Taitavat huijarit tietävät, että hyväntekeväisyyden nimissä ihmiset laittavat euroja likoon ja liikkelle. Mistä tiedät, mihin luotat?

Rahaa on saatava - hinnalla millä hyvänsä. Kotimainen Digitoday-sivusto uutisoi, että Yhdysvalloissa kuluttajilta on varastettu miljoonittain maksukorttien tietoja ja niiden verkkokauppa on kovaa bisnestä. Viimeisin huijaus liittyy äskettäiseen 18-vuotiaan, Michael Brownin ampumiseen.

Amerikkalaisyritys lupasi viime perjantain korttimyynnistä viisi prosenttia rahastoon Michael Brownin perheen auttamiseksi.

Poliisi ampui tummaihoisen 18-vuotiaan Brownin viime elokuussa Fergusonissa Yhdysvalloissa, mikä aiheutti merkittäviä protesteja ja laajaa yhteiskunnallista keskustelua rotusyrjinnästä ja poliisin voimankäytöstä.

Saitko tiedon lottovoitosta?

Olet ehkä saanut sähköpostiisi ilmoituksen lottovoitosta, pyynnön avustaa pulassa olevan afrikkalaisen perhettä palkkiota vastaan tai sinulle on vihjaistu helposta tavasta rikastua tai laihtua. Vaarallista on se, että huijaukset näyttävät entistä useammin aidoilta: verkkosivun osoite ja ulkonäkö tuntuvat oikeilta.

Kuluttaja- ja kilpailuvirasto kehottaa kuitenkin tarkkanäköisyyteen: usein tarkoituksena on vain saada sinut luovuttamaan luottokortti- tai pankkitietosi rikollisille.

Ongelma on se, että verkko- tai sähköpostiviestihuijaukseen sortuneen mahdollisuudet saada rahojaan takaisin, ovat olemattomat. Parhaiten toimit, kun tiedostat asian ja opit suhtautumaan rahaa käsitteleviin viesteihin kriittisesti:

  1. Suhtaudu epäilevästi odottamattomiin yhteydenottoihin, joissa luvataan rahoillesi keskitasoa parempaa tuottoa tai kerrotaan sinun voittaneen jotain.
  2. Suuria ostospäätöksiä ei kannata tehdä harkitsematta. Jos sinua painostetaan tekemään päätös heti, ota aikalisä. Voit aina suostua ehdotukseen myöhemminkin.
  3. Älä luovuta pankkitili- tai luottokorttitietojasi, jos et ole täysin varma vastaanottajan luotettavuudesta ja maksamisen turvallisuudesta. 
  4. Hanki tietoa yrityksestä tai tarjouksen tekijästä ja koeta selvittää esimerkiksi yrityksen yhteystiedot. Luotettava verkkokauppa kertoo mm. postiosoitteensa ja kaupparekisteritunnuksensa. 
  5. Tarkista, että verkkokaupan www-osoite on oikea. Huijarit voivat luoda osoitteita, jotka muistuttavat tunnettujen yritysten osoitteita.
  6. Tarkista laskusi myös siltä varalta, että se varmasti perustuu tilaukseesi. Valelasku voi näyttää oikealta laskulta. Huijaus perustuu siihen, että osa kuluttajista epähuomiossa maksaa aiheettomia laskuja.
  7. Kysy lisätietoja. Muista kuitenkin, että esimerkiksi huijaussähköpostiin vastaaminen voi johtaa roskapostitulvaan. Vastaamalla osoitat, että osoitteesi on aito ja olet altis huijauksille.
  8. Ole varovainen, jos sinua pyydetään osallistumaan hyväntekeväisyyskeräykseen eikä yhdistyksen nimi ole tuttu. Nimi saattaa erehdyttävästi muistuttaa jotakin toista, hyvämaineista järjestöä. Kysy, onko yhdistyksellä lääninhallituksen myöntämä lupa ja kuinka paljon kerätyistä varoista päätyy autettavalle kohteelle. Ennen kuin maksat mitään, voit tarkistaa lääninhallitukselta keräyksen lainmukaisuuden.
  9. Jos harkitset sijoittamista, tarkista Finanssivalvonnan varoituslista epäilyttävistä palveluntarjoajista. Finanssivalvonta ylläpitää myös luetteloa yrityksistä, joilla on toimilupa sijoitustoimintaan Suomessa tai Euroopan talousalueella, ja hyväksymistään arvopaperikaupan esitteistä.

Lähteet: digitoday.fi ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto