Aattoilta on lahjojen antamisen aikaa. Se on myös mahdollisuus ansaita mukava summa.
Raitis ja autoileva pukki on osa suomalaista jouluperinnettä.
Ennen pukkipalveluja tarjottiin markettien ilmoitustauluilla ja sanomalehtien rivi-ilmoituksissa. Nyt tarjonta on siirtynyt valtaosin nettiin. Tori.fi, huuto.net ja muut netin markkinapaikat alkavat loppusyksystä täyttyä pukkien ilmoituksista. Pelkästään pukkien välittämiseen keskittyviä sivustoja ovat esimerkiksi pukkijouluksi.fi ja joulupukkipalvelu.fi.
Runsaasta tarjonnasta huolimatta pukkipula iskee säännöllisesti, joskin hyvin alueellisesti. Aattoiltana on siis tilaa ja mahdollisuuksia ansaitsemiseen, jos vain kotiolot sen sallivat. Eikä nyt puhuta mistään pikkurahoista.
Rivakka joulupukki kiertää aattoillan aikana parikymmentä kotia. Pukkien hintahaitari on suuri, noin 50 eurosta sataan euroon. Isoissa kaupungeissa keskiverto hintapyynti pukin käynnistä on 80 euroa. Se tarkoittaa, että illan aikana voi helposti tienata 1600 euroa puhtaana käteen.
Vai voiko sittenkään?
Satunnaisia tuloja
– Muut kuin erikseen verovapaiksi määritellyt tulot pitää ilmoittaa verottajalle, muistuttaa veroasiantuntija Hannu Tapio Verohallinnosta.
Verovapaiden tulojen lista on aika lyhyt. Siihen kuuluvat lakkoavustukset, osa sosiaali-etuuksista sekä marjojen ja sienien keräämisellä saatu tulo.
Melkein kaikesta muusta veroja sitten pitääkin maksaa. Veronalaista tuloa ovat esimerkiksi lettujen myyminen kesätorilla, vappupallojen kauppaaminen ja joulupukkikeikoista ansaitut rahat .
Verojen jälkeenkin pukki-ilta kannattaa. Vuoden 2015 lopussa keskimääräinen kokonaiseläke oli 1613 euroa kuukaudessa, josta veroja maksetaan noin 20 prosenttia. 1600 euron pukkikeikasta jäisi tuossa tapauksessa käteen lähes 1300 euroa. Yhdessä illassa on siis mahdollista tuplata kuukauden ansiot, jos lisätulo verotetaan perusveroprosentin mukaan. 35 prosentin sivutuloverojenkin jälkeen käteen jäisi tuhat euroa.
Jos pukkikierrokselta ansaitut rahat tai muut samankaltaiset satunnaiset sivutulot unohtaa verottajalle kertoa, voi seuraamuksena olla sadan euron veronkorotus. Korotusta ei yleensä määrätä, jos ilmoittamatta jääneet tulot ovat vähäisiä, yleensä alle 5000 euroa.
– En kyllä muista vuosien varrelta kuin ihan muutaman tapauksen, jossa joku on kertonut tehneensä aattona pukin hommia. Eivät tuollaiset tulot meidän tehtävissämme nouse tärkeysjärjestyksessä kovin korkealle, Hannu Tapio kertoo.
Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 20/2016.
Tiesitkö tätä joulupukista?
Suomalainen joulupukki oli alkujaan karu ilmestys. Syksyn sadonkorjuujuhlissa kulki kekripukki, taljaan ja olkinaamariin sonnustautunut mies, jolla oli kauhat sarvina ja varsiluuta häntänä. Samanlaiset pukit kiersivät taloja Nuutinpäivänä tammikuun alussa vaatimassa joulunpyhistä jääneitä oluita juodakseen. Jos olutta ei ollut, saattoivat pukit pistää hulinaksi.
Ajan myötä meno rauhoittui. Kekripukkeja ei juuri enää tapaa, ja nuuttipukitkin ovat lapsia, jotka kiertävät talosta taloon laulamassa karamellin toivossa.
Nykyaikaisen joulupukin ulkonäkö on perua Coca-Colan mainoksista 1930-luvulta. Pukin punainen puku ja valkoinen parta ovat söpöydessään kaukana alkuperäisen pukin karusta ulkonäöstä.
Lähde: Talonpoikaissäätiö, Kansallismuseo