Kuvat
Milka Alanen
Yhteisössä aletaan pitää salonkeja eli kutsua ihmisiä teemallisiin illanviettoihin. Ulla harjoittelee marraskuussa pidettävään kitara-salonkiin. Eriikka, Mervi ja Päivi
Yhteisössä aletaan pitää salonkeja eli kutsua ihmisiä teemallisiin illanviettoihin. Ulla harjoittelee marraskuussa pidettävään kitara-salonkiin. Eriikka, Mervi ja Päivi

Mervi, Päivi, Ulla ja Eriikka päättivät muuttaa yhteiseen kotiin. He jakavat vuokran, keittiön, kylppärin ja siivoamiset. – Ajattelin järjestää asumisen uusiksi, kun pian jään eläkkeelle, Ulla sanoo.

Kesällä 2023 Eriikka Koistinen ja Ulla Ala-Ketolalta päättivät perustaa asumisyhteisön. Molemmat olivat miettineet yhteisöasumista jo aiemmin.

Ullalla, 63, oli vähän kokemusta yhteisössä asumisesta. Eriikan, 54, tytär suunnitteli muuttoa pois kotoa Töölöstä, ja huoneet olivat hiljenemässä.

Ajattelin järjestää asumisen uusiksi, kun pian jään eläkkeelle.

– Ajattelin järjestää asumisen uusiksi, kun pian jään eläkkeelle. Silloin tulot vähenevät, ja on pidettävä kuluja kurissa eri keinoilla. Mutta oikeastaan, miksi odottelisin? Ulla sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Parin viikon välein pidetään kokous, jossa sovitaan isommat asiat. Juokseviin asioihin käytetään Whatsappia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Syksyllä 2023 he panivat ilmoituksen kahteen Facebookin yhteisöryhmään:
Löytyisikö täältä kiinnostuneita +50 v. -ihmisiä perustamaan uutta yhteisöä Helsingin keskustaan (Töölö, Kamppi, Punavuori)?

Yhteisön koko voisi olla 4–5 henkilöä, kullakin oma huone ja jaettu olohuone tai halli, keittiö ja wc/kylpyhuone/-huoneet.

Alaikärajaksi yhteisöön pääsylle Eriikka ja Ulla päättivät 50 vuotta, koska ajatus samantapaisesta elämänvaiheesta tuntui mukavalta.

Omantuntuisia ihmisiä

Viim talvena Ulla jutteli noin viidenkymmenen Facebook-ilmoitukseen vastanneen kanssa. Yhdessä Eriikan kanssa he haastattelivat toistakymmentä ehdokasta.

Lopulta yhteisöön muuttivat heidän lisäkseen Mervi Kulonen, 55, ja Päivi Härkönen, 61.

– Yhteisöasuminen selvästi kiinnostaa muitakin kuin nuoria.

Yhteisön kokoamisessa tärkeintä oli, että asukkaat toivoivat samoja asioita. 

– Yli 50-vuotiaille päätös yhteisöön muuttamisesta on todella iso, sillä elämä on yleensä hyvin vakiintunutta. Siihen kuuluu usein omistusasunto ja paljon tavaraa, Ulla sanoo.

Yhteisö käyttää Splitwise-sovellusta yhteisten kulujen jakamiseen.

Arjen säännöt

Keittiön seinällä on siivouslista: vessa, kylpyhuone, halli, keittiö, imurointi, moppaus, eteisen maton ravistelu, roskakaapin siivous, pyyhkeiden pesu ja keittiön ikkunoiden pesu.

Siivouslistan vieressä on painokuva, jossa leninkiin pukeutunut nainen imuroi. Teksti kannustaa: Pudota painoa kuten 50-luvun äidit. Saat samalla puhtaan kodin.

Koti siivotaan kerran viikossa, joten oma vuoro osuu kohdalle noin kerran kuussa. Kukin siivoaa tyylinsä mukaisesti, mutta kitkaa ei ole ollut, sillä asunto pysyy perussiistinä, kun jokainen korjaa jälkensä keittiössä, vessassa ja kylpyhuoneessa.

Asumisen kulut vuokrasta lähtien jaetaan asukkaiden kesken.

Mervin vinkistä naiset ottivat taloudenpidossa avukseen kännykkään ladattavan Splitwise-sovelluksen. 

Äpin avulla he jakavat keskenään kulut, joita tulee yhteisten tarvikkeiden ostamisesta. Niitä ovat esimerkiksi wc- ja talouspaperit ja pesuaineet. Äppi kertoo, millä summalla kukin on osallistunut hankintoihin.

Eriikka muistaa, kuinka yhteisön perustaminen herätti tuttavapiirissä ihmetystä, kulmiakin kohoteltiin: sinä kimppakämppään, oletpas rohkea!

– Joku toinen kommentoi, että mahtavaa. Hän sanoi, että ehkä hänkin uskaltaa vanhempana, kun mies on kuollut ja jäljellä on vain naiskavereita.

Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 19/2024 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla