Ruotsalaiset saavat suurin piirtein saman verran eläkettä kuin suomalaiset, mutta muissa Pohjoismaissa maksetaan selvästi enemmän. Etenkin vähimmäiseläkkeissä erot ovat suuret.
Eläkkeissä Suomi ei häviä Ruotsille. Vanhuuseläkettä saavien keskieläke sekä Suomessa että Ruotsissa oli hieman yli 1 900 euroa vuonna 2022.
Sen sijaan Norja, Tanska ja Islanti porskuttavat Suomen ja Ruotsin ohi. Eurostatin vuoden 2021 tilaston mukaan niissä kaikissa vanhuuseläkettä saavien keskieläke oli yli 2 000 euroa kuussa.
Norja, Tanska ja Islanti porskuttavat Suomen ja Ruotsin ohi.
Samaisessa vertailussa Suomi ja Ruotsi jäivät noin 1 800 euroon kuussa. Lukemat siis hieman vaihtelevat sen mukaan, mitä tilastoa katsoo.
Eurooppalaisessa mittakaavassa kaikki Pohjoismaat ovat verrattain korkeiden eläkkeiden maita.
Mitä eläkkeellä saa?
Eläkkeiden kansainvälinen vertailu on vaikeaa. Pelkkä keskieläkkeen suuruus ei välttämättä kerro paljoakaan siitä, miten nuukasti tai leveästi eläkeläiset joutuvat tai voivat ansiotuloillaan elää.
– Ostovoimaa tarkastellessa jako Pohjoismaissa on sama kuin keskieläkkeiden tasoa vertaillessa, yhteyspäällikkö Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta sanoo.
Eläkeläisten toimeentuloon eri maissa vaikuttavat monet muutkin asiat kuin käteen jäävä eläke. Millaisia terveydenhuollon maksuja maassa peritään, hyvittääkö valtio lääkkeiden hinnasta osan kuluttajille, kuinka paljon asuminen maksaa ja millaisia lisiä ja tukia eläkeläisille maksetaan?
Toimeentuloon vaikuttaa moni muukin asia kuin käteen jäävä eläke.
Kaikissa Pohjoismaissa terveydenhuolto on verrattain edullista ja asuminen metropolialueilla kalliimpaa kuin syrjäseuduilla. Samoin kaikissa Pohjoismaissa eläkeläiset voivat hakea asumislisää.
Yleinen hintataso on Norjassa ja Islannissa selvästi korkeampi kuin meillä tai Ruotsissa.
Palkka määrää eläkkeen
Miksi tanskalaiset, islantilaiset ja norjalaiset saavat keskimäärin parempaa eläkettä kuin suomalaiset ja ruotsalaiset?
– Eroa selittää se, että kaikissa kolmessa maassa vähimmäiseläkkeet ovat selvästi korkeammat kuin meillä. Toisaalta Suomi jää jälkeen työurien pituudessa ja palkkatasossa, mikä heijastuu työeläkkeen määrään, Vidlund sanoo.
Suomessa yksinasuvan täysi kansaneläke on 977 euroa kuukaudessa.
Muualla saadaan lisäeläkettä
Suomessa eläkkeet ovat lähes kokonaan lakisääteisiä. Muissa Pohjoismaissa lakisääteisiä vähimmäiseläkkeitä ja työeläkkeitä täydentää lisäeläke, jonka osuus kokonaiseläkkeestä on suuri.
Ruotsissa ja Tanskassa lisäeläkkeestä neuvottelevat työmarkkinajärjestöt. Suomessa työeläkkeiden rahoitus tulee valtaosin palkansaajilta, työnantajilta ja yrittäjiltä.
Tanskassa suuri osa eläkkeistä maksetaan verovaroista, Norja taas rahoittaa eläkkeitä osin valtion öljyvaroilla.
Lisäeläkkeen osuus kokonaiseläkkeestä on suuri.
Suomessa työeläkkeiden karttumisen säännöt ovat kaikille samat. Muissa Pohjoismaissa lisäeläkkeen kertyminen vaihtelee aloittain.
Esimerkiksi Ruotsissa valtiolla työskennelleen eläke määräytyy hieman eri tavoin kuin yksityisessä yrityksessä ahertaneen eläke. Tanskassa eroa on myös vaikkapa metallityöläisen ja ravintolatyöntekijän eläkkeiden karttumisessa.
Lisäeläkettä saa Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa noin 90 prosenttia palkansaajista.
– Muiden pitää hoitaa asia itse tai neuvotella työnantajan kanssa lisäeläkkeen kartuttamisesta, Vidlund sanoo.
Missä iässä eläkkeelle?
Pohjoismaissa eläkeikiä on haluttu nostaa. Suomessa alin vanhuuseläkeikä on nyt 64,5 vuotta ja se nousee tai laskee eliniänodotteen mukaan.
Ruotsissa vanhuuseläkkeen alaikäraja on 63, Norjassa 62 ja Islannissa ja Tanskassa 67 vuotta. Tanskassa tosin varhaiseläkkeelle voi päästä jo 64-vuotiaana.
Pohjoismaissa eläkeikiä on haluttu nostaa.
– Norjassa eläkeiän noston kanssa on hidasteltu. Sielläkin alin eläkeikä on nousemassa vuonna 2026 samaan tapaan elinajanodotetta mukaillen kuin Suomessa. Norjalla on öljyvarojen vuoksi ollut varaa vitkastella, Vidlund sanoo.
Mika Vidlund
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/b882847133z.1_20241106142344_000g196v5gsa.10.psd.png?itok=skJPkTqp)
Mika Vidlund työskentelee Eläketurvakeskuksessa yhteyspäällikkönä ja tuntee pohjoismaiset eläkejärjestelmät läpikotaisin.
– Omaa eläkkeelle jäämistäni en ole juurikaan ajatellut. Eläkeikäni lähentelee 68:aa vuotta.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 19/2024 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
Pohjolan eläkkeet numeroina
Naiset vs. miehet
Vuonna 2022 tasa-arvon mallimaassa Ruotsissa naisten keskieläke oli 75 prosenttia miesten keskieläkkeestä, Norjassa 80 ja Tanskassa 91 prosenttia.
Suomessa naisten eläke-euro oli 77 senttiä.
Islantilaiset jaksavat
Islantilaiset ahertavat töissä pisimpään: he jäävät eläkkeelle 67-vuotiaina.
Norjalaiset jaksavat töissä keskimäärin hieman alle 66-vuotiaiksi, ruotsalaiset hieman yli 65-vuotiaiksi.
Tanskalaiset ja suomalaiset työskentelevät noin 64,5-vuotiaiksi.
Norjassa karttuu kauan
Suomessa eläkettä voi kartuttaa työskentelemällä aina 69-vuotiaaksi asti.
Ruotsissa eläkettä voi kerryttää käytännössä saman ikäiseksi, Tanskassa ja Islannissa 67-vuotiaaksi ja Norjassa jopa 75 ikävuoteen asti.
