Moni on lyhentänyt vuosikaudet omistusasunnon lainaa ja sijoittanut eläkepäiviä varten osakkeisiin tai rahastoihin. Omaisuuden realisoiminen voi kuitenkin tuntua vaikealta.

Älä jemmaa omaisuuttasi perinnöksi! Käytä kertynyt varallisuutesi mieluummin omaan hyvinvointiisi.

Tätä mieltä oli kolme neljästä vastaajasta, kun vakuutus- ja rahoitusalan etujärjestö Finanssiala ry. selvitti suomalaisten asenteita 2019.

Älä jemmaa omaisuuttasi perinnöksi!

Samoin ajattelivat sekä nuoret että vanhemmat vastaajat. Silti ne, joilla rahaksi muutettavaa varallisuutta olisi, eivät hevillä laita omaisuuttaan lihoiksi. Se ei välttämättä ole järkevää kenenkään kannalta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Nykyään perinnöt menevät yhä vanhemmille perillisille, 50–60-vuotiaille. He ovat usein parempituloisia kuin vanhempansa, eivätkä välttämättä tarvitse taloudellista tukea, sanoo taloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Missä varoja on kiinni?

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa lähes ­joka kolmas omisti vuonna 2020 pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja. Kaikista eniten si­joituksia oli 65–74 -vuotiailla.

Sama 65-74 -vuotiaiden joukko on kärjessä myös nettovarallisuuden mediaania tarkasteltaessa.

Juuri eläkkeelle jääneet ovat siis tilastollisesti Suomen varakkainta porukkaa, vaikka varallisuus ei jakaudukaan tasaisesti koko ikäluokan sisällä.

– Keskituloisilla eläkeläisillä suurin varallisuuslaji on velattomaksi maksettu omistusasunto, mutta Suomessa asuntovarallisuutta ei tyypillisesti hyödynnetä omaan hyvinvointiin, Määttänen sanoo.

Juuri eläkkeelle jääneet ovat tilastollisesti Suomen varakkainta porukkaa.

Yksinkertaisin tapa irrottaa käyttörahaa asunnosta on muuttaa isosta omistusasunnosta pienempään. Määttäsen mukaan pienempään vaihtaminen hyödyttäisi myös muuta yhteiskuntaa.

– Markkinoille vapautuisi isompia perhe-asuntoja nuorempien kotitalouksien käyttöön. Samalla varallisuutta vapautuisi kulutukseen, ja sen myötä saataisiin enemmän kulutukseen perustuvia verotuloja.

Ihanteellisimmassa tilanteessa asunnonvaihto, mökin myyminen ja osakkeiden tai rahastosäästöjen muuttaminen rahaksi toisi joustoa ja valinnanvaraa elämään.

Omaisuuden myynti voisi tuoda valinnanvaraa elämään.

Irrotetuilla rahavaroilla voisi vaikkapa matkustaa, nauttia kulttuuritarjonnasta ja erilaisista palveluista.

Mutta entä jos inflaation myötä nousevat elinkustannukset ja taivaisiin ampaissut sähkönhinta nielaisevat varallisuuden purkamisesta vapautuvat lisärahat, eikä elämästä nauttimiseen jääkään liikoja?

– Jos arkiseen kulutukseen tarvitsisi jo nyt enemmän rahaa, entistä tärkeämpää silloin olisi miettiä onko omaisuutta mahdollista realisoida, Määttänen sanoo.

Entä jos elätkin supervanhaksi?

Kuvitellaan, että liian isoksi jäänyt, velattomaksi maksettu asunto on nyt mennyt kaupaksi. Olet muuttanut pienempään omistusasuntoon tai sopivaan vuokra-asuntoon, ja vaihdosta on jäänyt mukava summa pankkitilille. Tai pohdintojen seurauksena rakas mutta isotöinen mökkisaari metsineen on myyty, ja kahisevaa irtosi kivasti.

Mitä ison rahasumman kanssa kannattaisi tehdä?

– Jos varallisuuden realisoimisesta jää käteen vaikka 100 000 euroa, täytyy miettiä kuinka monelle vuodelle sen sitten jakaa. Siihen erilaiset vakuutustuotteet olisivat tosi hyviä: ei tarvitse lykätä säästöjen käyttämistä siltä varalta, että sattuisi elämään poikkeuksellisen pitkään.

Pitää miettiä, kuinka monelle vuodelle omaisuuden jakaa.

2000-luvun aikana nähtiin eläkevakuutusten suosion nousu ja romahdus. Niku Määttänen haluaisi nähdä markkinoilla uusia vakuutustuotteita, jotka helpottaisivat erityisesti asuntovarallisuuden purkamista ja kanavoimista kulutukseen.

– Aikaisemmat eläkevakuutukset muistuttavat lähinnä verosuunnittelua.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on esittänyt ratkaisuksi kertamaksullista eläkevakuutusta. Sen voisi nimenmukaisesti ostaa könttäsummalla, joka irtoaisi varallisuuden realisoimisesta.

Asiakkaalle maksettaisiin kuukausittainen lisäeläketulo loppuelämän ajan, olipa se lyhyt tai pitkä.

Koska on mahdotonta ennakoida, kenen kohdalle pitkän elämän onnekas kortti osuu, kertamaksullinen vakuutus olisi tavallaan vakuutus positiivisen tapahtuman varalta, toisin kuin vahinkovakuutukset.

Tasa-arvoa vai ei?

Jos varallisuuden purkaminen kulutukseen helpottuisi vakuutusmarkkinoiden sekä verotuksen muutoksilla, onko vaarana, että systeemi suosisi kohtuuttomasti niitä, joille omaisuutta on kertynyt?

Rapautuisiko vaikkapa julkisin varoin järjestetty vanhusten hoiva, jos ihmiset rahoittaisivat sitäkin enemmän omasta pussistaan?

– Minusta on vääränlaista tasa-arvoajattelua, että kellään ei saisi olla mahdollisuutta ostaa omilla varoillaan enemmän palveluita tai parempaa hoivaa. Itse en näe, että sosiaaliturvan täydentäminen vähentäisi tukea verorahoitetuille palveluille.

Määttäsen mielestä varallisuuden purka­minen omaan käyttöön eläkeiässä keventäisi parhaimmillaan myös julkisen talouden taakkaa.

– Tällä hetkellä on se kiusallinen tilanne, että lisätulot nostavat hoivamaksuja, mutta varal­lisuus ei. Onko siinä järkeä? Silloin on houkutus pitää jatkossakin rahat kiinni varallisuudessa.

Lue koko juttu ET-lehden numerosta 19/2022. Tilaajana voit lukea sen myös täältä. Jos et ole vielä tilaaja, kokeile Digilehdet.fi-palvelua.

Niku Määttänen, 50

Helsingin yliopiston taloustieteen professori, joka varautuu omiin eläkepäiviinsä pitämällä huolta kunnostaan.

Sen lisäksi Määttäsellä on puolisonsa kanssa yhteinen asunto sekä jonkin verran osakesäästöjä.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla