Tietotekniikkahankintoja on helpompi tehdä, kun ymmärtää perusasiat. Ihan ensimmäisenä kannattaa miettiä, mihin aikoo laitetta käyttää.

1. Kannattaako minun ostaa tietokone vai tabletti?

Sopivan laitteen ratkaisee käyttötarve. Tabletti on hyvä valinta, jos tarkoitus on lähinnä selata nettiä, käyttää somea, lukea verkkolehtiä ja käyttää pankkipalveluita.

Tabletti voi olla helpompi vaihtoehto silloinkin, kun näkö on heikentynyt tai käden koordinaatio vaikeutunut. Tablettia käytetään kosketusnäyttöä tökkimällä, mikä on useimmille helpompaa kuin tietokoneen käyttö hiirellä.

Paljon kirjoittavalle sopii läppäri eli kannettava tietokone.

Paljon kirjoittavalle kannettava tietokone eli läppäri taas voi olla parempi valinta. Se on ykkösvalinta silloinkin, jos on tarkoitus käyttää laitetta valokuvien käsittelyyn. Kannettavaan tietokoneeseen voi myös yhdistää isomman näytön. Tabletteihinkin saa lisävarusteena erillisiä näppäimistöjä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Takavuosina tietokoneet olivat usein niin sanottuja pöytäkoneita, joita ei ollut tarkoitettu liikuteltaviksi kuten läppäreitä. Nykyään pöytäkoneet ovat lähinnä pelaajien suosiossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Pärjäänkö pelkällä älypuhelimella?

Älypuhelin voi hyvin riittää ainoaksi laitteeksi. Sillä hoituvat samat asiat kuin tabletillakin, ruutu vain on hiukan pienempi. Tosin puhelinten koot ovat kasvaneet niin, että alle kuuden tuuman näyttöä on vaikea löytää. Isoimmat puhelimet ovat jo samankokoisia kuin pienimmät tabletit.

Älypuhelimella hoituvat samat asiat kuin tabletilla.

Älypuhelimet ja tabletit voi jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Toisessa ovat Applen valmistamat iPhonet ja iPadit, toisessa taas Android-käyttöjärjestelmää käyttävät laitteet. Niitä valmistavat monet yritykset, esimerkiksi Samsung, Huawei ja Nokia.

Android-laitteita voi saada hieman edullisemmin, Applen etu taas on yksinkertaisempi käyttökokemus.

3. Kuinka paljon laitteet maksavat?

Nyrkkisääntö on, että hyvä läppäri maksaa 500 euroa tai enemmän. Tarjouksia seuraamalla voi tosin tehdä löytöjä, jos osaa lukea koneiden teknisiä ominaisuuksia.

Tabletin hinta on 300 eurosta ylöspäin ja älypuhelimen 250–300 euroa. Tätä halvemmat laitteet kannattaa yleensä jättää kauppaan, jos haluaa, että niiden käyttöikä on ainakin kolme vuotta.

4. Pitääkö laitteille hankkia oma nettiyhteys?

Älypuhelimessa on aina nettiliittymä, ja sen voi jakaa tabletin kanssa langattomasti. Usein kannattaakin ostaa tabletti, jossa ei edes ole sim-paikkaa, sillä sellainen on halvempi.

Liikkeillä on välillä tapana myydä turhia liittymiä.

Puhelinoperaattoreilla ja kodinkoneliikkeillä on välillä tapana ylimyydä liittymiä. On pariskuntia, joissa molemmilla puolisoilla on älypuhelin ja tabletti, ja niissä kaikissa oma nettiliittymänsä. Silloin kuukausimaksuista kertyy helposti satanen.

5. Millainen nettiliittymä kannattaa hankkia?

Jos asuu talossa, jossa on tarjolla taloyhtiönetti, se on yleensä paras ja edullisin vaihtoehto. Kun muut liittymät maksavat kymppejä, taloyhtiönetti voi maksaa euroja. Netin hinta voi myös sisältyä vastikkeeseen.

Taloyhtiöiden laajakaistaliittymät ovat peruskäyttöön riittävän nopeita, ja pienestä lisämaksusta liittymää saa usein päivitettyä nopeammiksi. Omaan asuntoon tulevan laajakaistayhteyden voi jakaa langattomasti tabletille ja tietokoneelle.

Jos taloyhtiönettiä ei ole tarjolla, vaihtoehdot ovat kiinteä tai mobiililaajakaista. Kiinteän laajakaistaliittymän etu on toimintavarmuus. Miinuspuolena taas on korkea hinta.

Taloyhtiönetti voi maksaa euroja, muiden liittymien hinnat ovat kymppejä.

Mobiililaajakaistan eli niin sanotun mokkulayhteyden toimiminen on paikka- ja operaattorikohtaista jopa saman asunnon sisällä. Omassa talossa parhaiten toimivaa yhteyttä kannattaa testata ostamalla eri operaattoreiden prepaid-liittymät. Ne maksavat noin viisi euroa kappale.

Monilla alueilla markkinoidaan voimakkaasti valokuituliittymiä. Ne ovat kyllä nopeita, mutta myös kalliita. Liittymiskulut voivat olla tuhansia euroja. Summaa ei kannata maksaa, jos asunnossa olevat datakaapelit eivät myös ole valokuitua.

6. Tietoturvasta varoitellaan koko ajan. Uskallanko enää käyttää tietokonetta tai tablettia?

Tietotekniikkaan liittyy aina riskinsä, mutta kyllä sitä silti voi käyttää turvallisin mielin.

Tärkeää on, että laitteessa ovat automaattipäivitykset päällä. Silloin sekä käyttöjärjestelmästä että eri ohjelmista on käytössä aina uusin ja turvallisin versio.

Ilmaiset tietoturvaohjelmatkin voivat tarjota hyvän suojan.

Usein tietokoneiden ohessa myydään tietoturvaohjelma, mutta ilmaiset ohjelmat toimivat ihan yhtä hyvin. Esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmän oma turvaohjelma on pärjännyt testeissä hyvin maksullisiin ohjelmiin ohjelmiin verrattaessa.

Android-puhelimiin ja tabletteihin suositellaan erikseen ladattavaa turvaohjelmaa. Hyviä ilmaisia ohjelmia ovat esimerkiksi Avast, AVG ja Avira. Ne tosin näyttävät mainoksia, joista pääsee eroon ostamalla maksullisen version. Ne maksavat pari euroa kuussa.

7. Tietokoneessani on Windows 7 -käyttöjärjestelmä eikä se toimi enää pitkään. Pitääkö minun hankkia uusi kone?

Windows 7:n tuki päättyi tämän vuoden tammikuussa. Sen jälkeen käyttöjärjestelmän tietoturvaan tai muihin ominaisuuksiin ei ole enää luvassa päivityksiä. Tietokoneen käyttö muuttuu sitä myötä hyvin riskialttiiksi.

Uutta tietokonetta ei silti ole pakko ostaa. Vanhaan mutta toimivaan koneeseen voi asentaa uuden Windows 10:n, jos koneen tekniset ominaisuudet vain täyttävät ohjelman vaatimukset. Ohjelma maksaa noin 130 euroa.

Linux on ilmainen vaihtoehto.

Toinen vaihtoehto on ilmainen Linux-käyttöjärjestelmä. Siitä on tarjolla lukuisia erilaisia versioita – Linux-kielellä jakeluita – joista esimerkiksi Ubuntu ja Mint ovat helppoja ja nopeita asentaa. Käyttöjärjestelmän mukana tulee usein eniten tarvittuja ohjelmia, kuten nettiselain ja tekstinkäsittelyohjelma.

Linuxin etu on ilmaisuuden lisäksi se, että se toimii vikkelästi vanhemmissakin koneissa.

8. Mistä apua?

Kun kännykkä sekoilee tai läppärin käyttöjärjestelmä kaipaa päivittämistä, apua voi hakea vapaaehtoisilta asiantuntijoilta. Uudellamaalla senioreiden maksutonta ja henkilökohtaista opastusta antaa Enter ry. Yhdistyksellä on noin 180 vertaisopasta, jotka antoivat viime vuoden aikana apua yhteensä 7 500 kertaa.

Tietokoneen kylkiäisenä myydään joskus tukipalveluita, jotka ovat kalliita ja usein turhia.

Muuallakin Suomessa on tarjolla vastaavaa opastusta, vaikka tilanne saisi olla parempikin. Joensuussa apua antaa Joen Severi ry, Kuopiossa ikäihmisiä neuvovat Savonetti ry:n vapaaehtoiset, Tampereella taas toimii Mukanetti ry.

Kaikkien yhdistysten nettisivuilla on hyviä ohjeita tietotekniikan käyttöön.

Asiantuntijana Jukka Hanhinen Enter ry:stä.

Koko jutun voi lukea ET-lehden numerosta 20/2019.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla