Omakotitalon voi lämmittää monella tavalla. Selvitimme kuuteen kysymykseen vastaukset, jotka on hyvä tietää ennen kuin valitsee lämmitysjärjestelmän.

1. Mitä vaihtoehtoja omakotitalon lämmittämiseen on?

Keskuslämmitysjärjestelmissä lämpö tuotetaan keskitetysti ja jaetaan lämmönjakojärjestelmällä edelleen. Pientalojen lämmönjaossa käytetään yleensä vesikiertoa, joka tuo lämmön joko pattereihin tai lattiaan.

Kiertovesi voidaan lämmittää muun muassa sähköllä, öljyllä, puulla, pelleteillä tai maalämmöllä. Arkikielessä puhutaan näiden energialähteiden mukaisesti esimerkiksi puu-, öljy- ja sähkölämmityksestä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kaukolämmössä lämpö tuotetaan keskitetysti laajemmalle alueelle ja siirretään kaukolämpöverkoston kautta kiinteistöihin. Suorassa sähkölämmityksessä lämmitysenergia tulee suoraan töpselistä. Omakotitalon tyypillisiä lisälämmönlähteitä ovat tulisijat ja ilmalämpöpumput.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vesikiertoisissa järjestelmissä käyttövesi tuotetaan kiertoveden yhteydessä. Niin sanotuissa kuivissa lämmönjakojärjestelmissä käyttövesi lämmitetään erikseen lämminvesivaraajassa.

2. Mikä on lämmitysjärjestelmien käyttöikä?

Lämmitysjärjestelmäinvestointi tehdään ainakin kahdeksi tai kolmeksi vuosikymmeneksi.

Pelletti- ja öljylämmityskattila sekä kaukolämpö/lämmönvaihdin kestävät 20–30 vuotta. Pumpuista sekä maalämpö- että poistoilmalämpöpumpun käyttöikäennuste on samaa luokkaa, joskin maalämpöpumpun kompressorin joutuu yleensä uusimaan jo 10–15 vuoden kuluttua käyttöönotosta. Ilma- ja ilmavesilämpöpumput sekä öljypolttimet palvelevat yleensä 10–20 vuotta.

Vesikiertoisen patteriverkon elinkaari on 40–50 vuotta.

Lämmön jakamisessa pitkäikäisin ratkaisu on vesikiertoinen patteriverkko, jonka elinkaari on 40–50 vuotta. Seuraavaksi luotettavin on vesikiertoinen lattialämmitysputkisto. Halvin ratkaisu eli suora sähkölämmitys yltää yleensä 20-30 vuoden ikään.

3. Edullisin, helpoin, ympäristöystävällisin vai huolettomin?

Lämmitysjärjestelmän järkevyyttä voi punnita monenlaisilla kriteereillä. Hankintahinnan lisäksi kannattaa pohtia käyttökustannuksia, ympäristöystävällisyyttä sekä järjestelmän ylläpito- ja huoltotarvetta. Myös lämmitysjärjestelmän tilantarve ja sen vaikutus kiinteistön arvoon ovat painavia valintakriteereitä.

Tunne itsesi on hyvä ohjenuora myös lämmitysjärjestelmää valitessa. Jos lämmityksestä ei halua uutta harrastusta, kannattaa valita vaivaton järjestelmä. Esimerkiksi puu on edullinen lämmönlähde, mutta vaatii valmiutta aikaavievään puusouviin.

Lämmitysjärjestelmän elinkaari on sen verran pitkä, että on hyvä pohtia omaa elämäntilannettaan myös pidemmällä tähtäimellä. Jos on tarkoitus asua samaa taloa vielä 20 vuoden päästä, lämmitysjärjestelmän voi valita omien mieltymysten mukaan. Jos talon aikoo jossain vaiheessa myydä, kannattaa selvittää, mitä lämmitysjärjestelmää vanhojen talojen ostajat arvostavat. Tämä tieto löytyy kysymällä esimerkiksi lähialueen kiinteistönvälittäjiltä.

”Lämmitysjärjestelmä uusittu” on omakotikaupassa samanlainen lupaus kuin  ”putkiremontti tehty” kerrostalo-osakkeissa.

4. Mikä kaikkea kustannuslaskelmissa pitää ottaa huomioon?

Lämmitysjärjestelmä vaikuttaa oleellisesti asumisen hintaan, asumismukavuuteen sekä kiinteistön jälleenmyyntiarvoon.

Vanhan kiinteistön lämmitysjärjestelmää uusiessa huomionarvoisia kustannustekijöitä ovat muun muassa yhteensopivuus vanhan lämmönsiirtojärjestelmän kanssa, lämmitysjärjestelmän elinkaarikustannus huoltoineen päivineen, vähäpäästöisyys sekä järjestelmän eri osasten takuuehdot. Myös mahdollisuudet verotuksen kotitalousvähennykseen kannattaa järjestelmien hintavertailussa huomioida.

Lämmitysjärjestelmällä on myös huomattava vaikutus kiinteistöomaisuuden arvoon. ”Lämmitysjärjestelmä uusittu” on omakotikaupassa samanlainen lupaus kuin ”putkiremontti tehty” kerrostalo-osakkeissa.

Energia-alan asiantuntijayritys Motiva helpottaa lämmitysjärjestelmien vertailemisessa. Sen sivuilta löytyvään pientalon lämmitystapojen vertailulaskuriin voi syöttää oman kiinteistönsä tiedot. Motivan sivuilta avautuu myös hyviä opaskirjasia eri lämmitysjärjestelmistä sekä malleja vertailukelpoisten tarjouspyyntöjen tekemiseen.

Lisäksi kannattaa kysellä ja kuunnella ihmisten käyttökokemuksia eri lämmitysjärjestelmistä ja -laitteista. Sen sijaan markkinointimateriaaleihin ja myyntipuheisiin on syytä suhtautua ideaalimaailman kertomuksina. Uusi auto kulkee harvoin sillä polttoainemäärällä, jonka markkinointimateriaali lupaa. Sama pätee lämmitysjärjestelmiin.

Laaja ja kattava tarjous helpottaa myöhemmin takuuasioiden hoitoa.

5. Avaimet käteen vai vaihe vaiheelta?

Lämmitysjärjestelmän uusiminen sisältää yleensä suunnittelun, lupa-asiat, purkutyöt, laitehankinnat ja -asennukset, sähkötyöt sekä käyttöönoton ja hienosäädön. Jos haluaa päästä vähemmällä opiskelulla ja organisoinnilla, kannattaa pyytää tarjous, joka sisältää uuden lämmitysjärjestelmän käyttövalmiina sekä vanhan systeemin purun ja jätteiden poiskuljetuksen.

Laaja ja kattava tarjous helpottaa myöhemmin myös takuuasioiden hoitoa ja huoltotoimia.

Lvi-yrityksiä on monen kokoisia ja ikäisiä. Yrityksen hyvä maine ja vakiintunut markkina-asema kertovat yleensä siitä, että työvoima on ammattitaitoista ja firmaan saa yhteyden vielä senkin jälkeen, kun laskut on maksettu.

6. Mikä järjestelmä tulee edullisimmaksi?

Aukottoman laskelman tekeminen on vaikeaa, ja lopputulos riippuu siitä, mitä kaikkea yhtälöön ottaa mukaan.

Taloussanomat laski viime vuonna Motivan laskurilla, kuinka paljon 1960-luvun omakotitalon lämmittäminen tulee maksamaan 15 vuoden aikana eri lämmitysjärjestelmillä. Laskelma sisälsi investoinnin ja energiakustannuksen tuolta ajalta. Se laadittiin neljän hengen perheelle, joka asuu Keski-Suomessa.

Laskelman elinkaarimallissa maalämmön kustannus oli lopulta alle puolet suoran sähkölämmityksen kustannuksesta. Maalämpöinvestointi 15 vuoden energiakulutuksellaan tuli maksamaan noin 45 000 euroa, kun suorasähkössä hintalappu oli 83 000 euroa.

Keskisarjassa painivat tasavahvasti ulkoilma-vesilämpöpumppu ja öljy, pelletti, poistoilma-lämpöpumppu ja sähkö, ulkoilma-vesilämpöpumppu ja sähkö sekä öljylämmitys. Näiden järjestelmien 15 vuoden hinta oli 56 000–62 000 euroa.

Taloussanomien laskelmassa kaukolämpö oli toiseksi kallein.

Juttu on julkaistu myös ET-lehden numerossa 17/2017.

Tiesitkö?

50 %

Suomen uusista omakotitaloista lämpiää maalämmöllä.

Lähde: PP Pientaloteollisuus

Sisältö jatkuu mainoksen alla