siihen sammui kotimaisen tulitikun liekki.

Suomalaisten takkojen, saunojen ja kynttilöiden sytyttäjiksi on tulitikkuja sittemmin kiikutettu monelta maailman kolkalta, kuten Kiinasta, Virosta, Intiasta, Saksasta, entisestä Tsekkoslovakiasta, Unkarista, Japanista ja Puolasta.

Kaiken maailman tikut ovat pieneen kokoonsa nähden onnistuneet kovastikin kuumentamaan härmäläisiä käyttäjiään. Minutkin.

Muutama vuosi sitten aloin kiinnittää huomiota siihen, että tikkuaskin sisältö oli huomattavan epätasalaatuista: rasiassa saattoi olla normaalipaksuisten tikkujen seassa ouhenohuita puikkoja.

Lisäksi vaikutti siltä, että tikut syttyivät entistä huonommin ja katkeilivat tavallista useammin.

Tikkuja maahantuovan EuroMatchin toimitusjohtaja Heimo Peltonen tunnistaa harmini. Syy tikkujen syttymättömyyteen ei kuitenkaan ole ulkomainen valmistus, vaan EU-standardit.

Kolmesti kastettu

EU-alueella tikuissa ei enää saa olla helposti syttyvää rikkiä, koska se rasittaa ympäristöä.

Nykytikun pää on kolmasti kastettu: ensin hehkunestoaineeseen, sitten palamista edistävään steariiniin ja lopulta rikittömään raapaisumassaan.

Lopputuloksena on tikku, jonka sytyttäminen entisin ottein ei aina onnistu. Moni tikun raapija turvautuu taidon sijasta voimaan, jolloin tikku katkeaa ja ärrä pärähtää. Minultakin.

Mutta kas, apuhan on lähempänä kuin tiesinkään. Tulitikkuaskin takapuolellahan on käyttöohjeet: Raapaise kevyesti itsestäsi poispäin. Älä sytytä lyömällä.

Sehän syttyi ihan hyvin.

Seuraa Suomi-työ-juttujamme täällä.