Tietokirjailija ja toimittaja Pauli Jokinen tuntee Helsingin kuin omat taskunsa. Hänen vinkeillään löydät pääkaupungista uusia puolia. 

Kun Pauli Jokinen muutti Turusta Helsinkiin 18 vuotta sitten, kaupunki vaikutti isolta ja ruuhkaiselta.

– En pitänyt Helsingistä mutta päätin, että paras tapa päihittää vihollinen on tutustua siihen. Olen aina tykännyt historiasta ja uppouduin tutkimaan Helsingin menneisyyttä.

Sittemmin Pauli on kirjoittanut viisi Helsinki-aiheista kirjaa. Hänet tunnetaan Helsingin paikallishistoriaan erikoistuneena kaupunkikirjailijana, toimittajana ja bloggaajana

Löydä Helsingin helmet näillä Paulin vinkeillä:

1.Rentouttava sauna

Helsinki on muuttunut paljon siitä, kun muutin tänne. Viime aikoina on otettu kaikki rannat käyttöön, mikä on tärkeää, sillä Helsinki on merellinen kaupunki. On Jätkäsaaren ja Kalasataman uudet alueet, ja Töölänlahti on kiinnostava alue. Pari hienoa yleistä rantasaunaakin on rakennettu, Löyly Hernesaareen ja Kauppatorin kupeeseen Allas. Oma suosikkini on tunnelmallinen Kaurilan sauna Meilahdessa. Se lämpenee pari kertaa viikossa.

2. Leposaaren hautausmaa

Kulosaaressa oleva Leposaaren hautausmaa on Helsingin pienin, vain 842 hautaa. Se on kiinnostava kävelykohde: Kulosaaren metroasemalta puoli kilometriä ja pengertietä pitkin saareen. Siellä on esimerkiksi olympiavoittaja Hannes Kolehmaisen ja akateemikko Kustaa Vilkunan haudat.

Osoite: Leposaarentie, 00570 Helsinki

3. Sota-ajan Helsinki

Valmistelen kirjaa Sotaretkellä Helsingissä ja olen sitä varten tutkinut ensimmäisen maailmansodan aikaisia rakennelmia ympäri kaupunkia. Niitä on paljon. Esimerkiksi Kivikon kaupunginosassa on pitkiä yhdyskäytäviä, jotka ovat paikoitellen lähes kymmenen metriä syviä. Kontulan ostoskeskuksen takana kallioilla on juoksuhautoja. Pitäjänmäen aseman vieressä on Pajamäen patterimäki. Pohjois-Haagassa ja Kannelmäessä on juoksuhautoja. Mustavuoressa Vuosaaressa on hienoja luolia. Blogistani voi lukea lisää näistä sotapaikoista. Minulta voi myös tilata Helsingin kävelykierroksia.

Helsinki sodassa -kävelykierroksesta löydät lisätietoa täältä

4. Kivinokka

Kivinokka on suosittu ja kaikille avoin virkistysalue Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Kivinokassa tuhannet kaupunkilaiset viettävät vapaa-aikaansa merellisessä ja luonnonläheisessä ympäristössä. Kivinokassa on uimarantoja, luontopolku, aarnimetsää, kesäkahvila, kartano ja kesämaja-alue. Kesäisin siellä on paljon toimintaa.

Siellä on muuten Helsingin ainoa esteetön luontopolku, jonka voi kiertää pyörätuolilla tai lastenvaunuilla.

Kulosaaren tai Herttoniemen metroasemalta on sinne 10 minuutin kävely. Harmi, että omia mökkejä ei saa vuokrata ulkopuolisille. Olisi kivaa, jos joukossa olisi muutama vuokramökki turisteille. Se olisi hyvä vaihtoehto hotellille. Ja ikävä kyllä monet mökit ovat kesäisin tyhjillään.

5. Kruunuvuoren autiohuvilat

Itä-Helsingissä, Laajasalon kyljessä, on Kruunuvuori, jonne ei eksy sattumalta.

1800-luvun lopulla Helsingin ympäristöön syntyi huvila-alueita. Monet huviloiden omistajista olivat Helsingissä asuvia saksalaisia. Toisen maailmansodan jälkeen huvilat päätyivät rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliiton haltuun. Kruunuvuoresta tuli Suomen Kommunistisen Puolueen jäsenten ja heidän perheidensä kesänviettopaikka. 1950-luvulla alueen osti liikemies Aarne Aarnio, joka olisi halunnut rakennuttaa Kruunuvuoreen uuden asuinalueen. Hanke ei koskaan toteutunut ja huvilat jäivät rappeutumaan.

Helsingin kaupunki suunnittelee Kruunuvuoreen uutta 10 000 hengen asuinaluetta. Kannattaa piipahtaa katsomassa huvilat ennen sitä. Osa niistä on täysin tuhoutunut, muutaman vielä tunnistaa taloksi. Kruunuvuoreen pääsee esimerkiksi bussilla nro 88 Herttoniemestä. Jää pois päätepysäkillä Päätiellä.

6. Kävelyretkellä Helsingissä

Helsinki kävellen -kirja esittelee 12 kävelyreittiä suomen-, englannin- ja venäjänkielellä.

Kirja esittelee kaupungin tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat nähtävyydet, hienoa arkkitehtuuria ja näyttävää julkista taidetta. Reitit kulkevat meren rannalla, puistoissa ja vilkkaassa kivikaupungissa. Reittien yhteydessä on esitelty myös Helsingin ravintola- ja kahvilaelämän klassikoita, joihin retkeilijät voivat hetkeksi pysähtyä. Ne ovat nähtävyyksiä sinänsä, onhan niillä kaikilla oma historiansa ja tarinansa kerrottavanaan.

Nämäkin kirjat opastavat Helsingissä liikkujaa:

Sunnuntaikävelyllä Helsingissä, 52 reittiä historiaa ja nähtävyyksiä. Minerva. 2010.

Kirja sisältää 52 kävelykierrosta ja yli 500 kohdetta. Reitin voi valita aiheen tai kaupunginosan mukaan, ja matkan varrelta löytyy aina mielenkiintoista nähtävää. Kirja esittelee vanhaa ja uutta arkkitehtuuria, patsaita ja muistomerkkejä. Eri kaupunginosat ovat saaneet omat kierroksensa. Teoksesta löytyy mm. murhapaikkoja ja laulujen tai kirjojen Helsinki.

Kulttuurikävelyllä Helsingissä. Minerva. 2011.

Kirja esittelee 4 kävelykierrosta, joiden varrelle mahtuu vanhaa ja uutta arkkitehtuuria, julkisivujen koristetaidetta, julkisissa tiloissa olevia upeita taideteoksia, teollista muotoilua, merkittävää sisustussuunnittelua, ympäristötaidetta ja maisemasuunnittelua.

7. Käpylä

Tykkään lähiöistä ja erityisesti Käpylästä, jossa itsekin asun. Ympäristö on mukava, viehättävä puu-Käpylä sekä Olympiakylä, joka rakennettiin vuoden 1940 olympialaisia varten, jotka peruttiin sodan takia. Koskelantien eteläpuolella on Kisakylä, jossa vuoden 1952 olympiaurheilijat majoittuivat. Taivaskallio on hieno paikka, Helsingin korkein luonnonmukainen paikka. Teen sinne paljon eväsretkiä lasten kanssa. Käpylässä voi syödä ravintoloissa niin sushia kuin egyptiläistä ruokaa.

Helsingissä on tosi paljon tapahtumia, myös lähiöissä. On tosi elävä ja viriili kaupunki väkimäärään nähden.Lähiöissäkin on kaikenlaisia kaupunginosatapahtumia ja pieniä kirppareita.Lasten kulttuuria käyn katsomassa erityisesti Helsingin kulttuurikeskuksen paikoissa, Vuotalossa, Kanneltalossa ja Malmitalossa.

 

      8. Museot

      Olen museofriikki ja olen käynyt lähes kaikissa Helsingin museoissa. Ilmailumuseo Vantaan puolella on tosi kiva. Siellä on koko Suomen ilmailun historia. Väestönsuojelumuseo Kruununhaassa on aika erikoinen ja kiinnostava paikka väestösuojassa. Se on auki vain kerran viikossa. Yhdessä huoneessa voi aistia pommituksen.

      Didrichsenin taidemuseo on hieno ja upealla paikalla merenrannalla. Siellä on hyviä näyttelyitä.

      9. Elokuvateatteri Orion

      En viihty uusissa elokuvateattereissa, vaan käyn mieluiten Orionissa, jossa on vanhaa art deco -tyyliä. Siellä on vanhan elokuvateatterin lumoa ja klassikkoelokuvia. Erityisesti tykkään käydä katsomassa mykkäelokuvia: 1,5 tuntia pelkkää hiljaisuutta!

      10.Uudenmaankadun taidegalleriat

      Kun kävelee Uudenmaankadun päästä päähän, saa aika hyvän annoksen suomalaista nykytaidetta. Matkan varrelle osuu  kymmenkunta galleriaa. Kävelen tämän kierroksen aina silloin tällöin.

      Sirpa ja Reijo Lyytikäinen viihtyvät Pärnussa. Kesäisin he nauttivat kaupungin vehreydestä, talvisin hiljaisuudesta.
      Sirpa ja Reijo Lyytikäinen viihtyvät Pärnussa. Kesäisin he nauttivat kaupungin vehreydestä, talvisin hiljaisuudesta.

      Sirpa ja Reijo Lyytikäinen muuttivat merenrantakaupunkiin, vaikkeivät ole uimareita. Pärnussa heitä viehättävät kodikkuus, näppäryys ja puistot.

      Iltapäivän viisto valo kirkastaa värit. Se läikehtii Pärnun Koidula-puiston kukissa ja saa Sirpa Lyytikäisen oranssin hameen suorastaan hohtamaan.

      Pärnussa kahdeksan vuotta asuneet Sirpa ja Reijo Lyytikäinen kävelevät päivittäin kaupungin puistoihin siitä yksinkertaisesta syystä, että ne ovat heistä niin tavattoman kauniita. Ja ne ovat. Puistojen kukkatulva suorastaan hengästyttää.

      – Ajattele, tämänkin väriloiston tilalla oli joskus kaatopaikka! Sirpa sanoo.

      Pärnu on ollut alun perin linnake, ja Tallinnan portiksi kutsuttu kaariportti on ainoa 1600-luvulta säilynyt balttialainen portti.
      Pärnu on ollut alun perin linnake, ja Tallinnan portiksi kutsuttu kaariportti on ainoa 1600-luvulta säilynyt balttialainen portti.

      Kävely voittaa porealtaat

      Pärnun 800-vuotinen historia ei ole pelkkää kukkaloistoa. Kun Sirpa ensi kerran 1980-luvulla kävi Pärnussa, kaupunki oli apean oloinen. Matkalta ei jäänyt mieleen yksikään puisto.

      Vasta kymmenen vuotta myöhemmin Pärnu alkoi kiinnostaa Virossa viihtyvää pariskuntaa.

      – Pikkukaupungin tiivis tunnelma veti meitä puoleensa. Täällä on samanlaista kuin meidän kotikulmillamme Porvoossa, vain leppeämpi ilma.

      Itävaltalaistyylisessä ravintola Edelweississa on hyvä hinta-laatusuhde.
      Itävaltalaistyylisessä ravintola Edelweississa on hyvä hinta-laatusuhde.

      Kesäisin kaupunki tulvehtii turisteja, pitkällä rannalla saattaa lekotella kerralla kuusituhatta ihmistä. Hiekkaranta ja kylpylät, joita kaupungissa on ollut parisataa vuotta, ovat Pärnun vetonaulat.

      – Me emme käy niissä koskaan, ne eivät ole meidän juttumme, Reijo nauraa.

      Lyytikäiset eivät myöskään pulikoi kotikaupunkinsa kuuluisan matalassa rantavedessä.

      – Mutta me kävelemme rannalla. Yli kahden kilometrin pituinen aallonmurtaja on mukava etappi, Reijo kertoo.

      Aallonmurtaja on vaativa päivälenkkikohde.
      Aallonmurtaja on vaativa päivälenkkikohde.

      Koti kerrostalossa

      Lyytikäiset ostivat nykyisen kerrostalohuoneistonsa, kun he jäivät Suomessa eläkkeelle. Jo sitä ennen he olivat monena vuonna lomiensa ajaksi vuokranneet kaupungista asunnon. He tutustuivat kaupunkiin lukemalla sen historiaa, opiskelemalla kielen ja tietysti kävelemällä.

      – Elämä on huoletonta, kun kaikki on kävelyetäisyydellä, meri, puistot, kaupat, tori ja kahvilat.

      Jos Lyytikäisille tulee vieraita, he esittelevät heille ensimmäiseksi puistot. Sitten kävellään merenrantaan, tarkastetaan vanha kaupunginportti ja istahdetaan yhteen Pärnun monista kahviloista.

      – Kahvilat ovat todella viehättäviä, vaikka palvelukulttuurissa on vieläkin vähän parannettavaa, Sirpa toteaa.

      Kevät on mukavinta ottaa vastaan Virossa. Se saapuu sinne hieman aikaisemmin kuin lahden yli Suomeen.

      Virolaisten ystävien luona kyläillessä Sirpa on huomannut eroavuuksia niin kahvittelu- kuin keskustelutavoissa. Virossa emäntä esimerkiksi lohkoo aina tarjottavan valmiiksi.

      – Kahvipöytäkeskustelussa virolainen lopettaa lauseen niin-sanaan. Kesti kauan ennen kuin tajusin, että se on eräänlainen piste, ei uuden keskustelun aloitus.

      Rantaniityltä on mukava aloittaa lenkki.
      Rantaniityltä on mukava aloittaa lenkki.

      Huhtikuu tuo valkovuokot

      Lyytikäiset viihtyvät Pärnussa läpi vuoden. Hiljaisen talven jälkeen kevät ja alkukesä koittavat Pärnuun aavistuksen aikaisemmin kuin Suomeen. Ensin saapuvat linnut, sitten turistit.

      Sellaisia Lyytikäisetkin osaavat olla. Pärnusta on lyhyt matka naapuriin, Latviaan ja Liettuaan.

      – Kun suomalaiset tulevat halvemman ruuan ja juoman perässä Viroon, täältä lähdetään samalla ajatuksella Liettuaan ja Latviaan, Reijo hymähtää.

      Pärnun hiekkaranta on pitkä ja hienohiekkainen.
      Pärnun hiekkaranta on pitkä ja hienohiekkainen.

      Halpojen hintojen sijaan Lyytikäiset reissaavat elämysten ja eri kulttuurien perässä.

      – Alle tunnissa Pärnusta pääsee matkustamaan Keski-Euroopan täysin katoliseen maailmaan.

      Mutta kevät on Lyytikäisistä mukava ottaa vastaan Pärnussa. Katsella, kuinka se nousee maasta valkovuokkomattoina ja levittää värit taas ympäri kaupunkia.

      Seikkaile Pärnussa!

      Kahvilat

      • Pagaripoisid on ihana runsaudensarvi. Puhavaimu 11.
      • Kylpyläalueen klassikkopaikasta Rannakohvikista avautuu upea merinäköala. Ranna puiestee 3.
      • Luomukahviloita on useita. Mahedikissa kaikki tarjottavat valmistetaan itse. Puhavaimu 20.

      Kahviloita Pärnussa riittää. Porkkanakakku on luomukahvila Mahedikista.
      Kahviloita Pärnussa riittää. Porkkanakakku on luomukahvila Mahedikista.

      Puistot

      • Kansallisrunoilija Lydia Koidulan mukaan nimetyssä puistossa solisee ja kukkii. Kuninga 25.
      • Lastenpuisto on vilkas. Sen paikalla oli ennen tori. Ruutlin ja Veekadin kulma.
      • Rantaniityltä lähtee kävelyreitti siltoineen. Upeat näkymät. Ranna puiestee 9.

      Nähtävyydet

      • Pärnu Muuseum Rakkaus 1900-luvun alun taiteessa on teemana taidenäyttelyssä, joka on avoinna 31.5. asti. Pärnu Muuseum, Aida 3. parnumuuseum.ee
      • Viron ensimmäinen nykytaiteen museo perustettiin 1990-luvulla juuri Pärnuun. Uue kunsti muuseum, Esplanaadi 10. chaplin.ee
      • Barokkityylinen Tallinnan portti sijaitsee rannassa. Pärnu oli alun perin linnake ja tämä kaariportti on ainoa 1600-luvulta säilynyt balttilainen portti. Sen läpi kulki postitie Tallinnaan, siitä nimi. Kuninga tänav 1.
      • Pärnun rannasta löytyvät kaikki kylpylät. Kaunis Mudaravila, nykyisin Hedon Spa, on kaupungin vanhin kylpylä. Rakennuksen suunnittelukilpaan osallistui myös nuori Alvar Aalto, muttei voittanut. Ranna 1.

      Kävelykadut ovat kivoja. Matkailu-infon osoite on Uus tänav 4.
      Kävelykadut ovat kivoja. Matkailu-infon osoite on Uus tänav 4.

      Ostokset

      • Huhtikuun alussa remontin jälkeen avautunut tori on eläväinen ostosparatiisi. Vihannekset, marjat ja hedelmät ovat tuoreita ja hinnat huokeat. Torilla myydään mitä eksoottisimpia maataloustuotteita, joten matkailija voi tehdä löytöjä. Vana Turg, Suur-Sepa 18.
      • Suosituin ostoskatu on kävely- ja ostoskatu Ruutli. Se pursuaa matkamuisto- ja käsityömyymälöitä.

      Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 8/2017.

      Upeasti uudistuneen Matkaoppaan numero 2/2018 saa matkailuhullun menojalan vipattamaan.

      Matkaopas 2/2018 on värikäs lehti täynnä mielenkiintoista asiaa matkustamisesta. Lehdestä löydät artikkeleita muun muassa näistä matkakohteista ja -aiheista:

      • Itä-Euroopan helmet. Vertailimme Krakovan, Kiovan, Prahan, Ljubljanan, Zagrebin, Vilnan, Belgradin ja Budapestin matkakohteina. Kenelle mikäkin sopii? Mitä kaupungeissa kannattaa tehdä?
      • Gambiaan sijoittuva matkareportaasi paljastaa, että pieni maa on loistava valinta ensimmäiseksi Afrikan-kohteeksi. 
      • Julkkiskokkien ravintolat ovat nyt supersuosittuja Tukholmassa. Testasimme Pohjoismaiden parhaan ja neljä muuta.
      • Toimittaja matkusti Ranskan Bordeaux'n ja kurkisti alueen viinitarhoihin.
      • Millainen on Formula 1 -matka? Sellaisen 31 kertaa tehnyt reissaaja kertoo vinkkinsä.
      • Miten joku uskaltaa nousta vieraan auton kyytiin? Missä kannattaa liftata ja missä ei? Peukalokyydin ekspertti paljastaa niksinsä.
      • Eläinsafarit ovat nousussa lähellä ja kaukana. Valitsimme kuusi ihaninta.
      • Millainen reissaaja on maailman korkeimmalle vuorelle ensimmäisenä suomalaisena naisena noussut Carina Räihä?
      • 11-sivuinen Dublin-kaupunkiopas kertoo kaiken oleellisen iloisesta Irlannin pääkaupungista. 

      Hae oma lukupakettisi! Matkaopas 2/2018 lehtipisteissä 14.3.