Pantanal on maailman rikkaimpia elinympäristöjä. Linnut ja lehmät viihtyvät siellä rinnakkain.
Pantanal on maailman rikkaimpia elinympäristöjä. Linnut ja lehmät viihtyvät siellä rinnakkain.

Pantanalin tulvatasanko on Etelä-Amerikan paras paikka tarkkailla upeita lintuja, lystikkäitä vesisikoja ja monia muita eksoottia lajeja. Kun majapaikaksi löytyy aito paikallinen maatila, elämys on unohtumaton.

Tropiikin aurinko saa järven välkehtimään. Kasvillisuus rönsyilee veteen, ja rannalla parveilevat sinisiipiset perhoset. Lämpöasteita on 40. Uinti ei silti houkuttele: kalastamme piraijoita.

Ärhäkät, terävähampaiset kalat löytävät meidät heti, kun saamme siimat veneen laidan yli. Koukkuun pujotettu lihapala häviää silmänräpäyksessä. Syöttimme hupenevat niin pian, että puuha tuntuu kalojen ruokkimiselta.

Pusikko kahahtaa. Alligaattori!

–Älä pane kättä reunan yli, jacarenkaimaani voi hypätä, oppaamme Alex neuvoo.

"Äläkä anna sen napata ongesta, koska ne syövät lihan koukkuineen päivineen."

Pian toinenkin alligaattori löytää paikalle. Liki puolitoistametriset veijarit uivat hitaasti edestakaisin veneen vierellä, silmät aavemaisesti veden pinnan päällä toljottaen. Kalat pakenevat, ja mekin vaihdamme paikkaa.

Uudessa paikassa saamme vihdoin koukkuun ensimmäisen keltapiraijan.

Alligaattori lipuu hiljaa kohti venettä.
Alligaattori lipuu hiljaa kohti venettä.

Krokotiilit päivystävät.
Krokotiilit päivystävät.

Piranjan hampaat ovat kuin tikarit.
Piranjan hampaat ovat kuin tikarit.

Maailman suurin lajissaan

Pantanal, Brasilian lounaisosassa levittyvä valtava tasankoalue ulottuu myös naapurimaihin Boliviaan ja Paraguaihin. Alue on maailman suurin trooppinen kosteikko, ja sadekaudella suurin osa maa-alasta jää tulvavesien peittoon. Kuivan kauden aikaan huhti–lokakuussa Pantanal on vehreää, savannimaista tienoota jokineen, lampineen ja pikkujärvineen.

Seutu on rankka elinympäristö ihmiselle, mutta sitäkin otollisempi monille eläimille. Pantanalia pidetään koko Etelä-Amerikan parhaana paikkana tarkkailla villieläimiä ja etenkin lintuja. Vähäisen kasvillisuuden vuoksi lajeja on helpompi havaita kuin Amazonin sademetsissä.

Osa Pantanalista on suojeltu. Silti valtaosa on yksityisten, lähinnä karjankasvattajien, omistamia maita. Joillakin tiloilla harjoitetaan pienimuotoistaturismia, minkä ansiosta ne voivat suojella myös tilustensa luontoa. Näin tehdään myös majapaikassamme Fazenda Baía Grandessa.

Viivymme tilalla kolme vuorokautta, ja ehdimme kokea jokaisen tarjolla olevan retken, muutaman pariin kertaan. Ateriat ja opastetut luontoretket sisältyvät majoituksen hintaan, kuten tapaan kuuluu. Vierashuoneita on vain viisi, joten tunnelma on mukavan intiimi.

Fazenda Baía Granden pihapiiri on rauhallinen.
Fazenda Baía Granden pihapiiri on rauhallinen.

Lintuja näkee hyvin tornista.
Lintuja näkee hyvin tornista.

Liikumme oppaan ja parin muun matkailijan kanssa kävellen, traktorin vetämän lavan kyydissä ja ratsain.

Kuljemme silloin kun eläimetkin – aamulla, alkuillasta ja pimeän tultua.

Opimme nopeasti, ettei eläimiä näe laumoittain eivätkä ne aina näyttäydy. On väijyttävä. Lisäksi tarvitaan onnea.

Kastehelmiä vesisioille

Helpoimmin tapaa sympaattisen kapybaran eli vesisian. Se on maailman suurin jyrsijä, kuin ison labradorinnoutajan kokoinen marsu. Vesisika on taitava uimari, sieraimet lähellä päälakea. Näemme niitä usein vedessä tai rannalla ruohoa syömässä perheinä ja pikkuporukoina.

Joistakin eläimistä, kuten tien poikki nelistävästä vyötiäisestä, näemme vain vilauksen. Vyötiäinen näyttää esihistorialliselta jäänteeltä vartaloa peittävine, panssarimaisine kilpineen.

Eräänä aamuna seuraamme uhanalaista isomuurahaiskarhua. Se on lupsakan ja kiireettömän oloinen kaveri, joka hiippailee heinikossa pitkä nokka vuoroin ilmaa ja vuoroin maata nuuhkien.

Isomuurahaiskarhu syö hyönteisiä.
Isomuurahaiskarhu syö hyönteisiä.

Jaguaari on taitava uimari, kalastaja ja kiipeilijä.
Jaguaari on taitava uimari, kalastaja ja kiipeilijä.

Hyasinttiara on kaunis ja kovaääninen.
Hyasinttiara on kaunis ja kovaääninen.

Toisena aamuna taivallamme varhain lähiniitylle, papukaijojen pesäpuun lähelle. Kookas, indigonsininen hyasinttiarapari näyttää tyrmäävän komealta ja epätodelliselta – yleensähän niitä näkee vain häkeissä eläintarhoissa. Äänestä päätellen siivekkäät keskustelevat kärkkäästi työvuoroista.

Lintuja on tilalla valtavasti, kaikkialla. Erityisen hyvin ne viihtyvät pihapiirin pensaissa ja hedelmäpuissa. Pienet vihreät papukaijat raakkuvat lehvistön suojassa. Kirjavanokkaiset tukaanit esittelevät itseään mangopuiden oksilla.

Papua ja papaijaa

Ateriat rytmittävät mukavasti päiviä. Majapaikassa tarjolla on aina erinomaista, tyypillistä brasilialaista ruokaa: suussa sulavan mureaa lihaa, kasvisvuokaa, riisiä, papumuhennosta ja farofaa, paahdettua maniokkijauhoa. Jälkiruoaksi on vesimelonia, hilloja ja kotijuustoa tai kuivakakkua.

Aamiaiseksi saamme uunilämmintä leipää ja leivonnaisia sekä vastapuristettua mehua mangoista, papaijasta tai cerolakirsikoista.

Päivän kuumimmat tunnit lepäämme huoneessa ilmastoinnin ja tuulettimen huristessa. Pihassa on pieni uima-allas ja riippukeinu. Niissä voi nauttia kylmä juoma käden ulottuvilla. Lintujen lurituksia ja kaskaiden tauotonta sirinää lukuun ottamatta on hiljaista. Toisinaan tosin sonni mylvii pitkään ja hartaasti, koko keuhkojensa voimalla.

Lähimmälle autotielle on matkaa satoja metrejä, naapuriin useita kilometrejä. Omistajaperheen suku on asunut seudulla 150 vuotta.

Uima-allas sopii hellepäivään.
Uima-allas sopii hellepäivään.

Tuoretta papaijaa saa läpi vuoden.
Tuoretta papaijaa saa läpi vuoden.

Tunnelmallinen yöretki

Hienoin tapa kokea Pantanal on kierrellä farmia ratsain. Tilan lauhkeat hevoset sopivat aloittelijallekin. Ne liikkuvat verkkaan ja pysähtelevät tämän tästä nyhtämään ruohoa tai juomaan, silti ryhmänä pysyen. Välillä kahlaamme korkeassa heinikossa, välillä ratsastamme keskellä laiduntavia lehmiä.

Hevosen selästä näkee maiseman avarammin kuin patikoiden. Bongaamme lintuja ja peuran, joka kurkistelee korkeasta heinikosta. Helle-utuinen iltamaisema värjäytyy vaaleanpunaiseksi, aurinko hehkuvan oranssiksi.

Yöretkissä on oma, unohtumaton tunnelmansa. Öisellä lammella sammakot kurnuttavat miehekkäästi.

Hytkymme traktorin lavalla pilkkopimeillä, kuoppaisilla niityillä.

Oppaan valonheitin luo näkyviin salaperäisiä varjoja. Kaimaanien silmät kiiluvat kuin rubiinit taskulampun valossa. Kun valo sammuu, sadat tulikärpäset morsettavat ruohikossa. Iho nousee kananlihalle. Niin hienolta se näyttää.

Paimen liikkuu karjan seassa ratsain. Hevosen selästä myös luontomatkailija näkee luonnon parhaiten.
Paimen liikkuu karjan seassa ratsain. Hevosen selästä myös luontomatkailija näkee luonnon parhaiten.

Maatilamatkailutilan hepat ovat turvallisia ensikertalaisellekin.
Maatilamatkailutilan hepat ovat turvallisia ensikertalaisellekin.

Brasiliassa on yli 60 000 kasvilajia, 1 800 lintulajia ja 500 nisäkäslajia. Matelija- ja sammakkolajeja on viitisensataa kumpiakin.

Juttu on ilmestynyt ET Matkaopas -lehdessä 4/2016.

Bongaa nämä reissullasi

1. Reilun metrin mittaiseksi kasvava pitkäkarvainen ja -häntäinen isomuurahaiskarhu elää Etelä- ja Keski-Amerikassa. Se on uhanalainen. Ruuakseen se kerää hyönteisiä ja termiittejä keoista ja koloista putkimaisella, lähes hampaattomalla kuonollaan.

2. Kirkkaan indigonsininen, noin metrin pituiseksi kasvava hyasinttiara on maailman suurin lentävä papukaija. Siipien kärkiväli on noin 1,5 metriä. Upea lintu on erittäin uhanalainen; luonnossa niitä elää vain noin 6 500 yksilöä, monet yksityisten maanomistajien alueilla.

3. Läntisen pallonpuoliskon suurin kissaeläin, täplikästurkkinen jaguaari on vaarassa muuttua uhanalaiseksi. Onnekas voi nähdä majesteettisen kissapedon Etelä-Pantanalilla Fazenda San Franciscon mailla. Havainnot ovat yleisimpiä heinä–syyskuussa.

Lisäksi Pantanalissa voi tavata esimerkiksi jättiläissaukkoja, keltaisia anakondia, tapiireja sekä useita kissaeläimiä.