Keskiaikaiset markkinat järjestetään Turussa 29.6.–2.7.2017. Tapahtumia on myös linnassa.
Keskiaikaiset markkinat järjestetään Turussa 29.6.–2.7.2017. Tapahtumia on myös linnassa.

Itämeren voi kiertää upeita linnoja tutkien Turusta Tukholmaan. Kotimaassakin pääsee kiehtovaan keskiajan tunnelmaan.

1. Turun linna 

Kiitos haarukasta! 

Kidutusta, kuolemaa ja kummituksia. Se on Turun linnan erään opastuskierroksen nimi. Kierroksella esitellään päälinnan länsipäädyssä oleva 8,5 metrin syvyinen kuiluvankila, jonne vangit ja heidän niukka ruokansa laskettiin pienestä luukusta. Pyöveli haki tuomitut mestattaviksi Turun suurtorille.
Kivinen linna saarella Aurajoen suulla oli vaikea piirittää. Sotilaat nukkuivat muurien sisällä taivasalla.

1500-luku oli linnan merkittävintä aikaa. Kustaa Vaasa nimitti poikansa Juhanan Suomen herttuaksi, joka toi Turkuun puolalaisen vaimonsa, prinsessa Katariina Jagellonican. Katariinan ansiosta Suomeen saatiin haarukka.

Kun linnan hallinnollinen tehtävä himmeni, rakennus jatkoi vankilana ja varastotilana. Toisessa maailmansodassa linnaa pommitettiin rajusti. Restaurointityö saatiin valmiiksi vasta 1961. Linnassa toimii nykyisin museo, jossa lapset voivat järjestää syntymäpäiväjuhlia.

2. Pietari-Paavalin linnoitus, Pietari 

Täällä lepäävät tsaarit perheineen 

Linnoituksessa toimii nykyisin kaupungin museo ja sen läheisyydessä rahapaja.
Linnoituksessa toimii nykyisin kaupungin museo ja sen läheisyydessä rahapaja.

Tervetuloa Pietarin Jänissaarelle! Saaren komeaan katedraaliin on haudattu kaikki Venäjän keisarit Pietari Suuresta (1672-1725) lähtien. Pietari Suuri myös perusti linnoituksen, joka rakennettiin alun perin puusta. Tarkoitus oli suojella kaupunkia Ruotsia vastaan Suuressa Pohjan sodassa, jossa Ruotsi menetti asemansa Pohjois-Euroopassa.

Nevajoelta katsottuna linnoitus on hyvin muureilla suojattu. Muurin yli pilkistää katedraalin torni, jonka kellotapuli on Pietarin korkein rakennus.

Linnoituksen tyrmään teljettiin aatelismiehet ja poliittiset vangit vuoteen 1917 asti. Karut vankikopit ja jalkakahleet hyytävät kävijää kauneimpanakin kesäpäivänä.

Kirkon barokkisisustus on upea. Pietari Suuri halusi paikalle saarnastuolin länsimaiseen tyyliin, vaikka sellaista ei yleensä ole ortodoksikirkoissa.
Kirkon barokkisisustus on upea. Pietari Suuri halusi paikalle saarnastuolin länsimaiseen tyyliin, vaikka sellaista ei yleensä ole ortodoksikirkoissa.

Linnoituksen pihaa pääsee tutkimaan ilman pääsymaksua, mutta kirkkoon ja museoihin pitää ostaa lippu. Linna-alue on avoinna päivittäin aamuvarhaisesta iltamyöhään.

1970-luvulla elvytettiin uudelleen tsaarinajan perinne laukaista tykki keskipäivällä. Sen jälkeen kannattaa kesälauantaisin katsoa aukiolla mahtipontinen vahdinvaihto.

  • Opastus 6 e. Metro: Gorkovskaja. spbmuseum.ru/themuseum
  • Jos historia ei kiinnosta, lepäile saaren hiekkarannalla, kuten paikalliset tekevät huhtikuusta alkaen.
     

3. Piispanlinna, Saarenmaa

Ruttotautisia ja kommunistiterroria 

Tornit Pikk Herman ja Sturvolt näkyvät kauas.
Tornit Pikk Herman ja Sturvolt näkyvät kauas.

Saarenmaan komeimman nähtävyyden katolta näkee kauas. Etelässä kimaltaa Kuressaaren matala uimaranta, jonka vesi on Viron lämpimimpiä. Pohjoisessa näkyy vallihauta, jonka yli linnaan kävellään Kuressaaren keskustasta.

Piispanlinna eli Piiskopilinnus on Baltian parhaiten säilyneitä keskiaikaisia linnoja. Sen peruskivet vyörytettiin paikalle jo 1200-luvulla. Paksut muurit ja tornit uhmaavat urheasti aikaa vielä 800 vuotta myöhemmin.
Piispoja linnassa on asunut viimeksi 1500-luvulla, jolloin piispa Johannes V. Munchhausen myi Saarenmaan tanskalaisille. 1600-luvulla saari siirtyi Ruotsille, ja linnaa luovutettaessa rakennuksessa oli kirjoilla 850 palkkasoturia ja 800 talonpoika-miliisiä. Rutto runteli ruotsalaisten varuskuntaa, joten 1700-luvulla venäläiset valtasivat linnan ilman vastarintaa.

Kesäisin järjestetään turnajaisnäytöksiä.
Kesäisin järjestetään turnajaisnäytöksiä.

Sujuvasti käy myös matkailijan kulku linnassa olevan tyylikkään historiamuseon läpi. Näyttelyissä saa kattavan kuvan sekä Saarenmaan luonnosta että historiasta. Eteläisen puolustustornin ruutikellarissa voi tutustua kommunistiseen terroriin. Näyttelystä voi toipua tornikahvilassa. Ryhmät voivat tilata kynttilänvalossa nautittavan keskiaikaisen aterian. Hinta 25 hengen ryhmälle on 1 125 euroa.

4. Malborkin linna, Puola 

Ritari opastaa linnaan yöllä 

Kiitos nuoren runoilijan Max von Schenkendorfin, Malborkin linna on yhä olemassa. Hän kirjoitti sanomalehteen vuonna 1803 paheksuvan mielipidekirjoituksen, sillä arvokas linna oli pahasti rapistunut. Preussin kuningas joutui julkisen paineen takia varaamaan rahat linnan entisöintiin. Ja kaikki tämä ennen sosiaalista mediaa!

Suurmestarin palatsin salissa on katseen vangitseva holvikatto.
Suurmestarin palatsin salissa on katseen vangitseva holvikatto.

Upea, iso linna sijaitsee Puolassa, noin puolen tunnin junamatkan päässä Gdanskin kaupungista. Linnaa alettiin rakentaa jo 1270-luvulla sekä sotilaallisiin että uskonnollisiin tarkoituksiin. Saksalainen ritarikunta käännytti Puolassa asuvia muinaispreussilaisia kristinuskoon ja tarvitsi turvallisia tukikohtia. Malborkin linnasta tuli ritarikunnan suurmestarin asemapaikka.

Toisessa maailmansodassa puolet linnasta tuhoutui, ja kunnostus alkoi vasta 1950-luvun lopulla. Nykyisin linna kuuluu Unescon maailmanperintölistalle.

5. Amalienborg, Kööpenhamina 

Kuningatar on ketjupolttaja 

Mene Kööpenhaminaan 16. huhtikuuta. Silloin juhlitaan kuningattaren syntymäpäivää. Vain punatakkiset henkivartijat pysyvät viilipyttymäisinä mustissa tötteröhatuissaan. Heidänkin univormunsa on tavallista komeampi.

Amalienborgin rokokoolinna on Tanskan kuningasperheen talvikoti. Linnan neljä palatsia muistuttavat toisiaan, mutta kuningatar Margareetalla on ylimääräinen savupiippu. Tanskalaiset vihjaavat sen johtuvan 75-vuotiaan kuningattaren tupakoinnista: boheemi hallitsija polttaa ketjussa.

Vahvinvaihto tapahtuu joka päivä klo 12.
Vahvinvaihto tapahtuu joka päivä klo 12.

Rakennuksia yhdistävät maanalaiset tunnelit, mutta silti linnan pihalla voi nähdä vaikkapa kruununprinssit Frederikin tai Joachimin. Molemmilla on neljä lasta.

Keskipäivällä tapahtuu näyttävä henkivartioston vahdinvaihto. Museo sijaitsee Christian VIII:n palatsissa.

6. Kuninkaanlinna, Tukholma 

Varo kellarin kummitusta 

Jos Kaarle XVI Kustaa kutsuu sinut vieraaksi, päädyt Kuninkaanlinnaan. Jos kutsua ei kuulu, linnaan pääsee myös opastetulle kierrokselle. Opastus on ruotsiksi, englanniksi, kiinaksi, venäjäksi ja saksaksi.

Linnassa työskentelee 200 ihmistä ja pari kummitusta. Tarinan mukaan niin sanottu Harmaa ukko päivystää vanhassa kellarissa. Kahisevaan silkkiin pukeutuvan Valkean rouvan näkeminen taas ennustaa yleensä jonkun kuninkaallisen kuolemaa.

Tukholmassa voi nähdä Vita Havet -salin.
Tukholmassa voi nähdä Vita Havet -salin.

Vierashuoneissa on majoitettu valtion päämiehiä 150 vuotta. Vierailut kestävät kolme päivää, ja niitä varten huoneet sisustetaan vaihtuvin silkkiverhoin ja kukka-asetelmin.

Museoita on neljä. Kruunut, miekat ja kuninkaallinen kastemalja esitellään Aarrekammiossa linnan eteläisen osan kellariholveissa.

  • Lippu 17 e. Slottsbacken 1.
    kungahuset.se
  • Ruotsin suurlähetystön julkisivu muistuttaa Kuninkaanlinnaa Lejonbackenin suunnalta katsottuna. Pohjoisesplanadi 7, Helsinki.

 

Suomen linnat x 3

Vinkit antoi Suomen kansallismuseon intendentti, Jouni Marjamäki.

Olavinlinna 

"Maailman pohjoisin keskiaikainen linna, jonka rakentaminen aloitettiin 1475. Tornien epätasaisia portaita kavutessa voi tuntea menneisyyden aidosti. Moni tuntee linnan Savonlinnan Oopperajuhlien estradina, mutta karu puolustuslinna on käymisen arvoinen myös talvella."

Raaseporin rauniot

"Suomesta ei löydy toista vastaavaa linnaa, jonka rakentaminen aloitettiin 1300-luvulla. Linnan sisäosia on helppoa tutkia kulkemalla pitkin puisia portaita ja kulkusiltoja. Hämärät muurien kolot ja kolkat herättävät kävijän mielenkuvituksen eloon."

Snappertuna. raseborg.org/slott/fin

Suomenlinna

"Vanhin osa Helsinkiä löytyy 1700-luvulla rakennetusta Suomenlinnasta. Monelle on yllätys, että Helsingistäkin löytyy "linnanpiha", nimittäin Suuri linnanpiha Susisaaressa.
Pihan ympäristö oli aikoinaan linnoituksen keskus. Osa rakennuksista tuhoutui myöhemmin Krimin sodassa. Helsingin vanhimpiin kuuluva aukio on vaikuttava kokemus. Kustaanmiekansalmen linnoitusvalleille kannattaa mennä silloin, kun laivat ohittavat linnoituksen hämmästyttävän läheltä."

Helsinki. suomenlinna.fi

Mitä, jos passi katoaa loman viimeisenä iltana? Nauti, neuvoo passinsa kadottanut toimittaja.

Toimittaja Olli-Pekka Komonen, 37:

Lennon lähtöön pari tuntia, passi puuttuu 

Kotiinpaluuta edeltävänä iltana huomasin kauhukseni, että passini oli jäänyt reissun ensimmäiseen hotelliin. Kyseinen Marriot-hotelli sijaitsee lähellä San Franciscon lentokenttää, joten en hätääntynyt. Ehtisin hyvin ajaa hotellin kautta ennen paluumatkaa ja hakea huoneen tallelokeroon jääneen passin.

Soitin hotellille ja kyselin passini perään. Sitä ei kuulemma ollut löytynyt, ja kun yritin tiedustella vielä sunnuntaiaamuna toisen kerran asiasta, hotellista väitettiin, etten siellä koskaan ollut vieraana ollutkaan!

Lennon lähtöön oli enää joitakin tunteja, joten pieni paniikki alkoi nousta pintaan. Selvitin netistä, miten tilanteessa pitäisi toimia. Lähimmästä Suomen pääkonsulaatista Los Angelesista onneksi vastattiin sähköpostiin pyhäpäivästä huolimatta.

Soitin lentoyhtiöön ja sain lykättyä paluulentoni torstaille. Varasin netistä bussilipun San Franciscosta Los Angelesiin, pakkasin tavarani ja hyppäsin bussiin. Matkalla varasin Airbnb:n kautta majoituksen mahdollisimman läheltä konsulaattia siltä varalta, että asiaa pitäisi käydä selvittelemässä useampana päivänä.

Tiistaina pääsin heti aamusta konsulaattiin anomaan passia. Homma hoitui käden käänteessä, ja samassa yhteydessä selvisi, että pääkonsulin luona olisi illalla Kaliforniassa asuvien suomalaisten illanvietto. Pääsin mukaan.

Tutustuin uusiin ihmisiin ja solmin yhteyksiä. Seuraavana päivänä päädyin suomalaisen Hollywood-näyttelijättären kanssa kahville - ja törmäsimme kaiken päälle suosikkinäyttelijääni Seth Rogeniin keskellä katua!

Alkupaniikin jälkeen passin hukkaamisesta seurasi lopulta pelkkää hyvää.


Olli-Pekan vinkit passin katoamiseen

  1. Älä hätäänny. Vaikka passin katoaminen on ikävää, se on kuitenkin vain passi. Uuden saa rahalla. Et ole hengenvaarassa tai syyttömänä vankilassa. Kukaan suomalainen ei tiettävästi ole vielä joutunut jäämään pysyvästi ulkomaille. Vaikka tilanne on sinulle uusi, suurlähetystölle passien tekeminen on rutiinia.
  2. Nauti. Olet luultavasti maassa, johon olet halunnut matkustaa. Nyt saat kenties vain viettää siellä lisää aikaa. Et voi tilanteelle mitään, joten ajattele, että sait loman jatkeen.
  3. Huomioi kulut. Passin hankkimisesta tulee äkkiä satojen eurojen kulut. Varmista, että luottokortin luottoraja ei ylity. Tarvittaessa maksa kiireesti luottokorttilaskua nettipankissa pienemmäksi tai pyydä pankkia korottamaan luottorajaa.

Artikkeli on julkaistu ET Matkaoppaan numerossa 6/2016.

Israelin Eilatissa saman loman aikana pääsee nauttimaan taivaan, meren, autiomaan ja vuorten ihmeistä.

Pieni, vihertäväsiipinen tiltaltti näyttää heiveröiseltä lintutieteilijä Noam Weissin kourassa. Silti se tapittaa tyynesti isoa miestä.

Weiss silittää linnun höyhenpeitettä ja tarkistaa sen jalassa olevan renkaan tiedot. Sitten hän puhaltaa linnun vatsahöyheniin.

– Näetkö tuon kolon vatsassa? Linnun täytyy syödä niin paljon, että kolo täyttyy, jotta se jaksaa lentää. Se on lähtenyt kenties Suomesta ja ylittänyt jo Euroopan ja lentää vielä yli tuhannen kilometrin matkan yli Saharan autiomaan, Weiss selventää.

Hän kertoo, että tiltaltti on tämän vuoden poikanen. Ihmettelen ääneen, miten tuollainen pieni untuvikko tietää, että nyt sen pitää syödä vatsa täyteen ennen seuraavaa lentoa. Entä mistä se tietää, minne lentää?

Asiantuntija naurahtaa, että sitä hekin yrittävät selvittää. Kukaan ei opeta poikasia eikä näytä niille reittiä. Nuoret linnut lentävät omissa ryhmissään, vanhemmat omissaan.

Hyvinkin kevyt lintu voi lentää tuhansia kilometrejä.
Hyvinkin kevyt lintu voi lentää tuhansia kilometrejä.

Olemme parin kilometrin päässä Eilatin keskustasta sijaitsevassa lintupuistossa, joka täyttyy lintubongareista varsinkin lintujen muuttoaikaan maalis-huhtikuussa ja loka-marraskuussa.

– Meillä on paljon vakiokävijöitä. Eräs suomalainen on käynyt täällä kahdesti vuodessa jo 20 vuoden ajan. Ja toinen lintuharrastaja odottaa pääsevänsä eläkkeelle tuomarin työstään, jotta voi muuttaa talvehtimaan Eilatiin ja keskittyä lintujen tutkimiseen, Weiss kertoo.

Samalla hän poimii lintuaseman kirjahyllystä käteensä suomenkielisen lintuoppaan.

Matkantekoa lepoasennossa

Muuttolinnut valitsevat etapikseen Eilatin, sillä sen sijainti on ihanteellinen. Linnut, jotka pisimmillään muuttavat jopa 25 000 kilometrin matkan, tarvitsevat ruokailupaikkoja lentomatkan varrella.

Osa niistä käyttää hyväkseen mantereen päällä syntyviä otollisia ilmavirtauksia. Ne vain levittävät siipensä niin sanotusti lepoasentoon.

Lintupuistosta voi nauttia, vaikkei olisi intohimoinen lintuharrastaja. Täällä jokainen aiheesta kiinnostunut saa halutessaan opastusta. Kiikarit voi vuokrata, ja puiston työntekijät antavat mielellään vinkkejä siitä, mitä lajeja löytää mistäkin osasta puistoa.

Eilatin lintupuiston johtaja, ornitologi Noam Weiss näyttää, mihin aloittelijan kannattaa katsoa kaukoputkella.
Eilatin lintupuiston johtaja, ornitologi Noam Weiss näyttää, mihin aloittelijan kannattaa katsoa kaukoputkella.

Puisto ja sen tekojärveä kiertävä polku sopivat koko perheelle. Kuka tahansa pääsee seuraamaan rengastuspuuhia ja lintujen tarkastuksia puiston lintuasemalle.

Kun tiltaltti on tutkittu, Weiss siirtää sen varovasti kämmelleni. Saan laskea sen vapaaksi.

Silitän pehmeää untuvaa. Lintunen avaa siipensä, ja toivotan sille turvallista matkaa.

Maalaus löytyi sattumalta

Vuoret hehkuvat punaisina kaikkialla, minne vain katson. Alun perin satamakaupungiksi perustettu Eilat sijaitsee aavikolla, joten autiomaan maisemat kannattaa tutkia.

Hiekkaerämaa kätkee monenlaisia salaisuuksia. Sen on huomannut jeeppikuskimme Alfonso Nussbaumer, joka on opastanut ryhmiä Eilatin alueella jo vuodesta 1961.

– Ensimmäisen seinämaalauksen löysin jo 1960-luvulla, ja 1970-luvulla sattui hauska tapaus. Olin opastamassa fransiskaaniryhmää ja selitin, että seinämaalauksia pitäisi etsiä paljon ylempää kuin siitä, mihin katseemme yleensä ensimmäiseksi osuu.

Kamelisafarilla voi tutkia autiomaata rennosti.
Kamelisafarilla voi tutkia autiomaata rennosti.

Hän kertoo osoittaneensa lähintä seinää havainnollistaakseen sanomaansa ja yhtäkkiä huomanneensa siinä maalauksen. Tarkempi tutkiminen osoitti sen olevan noin 3200 vuoden takaa.

– Opastamani ryhmä ei uskonut, etten tiennyt maalauksesta etukäteen. Vielä samana päivänä arkeologit tulivat tutkimaan teosta, samoin televisiokamerat.

Nyt farao Ramses III:n seinämaalaus on yksi Timnan tärkeimpiä nähtävyyksiä.

Kun Alfonso Nussbauer kävi Sveitsistä Eilatissa ensimmäisen kerran, hän päätti heti jäädä.

– Löysin Eilatista auringon, meren, autiomaan ja vaimoni. Nappasin hänet ilmasta, Nussbaumer vitsailee.

Vaimo työskenteli aikoinaan paikallisen lentoyhtiö Arkian lentoemäntänä.

Paria yhdisti muun muassa rakkaus vedenalaiseen maailmaan, ja heidät jopa vihittiin avioliittoon veden alla.

Timnan kalliomuodostelmat ovat kuin taidetta.
Timnan kalliomuodostelmat ovat kuin taidetta.

Alfonso Nussbaumer kertoo tarinoita Aravan aavikon eläimistä ja kasveista sekä siitä, miten ne selviävät karuissa olosuhteissa.

Harvinaisen jouhihietakyyhkyn kohdalla hän pysäyttää maastoauton ja kertoo, että kyyhky voi kantaa vettä sulissaan jopa 30-40 kilometrin matkan.

Akasia tarjoaa varjoa auringon paahteelta. Se levittää juurensa sivusuuntaan, jotta se pysyisi pystyssä hiekkamyrskyissä, ja lisäksi alaspäin, jotta se löytäisi vettä. Juuri voi kurkottaa jopa 60 metrin syvyyteen. Puu voi selvitä ilman vettä jopa kymmenen vuotta.

Pienikin vesimäärä saa autiomaan kasvit kukkaan.
Pienikin vesimäärä saa autiomaan kasvit kukkaan.

Seudulla ei ole satanut kunnolla 13 vuoteen, ja Alfonso Nussbaumer osoittaa kovaonnista kasvia, jonka kuivuusjakso on tappanut.

– Kun ajelen täällä, kaadan usein kanisterillisen vettä jonkin puun juurelle. Mutta puita on paljon, on mahdotonta auttaa niitä kaikkia.

Edomilaiset löysivät Timnan laakson kupariesiintymät jo 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

Tosin on arvioitu, että Israelin kuningas Salomo olisi kartuttanut laaksossa rikkauksiaan jo kauan ennen sitä. Siksi arkeologi Nelson Glueck nimesi hienon luonnonmuodostelman Salomon pilareiksi, ja se onkin Timnan kuuluisin maamerkki.

Nemoa etsimässä

Merenpinnan alle oppaakseni lähtee sukelluskouluttaja Osku Puukila. Hän on entinen helsinkiläinen palomies ja pintasukeltaja, joka on asunut ja sukeltanut Eilatissa jo 35 vuoden ajan. Yli 30 000 sukellustunnin jälkeen ei ole montakaan korallia tai kalalajia, joita Osku ei tuntisi.

Puolen tunnin teoriaosuuden jälkeen olen valmis hyppäämään veteen. Saan happisäiliöt selkääni.

Testaamme vielä käsimerkit myös veden alla, ja liu'un korallien sekaan. Osku sukeltaa edelläni ja kyselee käsimerkein, onko kaikki kunnossa. Hän osoittaa värikästä vuokkokalaa, joka on lajina tuttu animaatioelokuvasta Nemoa etsimässä.

Eilatin seudulla on useita päiväretkille sopivia kohteita. Punainen kanjoni vaatii rohkeutta, sillä reitti kulkee välillä tikkailla.
Eilatin seudulla on useita päiväretkille sopivia kohteita. Punainen kanjoni vaatii rohkeutta, sillä reitti kulkee välillä tikkailla.

On vaikea päättää, mitä seuraisi: kalaparven tanssia vai suuren rauskun lepatusta.

Meren äänimaailma on jännittävä. Hiljaisuuden rikkovat pienet pulputukset, rahinat ja loiskeet.

Vaikka ihmisen ja teollisuuden jäljet näkyvät meressäkin ja osa koralleista on kuollut, kaunista katseltavaa on niin paljon, että Osku kertoo sukeltavansa itse aina, kun se vain on mahdollista. Hän on kuvannut satoja tunteja Punaisenmeren kaloja sekä Israelin että Egyptin puolella.

Ilta tummuu, on aika vaihtaa märkäpuku vaatteisiin. Osku Puukila istuu vakiopöytäänsä Barbeach-ravintolassa ja pyytää tarjoilijalta annoksen, jota ei mainita listalla, Osku Specialin. Iso vati kannetaan pöytään, simpukkapataa riittää monelle.

Kolmen kaveruksen kasvitiedettä

Reilun kilometrin päässä Eilatista pohjoiseen pääsee kasvitieteelliseen puutarhaan. Autiomaassa kasvaa muutakin kuin kaktuksia.

Kaikki lähti kolmen ystävyksen Yoram Nadelin, Eyal Arnanin ja Ratzon Cohenin hullusta ideasta saada autiomaa kukkimaan. Ja niin tapahtui: vehreät palmut, apinanleipäpuut ja passionhedelmäpuut kukoistavat.

– Olimme harrastelijapuutarhureita, eikä meillä ollut mitään teoreettista tietoa. Kukaan ei uskonut ideaamme, muttei se meitä haitannut, Ratzon Cohen sanoo.

Ratzon Cohen opastaa kasvitieteelliseen puutarhaan.
Ratzon Cohen opastaa kasvitieteelliseen puutarhaan.

Kaverukset kokeilivat kaikkea, oppivat kantapään kautta ja istuttivat kasveja eri korkeuksille.

Nykyisin biologian opiskelijat tulevat puutarhaan harjoitteluun ja tekemään tutkimuksia.

– Totutimme kasvit pikku hiljaa suolaiseen veteen. Ne, jotka selvisivät, selviävät mistä vain.

Kibbutsin kotimaa

Moni muistaa Israelista kibbutsit, jonne nuoret lähtivät aikoinaan poimimaan appelsiineja. Suomalaiset olivat ensimmäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä 1960-luvun kibbutseilla. Vapaaehtoisia on ollut arviolta 400 000, joista suomalaisia noin 15 000.

Nykyään kibbutseja on noin 250. Sana kibbutz tarkoittaa ryhmää, ja alun perin kibbutsit olivat yhteisomistukseen perustuvia maatalousyhteisöjä. Niissä syötiin isossa ruokasalissa, lapset asuivat erikseen ja johtokunta saattoi päättää jopa lapsen nimen.

Nykyään monet kibbutsit on yksityistetty ja jäsenet voivat työskennellä joko kibbutsissa tai sen ulkopuolella.

Valkobeisa elää laumassa. Se hävisi luonnosta 1972, mutta pelastettiin sukupuutolta.
Valkobeisa elää laumassa. Se hävisi luonnosta 1972, mutta pelastettiin sukupuutolta.

Artikkeli on julkaistu ET Matkaopas -lehden numerossa 5/2016.