Musiikin kuuntelu tietokoneella on helppoa. Kerromme, miten musiikkipalvelu Spotify otetaan käyttöön ja kuinka löydät sieltä suosikkikappaleesi.

Näin lataat ohjelman

Kirjoita nettiselaimeesi osoite www.spotify.fi. Sivusto on englanninkielinen. Klikkaa oikeasta yläkulmasta sign up (kirjaudu), niin pääset lataamaan ohjelman. Voit myös valita "go to webplayer", jolloin voit käyttää Spotifyita tietokoneella ilman ohjelman lataamista ja tallentamista.

Rekisteröi seuraavaksi spotify-tili. Keksi käyttäjänimi, salasana ja anna sähköpostiosoitteesi ja syntymäaikasi. Spotify ja yhteisöpalvelu Facebook tekevät yhteistyötä, joten voit kirjautua sisään myös Facebook-tilin tunnuksillasi.

Kun ohjelmaan on kerran kirjautunut sisään, sitä ei tarvitse tehdä uudestaan, vaikka sulkeekin välillä ohjelman tai tietokoneen.

Kännykkään ja padiin Spotifyilla on sovelluksia eli appseja. Sovellus on saatavana Applen iPhonelle ja iPadille, Android-puhelimille ja -padeille Google-kaupasta sekä Windows-puhelimelle versiosta 8 lähtien.

Androidin ja iOS:n kännykkäilmaisversiossa kuuntelija ei saa itse valita kappaleita. Sen sijaan palvelu soittaa kuuntelijalle tämän mieltymyksiin perustuvia soittolistoja. Myös lempiartistin tuotannon soittaminen läpi satunnaistoistolla on mahdollista. Yhden kappaleen soittolistat eivät ole mahdollisia. Ilmaispalvelu sijoittaa kappaleiden väliin mainoksia.

Aloita ilmaisversiolla

Spotifysta on olemassa kaikkiaan kolme erilaista versiota: Free, Unlimited ja Premium.

Kun avaat ohjelman ensimmäisen kerran, käytät ilmaista Free-versiota.

Ilmaista versiota voit kuunnella 10 tuntia kuukaudessa, mutta samaa kappaletta et voi soittaa sinä aikana enempää kuin viisi kertaa.

Englanninkieliset mainokset katkaisevat musiikin muutaman kerran tunnissa.

Ohjelma kysyy säännöllisesti, haluatko eroon mainoksista ja rajoituksista. Jos haluat, kirjoita palveluntarjoajan maksulomakkeeseen luottokorttitietosi ja valitse Unlimited- tai Premium-versio.

Jaa suosikkisi kavereiden kuunneltavaksi

Ohjelma näyttää samalta kuin esimerkiksi Applen iTunes. Haet musiikkia miljoonien kappaleiden kirjastosta, ja voit pysäyttää ja kelata sitä. Koska ohjelma on pilvipalvelu, musiikki sijaitsee Spotifyn palvelimilla eikä lataudu tietokoneellesi.

Maksullisessa Premium-liittymässä on offline-osa, joka tarkoittaa, että voit ladata tietokoneen tai puhelimen välimuistiin tietyn määrän kappaleita kuunneltavaksi myös ilman verkkoyhteyttä. Silloin musiikkia voi kuunnella reissussakin.

Facebook-kytkennästä on se hyöty, että näet yhteisöpalvelun uutisvirrasta, mitä kappaleita Spotifyta käyttävät kaverisi kuuntelevat. Voit napauttaa ne soimaan suoraan uutisvirrasta.

Jos haluat, omat Facebook-kaverisi näkevät samalla tavalla, mitä itse kuuntelet Spotifyssa. Jos et halua, valitse ohjelma­ikkunan ylärivin Spotify-valikosta kohta Private listening (yksityinen kuuntelu).

Etsi kappaleita ja luo niistä musiikkikirjasto

Spotifyn ohjelmaikkunan vasen laita on varattu hakutoimintoja sekä suosikkikappaleiden, albumien ja soittolistojen säilyttämistä varten. Kirjoita search-kenttään (etsi) artistin, kappaleen tai levyn nimi, niin ohjelma listaa löydetyt vaihtoehdot. Suositusta laulusta voi löytyä satoja eri versioita.

Radio-kohta soittaa musiikkia valittujen raja-arvojen mukaan, esimerkiksi jatsia tai 1960-luvun poppia. What’s new antaa vinkkejä eri musiikkityylien uutuuksista. Ne voivat olla myös vanhempien levyjen uusintajulkaisuja.

"Your music" (sinun musiikkisi) kohdasta näet oman musiikkilistasi, kappaleet, albumit ja artistit. Oman listan luot valitsemalla siihen haluamasi kappaleita. Voit esimerkiksi hakea artistia, jolloin saat listan hänen kappaleistaan. Klikkaa hiiren oikealla napilla, valitse "add" (lisää). Näet soittolistasi, joihin voit kappaleen lisätä, voit myös luoda uuden soittolistan (new playlista).

Vasemmalla on myös kohta "follow" (seuraa). Siitä näet Facebook-ystäviäsi, jotka kuuntelevat Spotifyita. Voi valita haluamasi henkilöt, joiden musiikkivalinnat näet. "Most played artists" puolestaan näyttää Spotifyn suosituimmat seuratut artistit.

Uusien levyjen lisäksi ohjelmasta löytyy loputtomasti eilispäivän musiikkia 1930–80-luvuilta, niin myös lähes kaikki kotimaiset klassikot ja hitit.
Jotkut merkittävimmistä artisteista, kuten The Beatles, ovat pystyneet kieltämään levy-yhtiöitänsä antamasta musiikkiaan Spotifyn käyttöön, vaikka se onkin täysin laillinen musiikkipalvelu.

Liitä ääni vahvistimeen tai aktiivikaiuttimiin

Yhdistä musiikki tietokoneen ääniliitännästä ulkopuoliseen vahvistimeen tai kaiuttimiin, niin maailman suurimman levyautomaatin kuuntelu on mukavaa.

Tietokoneen päässä liitäntään sopii useimmiten 3,5 mm:n stereo­miniplugi tai punaisella ja valkoisella päällä merkitty rca-johto. Jos tietokoneessa ja vahvistimessa on digitaalinen hdmi- tai s/pdif-liitin, niitä kannattaa käyttää.

Jos olet kuunnellut musiikkia tietokoneesta aikaisemmin Applen iTunes-ohjelman kautta, iTunesin sisältö tulee myös näkyviin Spotifyn ohjelmaikkunaan.

Juttua on päivitetty 1.6.2016.

Riitta Suomi, 68, testamenttasi puolet omaisuudestaan Unicefin kautta maailman lapsille. Hän oppi jo kotona, että heikompaa pitää auttaa.

– Testamenttiajatus syntyi yllättäen. Olin Unicefin tilaisuudessa, jossa käsiteltiin testamenttilahjoittamista. Siellä sanoin ääneen, että nyt teen testamentin, Riitta Suomi kertoo.

Riitalla ja hänen miehellään on uusperhe.

– Periminen voi olla monimutkaista ilman testamenttia, kun molemmilla on aikuisia lapsia aiemmista liitoista. Lapsenlapsiakin on yhteensä seitsemän.

– Mieheni päätyi myös tekemään testamenttilahjoituksen. Mietimme kahdestaan kotona sitä, miten omaisuutemme jaetaan. Keksimme kaikenlaisia hullujakin ratkaisuja, joille nauroimme moneen kertaan. Marssimme suunnitelmamme kanssa Unicefin asiantuntijan luokse, joka kirjoitti varsinaisen testamentin toiveittemme mukaan. Muokkasimme siitä vielä paria kohtaa ennen kuin laitoimme nimet alle.

Testamenteista ei paljon puhuta. Riitta arvelee sen johtuvan siitä, että siihen liittyy aina kuolema. Se saa ihmiset arastelemaan.

"Me olemme kertoneet lapsillemme avoimesti testamentista."

– He hyväksyvät päätöksemme täysin. Meillä on yhteinen käsitys siitä, että henkinen perintö on kuitenkin tärkeintä, mitä kotoa voi saada. Perinnönjaossa Unicef saa suurin piirtein saman verran kuin lapsenikin.

– Olen miettinyt myös historiaa. Suomen lapset saivat sodan jälkeen Unicefilta paljon apua. Pidän omaa toimintaani myös velanmaksuna.

Riitta syntyi keväällä 1948 kuopiolaisen perheen kolmanneksi lapseksi.

– Kaikesta oli puutetta. Äiti ompeli vaatteet lapsille setien ja tätien vanhoista takeista, hameista ja housuista. Kengät olivat aina sisarusten perintöä. Vielä kouluaikanakin minulla oli monojen pohjissa suksisiteitä varten reikiä, joista lumi ja kosteus pääsivät palelluttamaan varpaat.

Koti oli omakotitalossa, jossa asui kolme muutakin perhettä.

– Meillä oli käytössä kammari ja keittiö. Pihan perällä oli ulkohuussi, ja vesi haettiin keskellä katua olevalta kaivolta.

– Kansakoulun jälkeen pyrin oppikouluun ja onneksi pääsin. Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1967. Neljä vuotta myöhemmin valmistuin rakennusinsinööriksi ja astuin työelämään.

"Nälkää näkevien lasten kuvat pysäyttivät minut 80-luvun alussa."

– Olin oppinut vanhemmiltani, että heikompaa pitää auttaa. Niinpä aloin hakea sopivaa tapaa olla avuksi. Monet sanoivat, ettei siitä ole mitään hyötyä, ei yhden ihmisen työ auta yhtään. Minä kuitenkin jatkoin etsimistä. Lopulta päädyin mukaan Unicefin toimintaan. Valitsin järjestön sen takia, että se auttaa nimenomaan lapsia.

– Elämässäni oli tuohon samaan kaikenlaista ikävää. Kun ryhdyin tekemään vapaaehtoistyötä, aloin voida itsekin paremmin. Niin vähällä voi tehdä hyvää toisille ja maailmasta ainakin vähän paremman.

Riitta on käynyt Nepalissa todistamassa itse, että apu oikeasti menee perille.

– Vierailin vuoristokylässä, jossa oli käynnissä naisten luototusohjelma. Koko kylän toimeentulo oli lähtenyt nousuun naisten yritteliäisyyden ansiosta. Unicefin tuella rakennetut kaivot ja käymälät puolestaan paransivat koko kyläyhteisön elinoloja. Matkalla näin, miten paljon Unicefin toimintaa ja työntekijöitä arvostetaan.

Teksti on lyhennelmä ET 13/2016:ssa julkaistusta artikkelista.

Hyväntekijän testamentti on harvinaisuus

Suomessa tehdään vuosittain noin 15 000 testamenttia, joista vain satakunta määrää perinnön tai osan siitä jonkin järjestön hyväksi. Määrä kasvaa hiljalleen.

Hyväntekeväisyyteen voi osoittaa pienenkin osan perinnöstä. Osatestamentissa voi määrätä hyvin tarkasti, millaisen summan tai osan omaisuudestaan haluaa hyväntekeväisyyteen osoittaa. Samalla voi kertoa, mille järjestölle tai taholle haluaa tehdä lahjoituksen.

Liian yksityiskohtaiset määräykset testamentissa saattavat johtaa siihen, ettei järjestö voi ottaa lahjoitusta vastaan. Lahjoitustestamentti kannattaakin tehdä suunnitelmallisesti ja yhteistyössä sen järjestön kanssa, jota haluaa auttaa.

Kuluttajaliiton tuoreen selvityksen mukaan asianajajan laatiman testamentin saa yleensä 200–500 eurolla. Hintaan vaikuttavat esimerkiksi omaisuuden määrä ja laatu sekä se, onko testamentin laatija lapseton leski vai uusperheessä asuva pariskunta.

Osa yleishyödyllisistä järjestöistä tarjoaa ilmaista lakimiespalvelua testamentin laatimiseen, jos järjestö on yksi edunsaajista. Osalla järjestöistä on kohtuuhintainen yhteistyökumppani, joka auttaa testamenttilahjoittajia asiakirjojen tekemisessä.

20 yleishyödyllistä järjestöä on perustanut yhteisen Hyvä testamentti -verkkosivun, jossa kerrotaan testamenttilahjoittamiseen liittyvästä lainsäädännöstä, annetaan vinkkejä testamentin laadintaan ja vastataan yleisimpiin kysymyksiin.

Matkustajavakuutuksella voit leikata matkalla puhjenneen sairauden tuomia kuluja, mutta vanhojen sairauksien kohdalla korvaus on tiukasti rajattu. 

1. Sairastuminen matkalla ei aina ole matkasairaus

Matkustajavakuutus on se matkavakuutuksen osa, joka on tarkoitettu turvaksi matkustajalle itselleen, ei tavaroille.

Matkustajavakuutus korvaa ensisijaisesti niitä kuluja, jotka syntyvät matkalla sattuneesta tapaturmasta tai matkan aikana puhjenneesta uudesta sairaudesta. Vakuutusyhtiöt käyttävät sanaa  matkasairaus.

Jos sairastuminen matkalla johtuu jo ennen matkaa alkaneesta tai pitkäaikaissairaudesta, korvaukset ovat huomattavasti vaatimattomammat tai niitä ei saa lainkaan.

2. Matkasairauden hoitokuluissa on harvoin enimmäisraja

Vakuutukset korvaavat matkasairauden ja -tapaturman kuluja yleensä ilman enimmäisrajaa, mutta poikkeuksiakin on, sillä jokainen vakuutusyhtiö määrittelee vakuutustensa sisällön itse.

Korvattavia kuluja ovat esimerkiksi lääkärin tutkimukset ja toimenpiteet, lääkkeet, sairaalan hoitopäivämaksut ja sairaankuljetuksen maksut.

Listat korvattavista kuluista löytyvät vakuutusehdoista, samoin luettelot kuluista, joita ei korvata. Muun muassa haaverit monien urheilulajien parissa jäävät vaille korvauksia, ellei niitä varten ota lisävakuutusta.. 

3. Matkasairaudessakin korvattava hoitoaika on rajattu

Vakuutusyhtiöt rajaavat korvaamaansa matkasairauden tai -tapaturman hoitoaikaa. Korvausta maksetaan esimerkiksi korkeintaan 90-120 päivän ajan hoidon aloittamisesta. Tapaturmissa aikaraja on tyypillisesti kolme vuotta. Jos hoitoja tämän jälkeen tarvitsee, ne saa pulittaa omasta kukkarosta.

4. Krooninen sairaus on joskus kokonaan rajattu vakuutuksesta

Joistakin matkustajavakuutuksista on rajattu kokonaan pois jo ennen matkaa todetut sairaudet. Esimerkiksi kaikki ulkomaiset vakuutusyhtiöt eivät välttämättä maksa minkäänlaista korvausta edes silloin, kun pitkään oireettomana ollut sairaus yllättäen vaatii matkalla hoitoa.

5. Vanhasta sairaudesta korvataan vain ensiapuhoitoa

Suomalaiset vakuutukset korvaavat yleensä akuutteja hoitokuluja, jos pitkäaikainen tai jo ennen matkaa alkanut sairaus odottamattomasti äityy hoitoa vaativaksi. Tätä kutsutaan ensiapuluonteiseksi hoidoksi.

Sitä korvataan tavallisesti enintään 7-10 vuorokauden ajalta. Jos akuuttia hoitoa on jatkettava pidempään, kulut  joutuu maksamaan itse.

Ensiapuhoitoa ei ole esimerkiksi potilaan kuljetus kotimaahan

Ensiapuhoidosta saa korvauksen vain, jos sairauden tilanne ennen matkaa on ollut hyvä.

Korvauksia ei yleensä saa, jos sairauden tutkimukset tai hoito ovat matkalle lähtiessä kesken ja sairaus vaatiikin hoitoa matkan aikana.

6. Terveysselvitys ei takaa korvausta

Jos matka kestää jopa kuukausia tai vakuutuksen ostaja on iäkäs vakuutusyhtiöt saattavat pyytää selvitystä terveydentilasta. Ikärajat vaihtelevat yhtiöittäin. Tarkkakaan selvitys ei sinänsä takaa korvauksia.

7. Oman lääkärin matkustuslupa ei vaikuta vakuutuskorvauksiin

Vakuutus on sopimus vakuutusyhtiön ja asiakkaan välillä. Matkustajavakuutus on kaupallinen palvelu, jonka ehdot vakuutusyhtiö määrittelee. Vaikka oma hoitava lääkäri olisi sitä mieltä, että terveydentilan puolesta voi lähteä matkalle, vakuutusyhtiö tekee korvauksen maksamisesta omat päätöksensä, jos sairaus sittenkin yllättää.

8. Mikään vakuutus ei suojaa kaikelta – kukkaron sietokyky pitää laskea

Sellaista vakuutusta Suomessa ei ole tarjolla, joka suojaisi olemassa olevan sairauden ensiapuhoitoa laajemmilta kuluilta. Jokaisen on matkaa harkitessaan itse arvioitava, millaisia riskejä omaan olemassa olevaan sairauteen liittyy ja miten omat rahat riittävät, jos matkalla sairastuu.

9. Euroopassa on hyötyä Kelan ilmaisesta eurooppalaisesta sairaanhoitokortista

Euroopassa matkustava suomalainen saa äkillisesti sairastuessaan tai onnettomuuteen joutuessaan samanlaista hoitoa ja samaan hintaan kuin maan omat asukkaat. Tämän oikeuden todistaa eurooppalainen sairaanhoitokortti, jonka voivat tilata ilmaiseksi Kelasta kaikki Suomen sairausvakuutukseen piiriin kuuluvat henkilöt sekä Euroopassa asuvat suomalaiset eläkeläiset.

10. Vakuutusyhtiön päätökseen voi hakea muutosta

FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan puoleen voi kääntyä, jos vakuutusyhtiön korvauspäätös tuntuu kohtuuttomalta. Palvelu on maksuton.

FINE tutkii asian ja antaa siitä suositusluonteisen ratkaisuehdotuksen. Jos FINE suosittaa vakuutusyhtiölle korvauksen muuttamisesta, yhtiö yleensä noudattaa suositusta.

FINEn verkkosivuilla on linkki ratkaisutietokantaan, josta löytyvät muun muassa matkavakuutuskorvauksista annetut ratkaisusuositukset.

Lähteet: FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan vakuutusasiantuntija Katja Lappi,

FINEn raportti ”Mitä matkavakuutus korvaa, jos sairaus pahenee matkalla” (FINE 6/2015), terveyskirjasto.fi, kela.fi, fine.fi, vakuutusyhtiöiden verkkosivut