Helena Eeva oli suomalainen sanoittaja, jonka sanoitukset muistetaan, mutta nainen sanoitusten ja nimimerkkien takaa on lähes unohtunut.

Jos helmiä kyyneleet ois, Kulkuriveljeni Jan, Sunnuntaina sataa aina, Suopursu, Lasten liikennelaulu, Tule luokseni juuri nyt…

Näiden ja monien muiden 1940-1950-luvun hitti-iskelmien sanoittajaksi on merkitty Asser Tervasmäki, Arvi Tarvainen, Hele Neva, A. Kajo tai H. Suolakivi, mutta ei niiden varsinaista tekijää Helena Eevaa (1923–1960).

Helena Eeva syntyi Karjalan Metsäpirtissä ja eli lyhyen, intensiivisen, voitoilla ja vaikeuksilla värittyneen elämän.

Hän jätti jälkeensä unohtumattomia sanoituksia ja suuren mysteerin. Kuka oikeastaan oli tämä nainen, joka nousi sanoittajien kärkikaartiin aikana, jolloin naisen paikka kevyessä musiikissa oli orkesterin ja yleisön välissä, mutta ei muualla. 

Kyyneleistä helmiä

Mikkelin Teatteri esittää parhaillaan Ilpo Tuomarilan käsikirjoittamaa ja Katriina Honkasen ohjaamaa musiikkinäytelmää Helena Eevasta.

Näytelmä on hyvä muistutus, miten sota vammautti myös nuoria tyttöjä ja miten vaikea kunnianhimoisen ja lahjakkaan naisen oli murtaa musiikkibisneksen ja seksuaalimoraalin lasikattoja 1950-luvulla.

Helena Eeva kirjoitti ikimuistoiset säkeet: ”Jos helmiä kyyneleet ois / mua rikkaaksi mainita vois”. 60 vuoden perästä voi todeta, että osa kyyneleistä todella muuttui suomalaisen laulukirjan helmiksi.

Sodan kova hinta

Mikkelin kaupunginteatterin esitys kertaa Helena Eevan elämän nopein siirtymin.

Nuoruus jäi tosielämässäkin lyhyeksi, sillä isä, kunnanjohtaja Jooseppi Eeva kuoli Helenan ollessa noin kymmenvuotias. Talvisota puolestaan katkaisi teini-iän viisitoistavuotiaana.

Helena Eevan nuori idealismi purkautui sotilaiden auttamiseen. Alaikäinen mutta ikäisekseen kookas tyttö palveli etulinjassa ja kaatuneiden kokoamiskeskuksissa. Hän näki sodan koko karmeudessaan.

Korsusta korsuun Kannaksella -teoksessa vuodelta 1941 Kalle Väänänen kertoo nuoresta Helena Eevasta: ”Tapasin ennen Taipaleeseen menoani Saaprussa luutnantti Penttilän, ja hän kertoi ihmejuttuja erään lotan rohkeudesta. Etsin tytön käsiini nähdäkseni, minkälainen oli tämä peloton lotta. Hän oli 15-vuotias, nimeltään Helena Eeva ja tosiaankin ihmeellinen siinä suhteessa, ettei näyttänyt tietävän mitä pelko on.”

Arvio oli korkeintaan osatotuus. Sota vaurioitti Helena Eevan psyykeä. Sotavuosina hän oppi polttamaan ketjussa ja nukkumaan huonosti. Kumpikin kuluttava taito säilyi läpi elämän.

Laulujen lunnaat

Sodan jälkeen elämä palasi päällisin puolin raiteilleen. Helena suoritti Mikkelin kauppakoulun kympin keskiarvolla.

Säveltäjä Toivo Kärki sai Helena Eevasta vihiä, kun tämä päätyi evakkomatkallaan Kauhajoelle. Kärjen isä Frans Kärki toimi Laihialla pappina, ja Toivo Kärjelle suositeltiin tekstintekijäksi nuorta kauppa-apulaista Kauhajoelta.

Yhteistyön ensimmäinen hedelmä on vuodelta 1942 ja sai nimekseen Venheessä Laatokalla. Menestystä parivaljakko maistoi ensi kertaa vuonna 1946, kun Henry Theel levytti valssin Harmaat silmät.

Kärki junaili 1950-luvun alussa Helenalle työpaikan Fazerin musiikkiliikkeen kirjanpitäjänä, ja yhteistyö tiivistyi entisestään.

Helena Eeva synnytti vuonna 1951 aviottoman lapsen, josta hän huolehti taloudellisesti mutta tytön kasvattaminen jäi sukulaisten vastuulle.

Entisten taakkojen lisäksi Helena Eevaa alkoivat mitä ilmeisimmin kalvaa myös huono omatunto ja ympäristön moraalinen paheksunta.

Helena Eevan elämänliekki hiipui 36-vuotiaana keväällä 1960.

50 vuotta aikaansa edellä

Helena Eevan elämäntarina on saatu mahtumaan Mikkelin Teatterin esityksessä runsaaseen kahteen tuntiin. Kerrontaa rytmittävät kolmehenkisen orkesterin säestämät ja näyttelijöiden tulkitsemat Helena Eevan tunnetuimmat laulut.

Sota-ajat kokeneilla esitys palauttaa mieleen nuoruuden ja kasvuvuodet sodan jälkeisessä Suomessa. Meille muille se kertoo naisesta, jonka elämäntyö avasi oven, josta 2000-luvun lahjakkaat naislauluntekijät voivat astua sisään omalla nimellään ja musiikillista kunnianhimoaan häpeilemättä.

Jos Helmiä kyyneleet ois on pyörinyt Mikkelin Teatterissa täysille saleille, ja esitykset jatkuvat maaliskuulle asti.

Teatterin lämpiötiloissa voi tutustua myös Helena Eevan jäämistöön ja valokuviin.