Joku karkasi matkaan, toisen rinkka varastettiin, joku rakastuikin. Interrail avasi suomalaisnuorille ovat Eurooppaan vuonna 1972.

Kyselimme lukijoiden muistoja Interrail-reissuista. Yli puolet vastanneista oli tehnyt matkansa 1970-luvulla. Suuri osa heistä oli tuolloin 19–20-vuotiaita.

Neljännes teki reilireissunsa kuusi kertaa tai enemmän. Melkein puolet tutustui vain Länsi-Eurooppaan. Suurin osa yöpyi nuorisohotelleissa tai junassa, neljännes silti hotellissa tai teltassa.

Noin 60 prosenttia vastaajista oli Interrail-reissulla kaverin kanssa. Melkein kaikki söivät eväitä tai poikkesivat halvoissa kuppiloissa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Joku löysi junamatkalla puolison, muutama rakastui, mutta yleensä suhteet olivat satunnaisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näin lukijat kertovat matkoistaan:

"Kaveri näytti meille koko Rooman"

”Venetsiassa pingotimme  teltan vähän sinnepäin, emmekä saaneet vetoketjua kiinni. Minä nukuin jalat ulkona. Aamulla jalat olivat täynnä hyttysenpistoja, jotka kutisivat."

"Meille oltiin aina avuliaita. Missä tahansa olimmekin, aina saimme apua. Milloin juutuimme juna-asemalle ja leirintäalue oli kaukana, joku ystävällinen heitti meidät sinne. Asemallakin saimme usein nukkua. Pariisissa pari kaveria otti meidät huostaan ja vei hotelliin ja kaupungille, Roomassa kaveri näytti meille koko Rooman autollaan."

"Kööpenhaminassa unohdin rinkkani raitiovaunuun. Siinä olivat rahat, passi ja matkaliput. Palasimme etsimään laukkua, mutta sitä ei löytynyt. Ystävällinen vanha pariskunta heltyi kyynelistämme ja otti meidät hoiviinsa, syötti ja majoitti. Kävimme poliisiasemalla tekemässä ilmoituksen. Yöllä poliisiasemalta soitettiin, että laukku oli löytynyt, passi ja liput olivat tallella, mutta rahat ja matkashekit varastettu. Soitin nolona kotiin ja lainasin järkyttyneeltä äidiltä tarvittavat matkarahat."

Lumihangessa sandaalit jalassa

”Amsterdamissa suuntasimme totta kai hippiaukiolle Damille. Siellä norkoili epäsiistejä ja pöllyssä olevia ihmisiä joista osa tuntui asuvan aukiolla. Meitä kilttejä perhetyttöjä rupesi pelottamaan. Poliisien tulo karkotti meidät läheiselle kadulle ja hädissämme painuimme hotelliin ja tuhlasimme ison osan matkakassasta huoneeseen. Aamulla huomasimme yöpyneemme bordellissa.” 

”Venetsia taisi viedä sydämeni. Oli sen verran erikoinen paikka muihin kaupunkeihin verrattuna meidän matkareittimme varrella! Ja olisikos aurinkokin vaikuttanut asiaan, sillä alkumatkallamme Sveitsissä satoi kaatamalla ja auringosta saimme nauttia vasta saavuttuamme Venetsiaan.”

”Ystäväni kanssa jäimme sisukkaasti ihailemaan Sveitsin maisemia. Harvemmin tulee seisoskeltua muuten lumihangessa sandaalit jalassa ja nilkkoihin asti oleva takki päällä, mutta mahtavat maisemat veivät ajatukset pois palelevista varpaista! ”

Muistoksi tukku hiuksia

"Venetsiassa minulta yritettiin varastaa kamera, mutta hoksasin tilanteen ajoissa ja pitkäkyntinen hyppäsi vesibussista ennen kuin se saapui laituriin, koska nostin aikamoisen metakan ja hänet olisi pidätetty. Muuten matka meni tosi mukavasti, käytiin monissa mielenkiintoisissa kaupungeissa ja kylissä. Tulihan sitä nukuttua jokunen yö junan käytävällä pää haisevan vessan ovea vasten.”

”Olin Interraililla kolmasti. Ensimmäisellä kerralla matkustin silloisen poikaystäväni kanssa. Junassa Unkarissa eräs mies ihaili pitkiä vaaleita hiuksiani ja halusi pienen suortuvan niistä. Lupasin, koska oletin hänen vain ottavan hiuksen tai pari, mutta hän leikkasikin kynsisaksilla ison kasan. Häpesin hiuksissani olevaa isoa lohkaisua kuukausikaupalla sen jälkeen.

Toisella reissulla olin pikkusiskoni ja hänen kaverinsa kanssa. Äitini vannotti minua katsomaan tyttöjen perään. Molemmat ihastuivat ranskalaisiin prätkäpoikiin ja lähtivät kiertämään illalla Pariisia heidän kyydissään minulta salaa ja olin saada hermoromahduksen sen takia. Mitään vakavaa ei kuitenkaan onneksi sattunut.

Kolmannella kerralla olin reissussa yksin ja Italiassa, kun huomasin että rahani olivat vähissä. Aloin hieman tinkiä. Kerroin olevani menossa kotiin kauas pohjoiseen. Joskus sain ostokseni ilmaiseksi ja tosinaan puoleen hintaan. Varsinkin hedelmä ja torikauppiaat olivat todella runsaskätisiä, usein sain parikin kiloa appelsiineja tai muita hedelmiä kaupan päälle.”

Papilta ruokaa ja viiniä

”Ateenaan ja Lontooseen ja Pariisiin. Olin kaikissa ensimmäistä kertaa. Pariisissa uusi vuosi vaihtui. Keskiyöllä olimme juuri metrossa, Kello 24.00 metro pysähtyi asemalle ja Pariisin liikennelaitos toivotti kaikille "Hyvää Uutta Vuotta". Ihmiset tanssivat yhdessä, joivat ja jakoivat viiniä ja samppanjaa sekä eväitään. Oli mahtava kokemus, joka ei koskaan unohdu.”

”Matkalla Pariisista Ateenaan vaunu-osastoon tuli katolinen pappi. Hän asui luostarissa ja tarjosi omista eväistään luostarin omaa viiniä ja juustoja sekä patonkia. Se tuntui aivan ihmeelliseltä ystävällisyydeltä. Ikimuistoinen matka ja uuden vuoden yö. Vuosi oli 1976 –1977.”

Nälkää ja väsymystä

”Berliini oli jännittävä, Itä-Berliini vieressä. Luin pitkän saksan ja uskaltauduin puhumaan tavallisten saksalaisten kanssa, vaikka saksankielen opettajani ei puhumiseen todellakaan ollut kannustanut!”

”Useimmat matkapäivät vietettiin nälkäisinä ja huonosti nukkuneina. Välillä kiukuteltiin, mutta jokaiselta asemalta päädyttiin samaan junaan viereisille paikoille... Ollaan 42 vuoden jälkeen edelleen parhaat kaverit!”
 

Lähdetäänkö retroreissulle?

Yli kuusikymppisistä moni hyppäsi nuorena junaan ja matkusti Interraililla Eurooppaan. Nyt on mahdollista tehdä seniori-iässä retroreissu vanhan reitin mukaisesti tai tutustua vaikka eurooppalaisiin viinitiloihin.

1.1.2017 päivitettyä tietoa Interrail-korteista saat täältä.

Kaikkiaan Interrail-kortteja myydään vuosittain joitakin tuhansia, seniorikortteja noin sata.

Seniorikorttien myynti on pysynyt aika vakaana, nuorison ja aikuisten korttien myynti on vähentynyt jonkin verran 2010-luvulla.

Reilun 40 vuoden aikana Interrail kortteja on Suomessa myyty lähes 350 000.
1980-luvulla myytiin yli 10 000 korttia joka vuosi.

Oletko ollut Interrail-matkalla? Kerro lyhyesti ja lähetä matkakuvasi piristämään muidenkin arkea täällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla