Isovanhemmuudessa on rakenneongelma. Mummoja ja vaareja tarvitaan, mutta he asuvat usein liian kaukana. Miten teillä on pulma ratkaistu?

Moni miettii mahdollisuutta asua eläkepäivillä lähempänä lapsiaan ja lapsenlapsiaan.  Jälkeläiset asuvat vaan seuduilla, jossa pienet asunnot ovat kalliita.

Varakkaat isovanhemmat saattavat hankkia kaupungista ”kakkosmummolan”, jossa he voivat asua tarvittaessa lastensa ja lastenlastensa saatavilla. Jos tähän ei ole mahdollisuutta, isovanhemmat punnitsevat, jäädäkö tuttuihin nurkkiin vai siirtyäkö rohkeasti eläkevuosiksi uusiin maisemiin.

Yhtälö on hankala. Jälkeläiset muuttavat useimmiten kasvukeskuksiin, joissa asunnot ovat kalliita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos asunnon taantuvalta seudulta vaihtaa kämppään kasvukeskuksessa, välimatka jälkeläisiin kutistuu, mutta niin myös mummola. Vanhan asunnon hinnalla saa huomattavasti vähemmän tilaa, mikä tarkoittaa mummolan kutistumista. Esimerkiksi Joensuussa neliön hinta voi olla sama kuin Espanjan Madridissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suomen Isovanhemmat ry:n puheenjohtajan Pekka Leinosen mukaan moni miettii eläkeiässä muuttoa lähemmäs lapsiaan ja lapsenlapsiaan.

– Osa onkin alkanut toimia sijaismummona tai -vaarina esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa ja kirjastoissa. Vaikka muutto ei kaatuisi rahaan, juurilta lähteminen on vaikea päätös, Leinonen sanoo.

Lue lisää aiheesta ET-lehdestä numero 13, joka ilmestyi 30. heinäkuuta 2014.

Miten teillä on ratkaistu välimatka ja jälleennäkemisten mahdollisuus? Kuinka usein näet lastenlapsiasi? Keskustele aiheesta ja kerro oma tarinasi alla olevassa kommentointikentässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla